Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain toteutuvalla osallisuusviikolla on hyvä pysähtyä pohtimaan osallisuutta myös kehittämistyön näkökulmasta. Kehittämistyö on usein monimutkainen prosessi, jossa pyritään yhdistämään eri näkökulmia ja resursseja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kehittämistyön monimutkaisuutta lisäävät eri toimijoiden erilaiset tavoitteet ja resurssit. Näiden yhdistäminen edellyttää osallisuutta, joka ei ole vain yhteistyön väline, vaan sen perusta. Pohjois-Pohjanmaan Reittis -kohti hyvinvointia -sivuston, tutummin Reittis, rakentaminen on tästä hyvä esimerkki. Reittis kokoaa yhteen hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien hyvinvointia tukevia toimintoja ja palveluja niin asukkaiden kuin ammattilaisten käyttöön.
Kun kehittämistyössä on mukana monenlaisia sidosryhmiä; kuntia, järjestöjä, seurakuntia, asukkaita ja ammattilaisia, osallisuus nousee keskeiseksi tekijäksi yhteistyön onnistumisessa. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan, miksi osallisuus kehittämistyössä on tärkeää ja miten se tukee kehittämistyötä tavoitteiden, meidän kaikkien yhteisen päämäärän, saavuttamisessa.
Mitä osallisuus kehittämistyössä tarkoittaa?
Osallisuus kehittämistyössä ei ole pelkästään mukana olemista, vaan aktiivista vaikuttamista ja mahdollisuutta tuoda omia näkemyksiä esille. Se on vastavuoroista dialogia, jossa jokaisella osapuolella on tilaa ja konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa kehittämistyön etenemiseen.
Osallisuuden hyödyt kehittämistyössä
- Monipuolisemmat näkökulmat: Erilaisten sidosryhmien osallistaminen tuo esiin laajemman kirjon näkemyksiä ja tarpeita. Asukkaiden kokemus omasta arjestaan, ammattilaisten ja järjestötoimijoiden asiantuntemus muodostavat rikkaan tietopohjan kehittämistyölle.
- Sitoutuminen: Kun sidosryhmät pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan prosessiin, he kokevat kehittämistyön omakseen. Tämä parantaa sitoutumista ja helpottaa uusien toimintamallien jalkauttamista.
- Innovatiivisuus ja luovuus: Yhteiskehittämisen tilaisuudet rohkaisevat ajatusten vaihtoa ja tukevat uudenlaisten toimintatapojen kokeilemista.
- Luottamus ja yhteishenki: Osallisuuden kautta rakentuu luottamus eri toimijoiden välillä. Avoin vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen vahvistavat yhteishenkeä ja yhteistyön edellytyksiä.
Käytännön esimerkkejä osallisuuden edistämisestä Reittiksen kehittämistyössä
Reittiksen kehittäminen on konkreettinen esimerkki siitä, miten eri sidosryhmien näkemykset ja tarpeet voidaan yhdistää palvelemaan sekä ammattilaisia että asukkaita. Osallisuuden varmistaminen kehittämistyössä edellyttää tietoisia ja suunnitelmallisia toimia. Hanketyössä olemme ihan alusta alkaen kontaktoineet laajasti Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita sekä kohdanneet erilaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita eri foorumeilla. Hankkeessa olemme järjestäneet monenlaisia työpajoja niin asukkaille kuin ammattilaisille, ja sitä kautta olemme saaneet arvokasta tietoa ja näkökulmia kehittämistyöhön. Asukkaille ja ammattilaisille (sosiaali- ja terveysalan, kuntien ja järjestöjen ammattilaiset) on myös kohdennettu haastatteluja ja kyselyitä erilaisten tarpeiden kartoittamiseksi ja nämä tarpeet on myös huomioitu kehittämistyön prosessissa.
Kun Reittiksen demoversio julkaistiin testauskäyttöön syyskuussa 2024 olemme sitä aktiivisesti testanneet yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja testauksista saatujen palautteiden perusteella olemme voineet tehdä ketterää kehitystä toivottuun suuntaan. Tavoitteenamme on saada Reittiksen ensimmäinen versio julkaistua nyt alkuvuoden 2025 aikana ja kehitystyötä jatkamme vuoden loppuun saakka.
Haasteet ja ratkaisut
Osallisuus ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta. Resurssien riittävyys, erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja osapuolten välinen tiedonkulku voivat olla haasteita. Tärkeintä on luoda avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua tasavertaisesti. Myös selkeä viestintä ja tavoitteiden määrittely ovat avainasemassa.
Osallisuuden merkitys tulevaisuudessa
Tulevaisuudessa osallisuuden merkitys korostuu entisestään, kun monimutkaiset yhteiskunnalliset haasteet vaativat laajapohjaista yhteistyötä. Osallisuus ei ole vain menetelmä, vaan arvo, joka ohjaa kehittämistyön suuntaa. Kun kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi, luodaan perustaa kestävälle ja vaikuttavalle muutokselle.
Kehittämistyön onnistuminen ei siis riipu pelkästään teknisistä ratkaisuista, vaan siitä, kuinka hyvin eri toimijat otetaan mukaan. Yhdessä tekeminen ei vain paranna lopputulosta – se myös rakentaa yhteisöä, joka on valmiimpi kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.