Kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistymisen tukeminen sosionomiopiskelijan silmin

Olen sosionomiopiskelija Oulun ammattikorkeakoulusta ja suoritin 2 opintopisteen projektiharjoitteluni Pohteen kehittämisen palvelualueella, osana Suomen kestävän kasvun RRP2-hanketta. Harjoittelun aikana perehdyin Itsenäistymisen tuen toimintamalliin, joka on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen käyttöön.

Harjoittelu toteutui etäyhteyksin. Harjoittelun alkuvaiheessa osallistuin kattavaan perehdytykseen ja aloitin itsenäisen työskentelyn aiheen parissa. Tutustuin toimintamallin rakenteeseen ja tavoitteisiin sekä syvennyin siihen, mitä itsenäistyminen merkitsee nimenomaan kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta. Työskentelyyn sisältyi muun muassa verkkotapaamisia, kirjallisuuteen perehtymistä, pilottityöryhmän kanssa työskentelyä sekä käsikirjan työstämistä.

Harjoittelujakson aikana minulle hahmottui selkeämmin, että kehitysvammaisen henkilön itsenäistyminen ei tarkoita yksin selviytymistä, vaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä siihen liittyviä valintoja. Itsenäistymisen edellytykset voivat rakentua pienistä mutta merkityksellisistä arjen tilanteista, kuten itsenäisestä kaupassa asioinnista tai oman mielipiteen ilmaisemisesta palvelutilanteessa. Nämä hetket, jotka monelle ovat itsestäänselvyyksiä, voivat olla kehitysvammaiselle henkilölle tärkeitä askeleita kohti omannäköistä elämää ja osallisuutta.

Toimintamallin kautta nousi esiin, kuinka keskeistä on tunnistaa yksilölliset tuen tarpeet ja vahvuudet. Itsenäistymisen tukeminen ei tarkoita pelkästään uusien taitojen opettamista, vaan myös ympäristön esteettömyyden ja toimivuuden varmistamista, oikeanlaisten tukikeinojen löytämistä sekä läheisten aktiivista osallistamista prosessiin. Omaohjaajan rooli korostuu tässä. Hänen tehtävänään on yhdistää eri toimijat, toimia asiakkaan luotettavana tukena sekä huolehtia siitä, että asiakkaan ääni tulee aidosti kuulluksi.

Harjoittelun aikana nousi selkeästi esiin myös perheiden ja muiden läheisten tärkeä rooli. Yhteistyö läheisten kanssa ei ole vain lisäresurssi, vaan perusta, jolle onnistunut itsenäistymisen tuki usein rakentuu. Läheisillä on syvällinen ymmärrys asiakkaan elämäntilanteesta, vahvuuksista ja niistä arjen kohdista, joissa tukea tarvitaan. Samalla tunnistettiin, että sekä kehitysvammaisilla henkilöillä että heidän perheillään voi esiintyä kuormitustekijöitä, jotka ovat tärkeää huomioida palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kaiken kaikkiaan harjoittelu tarjosi syventävän näkökulman kehitysvammaisten henkilöiden elämään ja itsenäistymisen tukemiseen. Prosessi osoittautui moniulotteiseksi ja se rakentuu niin suunnitelmallisesta tuesta, oikea-aikaisista menetelmistä kuin luottamukseen perustuvasta vuorovaikutuksesta. Onnistuneella yhteistyöllä voidaan luoda kehitysvammaisille henkilöille aidosti mahdollisuuksia elää omannäköistä, osallistuvaa ja mielekästä elämää.

Tutustu myös

Osallisuudesta Reittis-verkkosivustolla