Ikääntyneiden hoitotyö – mitä ja miten osaamista tulee kehittää? 

Ikääntyvän väestön kasvu asettaa merkittäviä haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti, mikä lisää palvelujen tarvetta. Jotta ikääntyvälle väestölle voidaan turvata arvokas ja turvallinen elämä, on varmistettava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten riittävä osaaminen.
Tässä blogissa kerrotaan keskeiset tulokset vuonna 2023 Pohteen tekemästä kartoituksesta ikäihmisten toimialueella hoitotyön ammattilaisten itsearvioimasta ikääntyneiden hoitotyön osaamisessa, kliinisestä osaamisesta, geneerisestä osaamisesta ja kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisesta. Kysely toteutettiin Ikä on Pop-hankkeessa ja tulokset julkaistiin yhteistyössä alueen korkeakoulujen kanssa. Yhteensä 502 hoitotyön ammattilaista; sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa vastasi kyselyyn.

Vahvuudet ikääntyneiden hoitotyön osaamisessa

Ikääntyneiden hoitotyön kokonaisosaaminen arvioitiin kokonaisuutena keskimäärin hyväksi. Erityisesti asiakkaan arvostava kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen arvioitiin vahvaksi. Lähihoitajat arvioivat olevansa hyviä asiakkaiden turvallisen ympäristön varmistamisessa, toimintakyvyn tukemisessa ja ravitsemuksen tukemisessa. Sairaanhoitajilla vahvimmat osaamisalueet olivat elämän loppuvaiheen hoidossa ja lääkehoidon toteutuksessa.
Kliinisen hoitotyön osaaminen arvioitiin myös hyväksi. Vastaajat kokivat osaavansa hyvin käyttää toimintakykyä tukevia apuvälineitä ja arvioivat vahvaksi sairauskohtaisen hoitotyön (eri sairauksien hoitamisosaamisen). Alle 40-vuotiaat arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin vanhemmat ikäluokat erityisesti sairauskohtaisessa hoitotyössä, haavanhoidossa ja painehaavojen ehkäisyssä.

Ikääntyneiden hoitotyössä tarvittava yleinen (geneerinen) osaaminen on monipuolista ja kattaa mm. näyttöön perustuvan toiminnan, digiosaamisen, moniammatillisen yhteistyön, itsensä johtamisen ja eettisen osaamisen. Pohteen hoitotyön ammattilaiset arvioivat näiden osaamisalueiden olevan hyvällä tasolla. Alle 40-vuotiaat arvioivat osaamisensa vahvimmaksi lähes kaikilla osa-alueilla, ja erityisesti ikääntyneiden kohtaamiseen liittyvä koulutus sekä ammatillisen sosiaalisen median käyttö näyttävät vaikuttavan myönteisesti osaamiseen. Vahvuudet on kuvattu tiivistettynä taulukossa 1.

Kuntoutumista edistävän hoitotyön osaaminen, joka sisältää yksilön oman toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemista ja aktivoimista oli myös hyvällä tasolla. Lähi- ja sairaanhoitajista lähes puolet arvioi osaamisensa erittäin hyväksi ja samoin lähes puolet hyväksi. Kuntoutus- ja arviointiyksiköissä työskentelevien osaaminen oli parempaa kuin kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevillä. Kuntoutus- ja arviointiyksiköissä työskentelevien osaaminen oli parempaa kuin kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevillä.

Osaamisen kehittämisen tarpeet

Osaamiskartoitus osoitti, että ikääntyneiden seksuaalisuuden ja omahoidon tukemisessa sekä kirjaamisessa on erityisesti kehitettävää. Kliinisen hoitotyön osalta postoperatiivisen haavanhoidon osaaminen vaatii vahvistamista ja sen kehittäminen voisi tuoda säästöjä. Postoperatiivisen haavanhoito-osaamisen arvioivat heikoimmiksi etenkin he, joilla työkokemusta oli alle viisi vuotta tai jotka työskentelivät ympärivuorokautisissa palveluissa. Ikäihmisten hoitaminen heidän hoitopaikassaan voi välttää ylimääräiset käynnit erikoissairaanhoidossa. Tämä puolestaan tukisi arvokasta ja inhimillistä hoitoa ja voi vähentää inhimillistä kärsimystä. Yleisen hoitotyön osaamisen osalta näyttöön perustuvan tiedon käyttö arvioitiin heikoimmaksi. Tämän kehittämistä tulee siis vahvistaa. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, ammatillisen sosiaalisen median kautta viestiminen ja osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksella ovat kehittämiskohteita, joita tulee vahvistaa. Vastaajista noin 6 % arvioi kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisensa heikoksi, etenkin kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien osalta. Tätä tulee myös kehittää erilaisin osaamisen kehittämisen menetelmin. Kehittämisen tarpeet on kuvattu taulukossa 1.

Osaamisen kehittämisen menetelmät

Hoitotyön ammattilaisten osaamista voidaan kehittää erilaisin osaamisen kehittämisen menetelmin. Riittävä ja tarkoituksenmukainen perehdytys on avainasemassa laadukkaan hoidon ja palvelun toteuttamisessa. Ammattilaisten osaamista voidaan vahvistaa myös mentoroinnin tai työkierron avulla. Organisaation, yksikön ja ammattilaisen henkilökohtainen koulutussuunnitelma antavat rakenteen ja suunnitelmallisuuden osaamisen kehittämiselle. Myös kehityskeskustelu esihenkilön kanssa on tilaisuus tarkastella osaamista ja tehdä suunnitelmaa sen kehittämiselle. Pohteella on tarjolla laaja valikoima täydennyskoulutusta. Lisäksi tarjolla on hoitotyön työpajoja, joissa opetellaan kliinisiä hoitotyön taitoja. Esihenkilöillä on keskeinen rooli osaamisen kehittämisen ja johtamisen prosessissa, mutta myös ammattilaisella itsellään on vastuu pitää ammattitaitoaan ajan tasalla. Osaamisen kehittämisen rakenteet ja esihenkilötyö ovat tutkitusti olennaisia osaamisen kehittämisen edistämisessä. Hyviä käytänteitä on kyettävä jakamaan eri työyksiköiden ja alueiden välillä, ja hiljaisesta tiedosta on tärkeää saada näkyvää.

Tulevaisuuden näkymät

Kansallisen ikäohjelman (Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030) mukaan älykkäät digitaaliset ratkaisut tukevat iäkkäiden itsenäistä suoriutumista, joten teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa tulisi hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn sekä hoidon tukena. Digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja käytetään enenevissä määrin ikäihmisten hoidossa, joten tulevaisuudessa tarvitaan entisestään osaamista niiden käyttöön ja hyödyntämiseen ikääntyneiden hoitotyössä.
Ikääntyneiden hoitotyö on arvokas ja merkityksellinen asiantuntijuusalue, jonka veto- ja pitovoimaa on syytä vahvistaa strategisesti eri tahoilla koulutuksen, viestinnän, urakehityksen ja näkyvyyden keinoin. Osaava henkilökunta toimii moniammatillisesti, vuorovaikutuksessa ja luottaen omaan ja toisten osaamiseen. Kun ikääntyneiden hoitotyön osaamista kehitetään ja vahvistetaan, ikääntyvä väestö saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan ja heidän hyvinvointiaan tuetaan tiedolla johtaen.