OYSissa kestävän kehityksen eteen tehty työ toi kultaa maailmanlaajuisessa kilpailussa

Julkaistu
Oulun yliopistollisen sairaalan OYS 2030 -uudistamisohjelma on palkittu oman kategoriansa ykkössijalla IHF Awards 2023 -kilpailussa.

OYS osallistui maailman sairaalaliitto IHF:n (International Hospital Federation) järjestämän kilpailun Ashikaga-Nikken Excellence Award for Green Hospitals -kategoriaan, jossa esillä oli kestävää kehitystä ja ekologisuutta edistäviä ratkaisuja ja hankkeita.

Kilpailun ansioituneimmat hankkeet palkittiin 26. lokakuuta Lissabonissa. Kaikkiaan mukana oli tänä vuonna yli 500 hanketta 43 eri maasta.

”Voitto todella kovatasoisessa, maailmanlaajuisessa kilpailussa on ansaittu tunnustus kaikille uutta sairaala rakentaneille. Erityisen kiitollinen olen henkilökunnan ja asiakkaiden antamasta asiantuntemuksesta suunnittelutyön eri vaiheissa ”, toteaa yliopistosairaalan johtaja Miia Turpeinen.

Aidosti kestäviä ratkaisuja

Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys on otettu huomioon OYSin uudistamisohjelmassa niin rakennusaikana kuin sairaalan tulevaa toimintaakin suunniteltaessa. Myös sairaalan pohjoinen sijainti ja vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat suunnitteluun.

”Tavoitteenamme on ollut valita uuteen sairaalaan aidosti kestäviä ja energiatehokkuutta parantavia, mutta samaan aikaan toimintavarmoja ratkaisuja. Esimerkiksi uuden sairaalan energiakustannuksissa tavoitellaan noin 30-40 prosentin säästöjä vanhaan sairaalaan verrattuna”, OYS 2030 -ohjelman ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio kertoo.

Uuden sairaalan lämmitysmuodoksi valikoitui kaukolämpö, mutta muitakin vaihtoehtoja selvitettiin. ”Usein kysytään esimerkiksi sitä, miksei sairaalassa hyödynnetä aurinkoenergiaa. Suurin syy tähän on mm. sairaalarakennusten katolla sijaitsevat talotekniset järjestelmät sekä pelastushelikopterin laskeutumisalusta, joka turva-alueineen vie pääosan kattopinta-alasta. Vuonna 2019 valmistuneen kehitysvammahuollon uudisrakennuksen katolla sen sijaan on aurinkopaneelit, joiden tuotolla katetaan osittain rakennuksen sähköenergian tarve läpi vuoden.”

Kaukolämmön ohella sairaalaan tulee energiankierrätysjärjestelmä, jossa syntyvä lauhdelämpö eli niin sanottu hukkalämpö kierrätetään uudelleen hyödynnettäväksi muun muassa tilojen ja käyttöveden lämmityksessä. Tämä on paitsi energia-, myös kustannustehokas ratkaisu. Sairaalan yhteyteen on myös rakennettu biokaasuvoimala, joka on osittain korvannut sähkön sairaalan tarvitseman höyryn tuotannossa.

Lisäksi energiatehokkuutta on haettu muun muassa ilmanvaihto-, lämpötila- ja valaistusratkaisuissa, jotka ovat tarpeen mukaan säädettävissä kiinteistöautomaation avulla.

Rakennusaikana työmaita on ohjattu kohti ympäristöystävällistä rakentamista eurooppalaiseen normistoon pohjautuvan BREAAM-ympäristöluokitusjärjestelmän avulla.  OYSin BREAAM-arvo on tällä hetkellä 69, mikä on vain pisteen päässä luokituksen toiseksi parhaasta tasosta. Myös esimerkiksi rakennusaikaisen jätteen kierrätykseen on kiinnitetty erityistä huomiota: noin 98 prosenttia työmailla syntyneestä jätteestä päätyy kierrätykseen, mikä on huomattavasti lakisääteistä enemmän.

Tehokasta tilankäyttöä ja toiminnan sujuvuutta

Uudesta sairaalasta tulee kokonaispinta-alaltaan nykyistä pienempi, mutta tilankäytöltään tehokkaampi. Tilat saadaan riittämään, kun toimintaa suunnitellaan uudella tavalla. Tässä keskeisessä roolissa on ollut käyttäjä- ja toimintalähtöinen suunnittelu, jossa sairaalan henkilökunta on alkumetreiltä saakka osallistunut oman tulevan toimintansa ja sen vaatimien tilojen, laitteiden ja tarvittavien järjestelmien suunnitteluun. Tällä on pyritty edistämään käyttäjien tyytyväisyyttä, parantamaan hoidon laatua ja turvallisuutta sekä työn tuottavuutta ja tehokkuutta.

Keskeinen kriteeri on ollut myös tilojen käyttö- ja muuntojoustavuus – esimerkiksi pohjaratkaisut ja mittasuhteet, talotekniset ominaisuudet ja rakenteet on suunniteltu siten, että tilat ovat helposti muunneltavissa tulevaisuuden tarpeisiin, myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tilat ja laitteet ovat myös entistä yhteiskäyttöisempiä.

Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla on niin ikään osansa sairaalan hiilijalanjäljen pienentämisessä: tulevaisuudessa yhä enemmän yleistyvät etälääkäripalvelut ja muut digitaaliset palvelukanavat mahdollistavat sairaalan potilaille paitsi miellyttävän, myös ekologisen vaihtoehdon asioida sairaalan kanssa vaikkapa kotisohvalta käsin.

 

 

Yhteyshenkilöt

Miia Turpeinen, yliopistosairaalan johtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue,
miia.turpeinen@pohde.fi, p. 040 152 2655

Kari-Pekka Tampio, ohjelmajohtaja, OYS 2030 -uudistamisohjelma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
kari-pekka@tampio@pohde.fi, p. 040 151 4005