Hoidon jatkuvuusmallin kehittäminen projektisuunnittelijan näkökulmasta

Julkaistu

Olemme työskennelleet projektisuunnittelijoina hoidon jatkuvuusmallin kehittämisprojektissa ja tässä blogissa kerromme, millaista työmme on ollut Pohteen hoidon jatkuvuusmallin edistäjinä.

Hoidon jatkuvuusmallin projektissa on jaettu vastuualueita terveyden- ja sairaanhoidon (tesa) alueella neljän projektisuunnittelijan kesken. Työhön on kuulunut oman alueen kehittämisen organisointia, tavoitteiden asettamista ja seurantaa yhteistyössä yksiköiden esihenkilöiden sekä kehittäjien kanssa. RRP-projektiin määritellyt kehittämiskohteet ovat väestöjako, toiminnan kehittäminen sekä moniammatillinen yhteistyö, joiden kehittämistyön etenemistä seurataan excel-taulukolla. Taulukko toimii projektinjohdollisena työkaluna. Sen avulla voimme seurata kehittämistyön etenemistä ja sitä, mihin osa-alueisiin kiinnitetään seuraavaksi huomiota.

Kehittämisen ja yhteistyön tueksi ilmenee ajoittain tarvetta erilaisille materiaaleille ja näihin tarpeisiin me projektisuunnittelijat pyrimme vastaamaan. Olemme laatineet esimerkiksi hoidon jatkuvuusmallia koskevan videon, jonka tarkoituksena on ollut lisätä tietoutta meneillään olevasta kehittämisestä yksiköissä työskentelevien työntekijöiden keskuudessa. Olemme huomanneet, että esihenkilöt ja aktiiviset kehittäjät tietävät, miten kehittäminen etenee omassa yksikössä, mutta muut työntekijät, jotka eivät ole mukana kokouksissa ja kehittämistapahtumissa, saattavat kaivata lisää tietoa siitä, mitä ja miksi kehitetään. Jokaisella projektisuunnittelijalla on yksiköiden lisäksi muita vastuualueita, joita työssä hoidetaan, kuten ajanvarauskirjojen yhtenäistämisen valmistelu, koulutusten järjestäminen tai raportointi.

Työpäivämme koostuu hyvin pitkälti Teams-työskentelystä erilaisissa verkostoissa. Ajoittain käymme yksiköissä vierailulla paikan päällä. Pyrimme työssämme auttamaan yksiköitä ratkomaan eteen tulleita toiminnallisia haasteita, joita kehittämisen edetessä tulee vastaan. Kehittämisen moniulotteisuudesta kertoo se, että olemme tehneet hyvin tiivistä yhteistyötä moniammatillisuuden lisäksi monialaisesti. Katseemme ovat pitkällä tulevaisuudessa ja valmistelemmekin esimerkiksi potilastietojärjestelmä Eskoon siirtymistä yhtenäistämällä toimintamalleja Pohteen vastaanotoilla. Eri potilastietojärjestelmät ovat tuoneet omat haasteensa hoidon jatkuvuusmallin eteenpäin viemisessä ja siksi olemme tehneet yhteistyötä myös muun muassa käyttöjärjestelmien pääkäyttäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Olemme esitelleet Pohteen hoidon jatkuvuusmallia muille hyvinvointialueille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat halunneet kuulla kokemuksia kehittämisen edistämisestä. Jaamme mielellämme kokemuksiamme ja vastaamme kysymyksiin, joita yhteistyökumppanit haluavat tietää. Tarkoituksemme on tukea ja rohkaista muita hyvinvointialueita viemään eteenpäin tätä suurta kehittämistyötä.

Mitä olemme projektisuunnittelijan työssä oppineet? Ensimmäisenä mieleen tulevat työskentelytaidot moniammatillisessa tiimissä ja toisena maltti, jota kehittämisen edistämisessä tällä suurella hyvinvointialueellamme tarvitaan. Yksiköiden erityispiirteiden vuoksi saamme jatkuvasti pohtia ja miettiä, miten kehittämisen tavoitteet saavutetaan siten, että kehittämistoimet koetaan yksiköissä tärkeänä ja toimintaa eteen päin vievänä asiana.

Projektisuunnittelijan työ on siis sellaista asioiden koordinointia, organisointia ja asioiden eteen päin viemistä. Projektisuunnittelijan työn kuuluu olla kuitenkin melko huomaamatonta siten, että suunnittelija ei voi itse olla tekemässä konkreettisesti asioita vastaanotoilla vaan hänen tehtävänään on tukea ja edistää yksiköiden kehittämistä ja viestiä esimerkiksi mahdollisista haasteista projektipäällikölle. Tavoite on, että kun projekti päättyy, projektisuunnittelijoita ei enää yksiköissä tarvita. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yksiköiden kehittämisen vaiheet ovat edenneet jo niin pitkälle, että uudet toimintamallit ovat alkaneet vakiintumaan käytäntöön. Hoidon jatkuvuuden kehittäminen on usean vuoden työ, joka jatkuu myös projektin päättyessä.

Tiimityö on aivan keskeinen osa meidän työtämme ja siksi haluammekin nostaa esille meidän upeat, sitoutuneet tiimin projektisuunnittelijat: Anne Marttila (päihdepalvelut), Mari Viljas (mielenterveyspalvelut), Jenna Axelsson (terveyden- ja sairaanhoito), Teija Lopakka (terveyden- ja sairaanhoito), Minna Moisanen (kuntoutuspalvelut), Jenni Uusitalo (sosiaalipalvelut) ja projektipäällikkö Essi Järvinen. Super iso kiitos myös yksiköissä kehittämistyössä mukana olleille ammattilaisille!

Kehittämisintoa vuodelle 2025 toivottavat Auli ja Maija!

Maija Litendahl ja Auli Kaleva

Auli Kaleva työskentelee projektisuunnittelijana RRP2- ja RRP4-hankkeissa. Maija Litendahl työskenteli aiemmin projektisuunnittelijana RRP4-hankkeessa ja on nykyään palveluasiantuntijana yhteydensaannin ja hoidon tarpeen arvioinnin kehittämisen pilotissa.