Osallisuus ja yhdenvertaisuus kotoutumisen ytimessä

Helmikuun alussa vietettiin osallisuusviikkoa. Eri organisaatiot ja toimijat laajasti ympäri valtakuntaa järjestivät viikon varrella teemaan liittyviä tapahtumia. THL:n osallisuusviikon ohjelmassa muun muassa pohdittiin, mitä osallisuus ylipäätään on ja miten osallisuuden kokemusta voi edistää sekä esiteltiin ratkaisuja, joiden avulla ihmisten tunnistetut palvelutarpeet ja palvelut saadaan paremmin kohtaamaan toisensa.

Yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi

Yhdenvertaisuutta ja kotoutumista edistävä Pohjois-Pohjanmaa (ESR+) -hankkeen toimissa on paljon tarttumapintaa osallisuusviikon teemoihin. Hankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointialueelle käytäntöjä, joiden avulla kehitetään toimivaa kotoutumisen edistämisen rakennetta, vahvistetaan yhdenvertaisuutta, lisätään maahanmuuttaneiden osallisuutta sekä kyetään tarvittaessa huomioimaan asiakaskunnan erityistarpeita.

Kotoutumisen rakenteiden ja koordinaation kehittämiseen liittyen Pohteelle on nimetty kotoutumisen edistämisen yhteyshenkilöt. Kuluvan vuoden aikana tullaan edelleen kehittämään yhdessä toimimisen malleja esimerkiksi kuntien kotoutumisesta vastaavien tahojen kanssa. Tavoitteena on, että toiminta kotoutumisen edistämisen työssä hyvinvointialueella ja sen yhdyspinnoilla on yhtenäistä ja kaikille toimijoille selkeää.

Humanistisella otteella

Palvelujen rakenteiden sisällä kehittyvät toimintamenetelmät edistävät osaltaan yhdenvertaisesti saavutettavia ja osallistavia palveluja. Tällaisia ovat muun muassa kulttuurisensitiivinen, kielitietoinen ja humanistinen työote. Kulttuurisensitiivisyys on halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä. Kulttuurisensitiiviset palvelut eivät tarkoita erillispalveluita kaikille kohderyhmille, vaan palveluja, jotka pystyvät tunnistamaan erilaisten asiakkaiden tarpeet ja joustamaan tarvittaessa.

Milla Mäkisen vuonna 2023 julkaistu väitöstutkimus ”Ihminen minäkin olen: kokemuksia monimuotoisuudesta ja sosiaalipalveluiden palveluekosysteemistä” tuo esiin havainnon asiakaskunnan hypermonimuotoisuudesta, olipa asiakas sitten kantaväestöön kuuluva tai maahanmuuttanut. Tästä näkökulmasta katsottaessa palvelujen muotoilun keskiössä ei ole työntekijäkunnan monikulttuurisuusosaaminen, vaan ylipäätään humanistisen työotteen omaksuminen. Tähän kuuluu monimuotoisuuteen perehtyminen, dialogitaitojen sekä omien tunnetaitojen, kuten empatiakyvyn vahvistaminen.

Oman elämän asiantuntijoita

Ihmisen ainutkertaisuutta unohtamatta voidaan maahanmuuttaneiden kohdalla nimetä joitakin yhdistäviä tekijöitä, jotka eri tavoin voivat vaikuttaa henkilön toimintaan ja mahdollisuuteen kokea osallisuutta. Maahanmuuttaneelle muutto voi merkitä maantieteellistä etäisyyttä omiin läheisiin ja omaisiin. Kun tuttu sosiaalinen turvaverkko ei ole lähellä, voi syntyä tunteita ulkopuolisuudesta, yksinäisyydestä ja ongelmien äärellä yksin olemisesta. Asiakkaan toimijuutta, osallisuutta ja uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa palveluissa voidaan lisätä, kun asiakas kohdataan kunnioittavasti omana itsenään ja asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana, joka saa vaikuttaa omiin palveluihinsa ja jolle etsitään yksilöllisiä ratkaisuja.

Asiakkaan näkökulmasta ensimmäinen askel kohti osallisuutta on se, että palvelujen luokse ylipäätään voi löytää. Yhdenvertaisia palveluja muotoiltaessa oleellista on huomioida myös kielitietoisuus. Sillä tarkoitetaan erilaisten kielenkäytön tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja tekstien jatkuvaa huomioimista. Kielitietoinen ajattelu on arvostavaa ja ymmärtävää suhtautumista eri kieliä ja kielimuotoja kohtaan. Tämä tarkoittaa myös omien kielellisten valintojen arviointia ja muokkaamista tilanteeseen sopivaksi. Kielitietoinen lähestymistapa pyrkii poistamaan ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä, jotta toiminta ja tieto olisi saavutettavaa kielitaidosta riippumatta.

Saavutettavia palveluja

Tänä keväänä KotoPohde-hanke muun muassa jalkautuu maahanmuuttaneiden opiskelijoiden pariin kertomaan tulkkiavusteisesti sekä selkokielisesti hyvinvointialueen palveluista ja aluevaaleista. Myös hyvinvointialueiden valtakunnallinen kototyötä tekevien verkosto on juuri käynnistämässä toimintaansa. Tässä verkostossa toisilta hyvinvointialueilta saatavia kokemuksia ja näkemyksiä voi kukin hyvinvointialue hyödyntää paikallisesti ja soveltuvin osin oman toimintansa kehittämisessä. Muun muassa nämä hankkeen toimet tukevat palvelujen saavutettavuutta ja edistävät kotoutumisen edistämisen rakenteiden kehittämistyötä.

Koulutuksia tarjolla

Kulttuurisensitiivisyyteen liittyen tarjolla on lisäksi kaksi hankkeen ilmaista koulutusta kaikille aiheesta kiinnostuneille. Pohteen työntekijät voivat ilmoittautua koulutuksiin Hessussa ja muut osallistujat Pohteen koulutuskalenterin kautta. Koulutuksista on saatavilla myös tallenteet. Tervetuloa mukaan!

OSA I: Maahanmuuttaneiden ja etnisten vähemmistöjen huomioiminen sosiaali- ja terveysalalla: 3.6. kello 14–15.30. Koulutus järjestetään Teamsillä.

OSA II: Maahanmuuttaneiden ja pakolaisperheiden hyvinvoinnin tukeminen sosiaali- ja terveysalalla: 7.4. sekä 1.9. kello 13–15.00. Koulutus järjestetään Teamsillä.