Päätöksenteko

Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden on hyvinvointialueemme strategiaan kirjattu palvelulupaus. Määrittelemämme painopisteet ja strategiset periaatteet mahdollistavat antamamme palvelulupauksen täyttämisen. Yhdessä määrittelemämme arvot ja tavoitteet ohjaavat toimintaamme, päätöksentekoamme sekä kehittämistyötämme.

Tavoitteena on, että asiakkaamme saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sote-palveluja. Tuomme palvelut sekä tilat paremmin väestön palvelutarpeita vastaaviksi, voimme hyödyntää esimerkiski digitalisaatiota ja teknologiaa tehokkaammin. Uudistamisen myötä alueelliset erot palveluihin pääsyssä ja toimintamalleissa pienenevät.

Palvelutasopäätös on päätös siitä, kuinka järjestämme pelastustoimen lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät alueellamme.

Lakisääteisiä tehtäviä ovat muun muassa pelastus-
toimelle kuuluva ohjaus, neuvonta, turvallisuusviestintä, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat esimerkiksi ensihoitopalvelua tukeva ensivastetoiminta sekä
kuntien varautumisen tukeminen.

Aluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa hyvinvointialueella. Valtuuston vahvistama hallintosääntö ohjaa viranhaltijoiden työtä.

Valtuusto vahvistaa hyvinvointialueen strategian, joka määrittelee toiminnan tavoitteet ja ohjaa palvelujen järjestämistä.

Aluevaltuuston 79 valtuutettua on valittu aluevaaleilla 23.1.2022. Seuraavat aluevaalit ovat sunnuntaina 13.4.2025.

Tarkastuslautakunta valmistelee aluevaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta tekee muun muassa esityksen tilintarkastajan valinnasta sekä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Tarkastuslautakunta antaa aluevaltuustolle vuosittain arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset.

Aluevaalilautakunnan tehtävä on huolehtia vaalien ehdokasasetteluun liittyvistä tehtävistä ja vaalituloksen vahvistamisesta.

Valtuuston valitsema aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Aluehallitus vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Hallituksessa on 13 jäsentä. Aluevaltuusto on nimennyt jäsenet valtuustoryhmien ja poliittisten piirijärjestöjen neuvotteluiden perusteella.

Henkilöstöjaosto linjaa henkilöstöasioita, päättää hyvinvointialueelle kuuluvasta virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta ja linjaa johtavien viranhaltijoiden palkat sekä valmistelee muita aluehallituksen sille määräämiä henkilöstöasioita.

Yksilöasioiden jaosto tekee asiakasta koskevia päätöksiä. Yksilöasioiden jaostossa käsittellään ja päätetään muun muassa viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, jotka koskevat asiakaskohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on viisi lautakuntaa: aluevaali-, tarkastus-, tulevaisuus-, turvallisuus- sekä yhdyspintalautakunta. Aluevaali- ja tarkastuslautakunnat ovat lakisääteisiä. 

Lautakunnat seuraavat ja ohjaavat hyvinvointialuestrategian toteuttamista. Ne huolehtivat, että palvelut on järjestetty niin, että ne vastaavat asukkaiden tarpeita.

Lautakunnat myös käsittelevät tehtäväalaansa kuuluvia aloitteita ja valmistelevat aluehallituksen ja aluevaltuuston päätettäväksi tulevia asioita, jotka edellyttävät poliittista harkintaa asian valmisteluvaiheessa.

Neuvottelukunnissa on vähintään yksi jäsen neuvottelukunnan alueen jokaisen kunnan alueelta.
Alueellisia neuvottelukuntia on kuusi: Koillismaa, Lakeus, Oulu, Oulun Eteläinen, Oulunkaari ja Rannikko.

Neuvottelukunnat esimerkiksi
seuraavat ja arvioivat hyvinvointialueen alueellisia palveluja. Ne edistävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä asukaslähtöisyyttä palvelujen järjestämisessä.

Myös neuvottelukunnat tekevät alueellisia palveluja koskevia aloitteita aluehallitukselle.

Alueen asukkaiden näkemysten kuuleminen on tärkeää. Silloin päätökset perustuvat erilaisten näkökulmien huomiointiin.

Vaikuttamistoimielimet ovat nuorten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kuulemiskanavia. Vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto​, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa ja myös niiden asukkaiden kuulemista, jotka kokevat tulevansa heikosti kuulluksi.

Vaikuttamistoimielimet osallistuvat hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

Yhteistoiminnan tarkoitus on turvata henkilöstön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnassa käsitellään henkilöstön asemaan ja työhän vaikuttavat asiat.

Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä on hyvinvointialueen ja alueen oppilaitosten yhteistyöelin.
Yhteistyöryhmä valmistelee aluevaltuustolle opiskeluhuollon alueellisen suunnitelman. Sen tehtävänä on myös seurata, millä tavalla opiskeluhuoltosuunnitelma ja monialainen yhteistyö toteutuvat hyvinvointialueellamme.

Tutkimustoimikunnan tehtävänä on määritellä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet neljäksi vuodeksi eteenpäin.