Tietoa perhehoitajalle

Perhehoitaja on velvollinen tekemään yhteistyötä perhehoidon keskuksen kanssa ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteistyötä tehdään lapsen vanhempien ja elämänpiirin kuuluvientahojen kanssa. Lapsen asiakassuunnitelmassa sovitaan yhteistyön tavoista lapsen vanhempien sekä lasten läheisten kanssa. Perhehoitajan tulee tukea lapsen yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin. Perhehoitajan tulee myös osaltaan toimia rakentavasti yhteistyöverkostossa.

Salassapitovelvoite koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta: asiakirjasalaisuudesta, vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta.

Asiakirjasalaisuudella tarkoitetaan sitä, että asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää, luovuttaa tai antaa muulla tavoin sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Vaitiolovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun virka- tai palvelussuhde taikka toimeksianto on päättynyt ja pitää sisällään kaikki muut tiedon luovuttamistavat kuin edellä mainitut ja
koskee myös tallentamattomia tietoja.

Hyväksikäyttökielto tarkoittaa sitä, ettei tietoa saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.

Perhehoidossa olevaa asiakasta koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittavaan hyvinvointialueen arkistointiohjeen mukaisesti. Asiakkaasta kertynyt tieto on sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kokonaisuudessaan salassa pidettävää, koska se koskee sosiaalihuollon asiakasta tai muuta yksityistä henkilöä.

Perhehoitajan on  ilmoitettava perhehoidossa tapahtuneista muutoksista siihen hyvinvointialueeseen, joka on sijoittanut hoidettavan sekä hyvinvointialueeseen, jossa perhekoti sijaitsee.

Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun asiakkaan olosuhteissatapahtuneista muutoksista muun muassa:

• aikomuksesta ottaa perhehoitoon uusia asiakkaita
•  perhesuhteiden muutoksista
• suunnitellut vapaat
• ulkomaanmatkasta perhehoidossa olevan asiakkaan kanssa
• sattuneesta tapaturmasta tai väkivallanteosta tai muusta poikkeavasta tilanteesta
• sairauslomasta
• välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta

Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisinperintään.

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, hän toimittaa työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen sijoittaville hyvinvointialueille. Pohjois-Pohjanmaan
hyvinvointialueen Perhehoidon keskus järjestää perhekotiin sijaisen, tai järjestää perhehoidossa olevalle henkilölle muun korvaavan hoidon.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Tapaturmavakuutus on voimassa silloin, kun vamma tai sairaus tapahtuu työn suorittamisen aikana tai työstä johtuvista olosuhteista (esim. lapsen hoitotilanteessa perhehoitajan selkä venähtää lasta nostaessa tai perhehoitaja kaatuu kauppareissulla).
Perhehoitajan vapaa-ajalla tapahtuneet vahingot eivät kuulu tämän vakuutuksen piiriin. Mikäli perhehoitajalle tapahtuu työtapaturma, tulee perhehoitajan mennä yleislääkäritasoiseen lääkäriin joko
julkiselle tai yksityiselle puolelle. Tämän jälkeen tulee viipymättä (ensimmäisenä arkipäivänä) ilmoittaa tapaturmasta hyvinvointialueen Perhehoidon keskukseen.

Työttömyyspäivärahaa saadakseen perhehoitajan täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä eikä hän saa työllistyä yritystoimintaa vastaavalla tavalla. Jos perhehoitotehtävä on työllistävä, perhehoitaja ei kuitenkaan voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työllistävyys arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmasta.
Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, koska toimeksiantosuhde ei ole työsuhde. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuksellisesti palkkaa vaan työkorvausta. Toimiminen toimeksiantosuhteisena perhehoitajana voi kuitenkin pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa. Tällöin perhehoitajan mahdollisuus saada rahallista tukea työttömyysajalle riippuu siitä, millaisia muita töitä hän on työhistoriansa aikana tehnyt. Työttömyyskorvauksen määrä työttömyysajalle lasketaan työtulojen perusteella. Perhehoitajana
toimiminen on ilmoitettava työllisyyspalveluihin.  Mahdollisuus työttömyyspäivärahan saamiseen ja siihen vaikuttavaan tuloon kannattaa aina selvittää maksavalta taholta (Kela tai työttömyyskassa) etukäteen. Jos työtön perhehoitaja ei saa työttömyyspäivärahaa, hän voi hakea työmarkkinatukea, joka on sosiaaliavustuksen luonteinen tuki, eikä siinä edellytetä työssäoloehtoa. Perhehoitaja ei voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Perhehoitaja voi säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden ilmoittamalla, ettei hän ole työsuhteessa eikä saa palkkaa.

Perhehoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Julkisten alojen eläkelaissa perhehoitajalle kertyy eläkettä kaiken suuruisesta hoitopalkkiosta. Sijoittava hyvinvointialue ottaa eläkevakuutuksen perhehoitajille, joiden kanssa ne tekevät toimeksiantosopimuksen. Perhehoitajan tulee ilmoittaa eläkkeelle jäämisestään hyvissä ajoin hyvinvointialueen Perhehoidon keskukseen. Perhehoitaja voi lisätä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.

Perhehoitajalla verottavaa ansiotuloa eli työkorvausta ovat perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus, kilometrikorvaukset, käynnistämiskorvaukset sekä erityisten kustannusten korvaukset. Maksut ovat osa hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ilmoittaa perhehoitajille maksettavat maksut verottajan tulorekisteriin ja toimittaa näistä ennakkoperinnän. Perhehoitaja voi vähentää osan näistä kuluista tulonhankkimisvähennyksinä omassa verotuksessaan. Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan verottajalle näistä kuluista.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ilmoittaa maksetut korvaukset tulorekisteriin verottajan ohjeistuksen mukaisesti. Perhehoitajan tulee täyttää ajopäiväkirjaa heille sijoitettujen hoidettavien kuljetuksiin liittyen, joista he hakevat hyvinvointialueelta korvauksia. Verottajan ohjeistuksen mukaisesti perhehoitajalle maksettavat erityisen kustannusten korvaukset ja lasta koskevat taloudelliset avustukset ovat perhehoitajan tuloa, jos ne maksetaan hänelle. Hyvinvointialue voi maksaa lapsen erityisen kus

Siinä vaiheessa kun asiakkaan kotona asuminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi silloin kun kotiin tarjottavien palveluiden määrän lisääminen ei ole enää inhimillistä ja kustannustehokasta.

Voidaan myöntää säännöllisenä tai  kertaluontoisena palveluna.

Sopivat esimerkiksi:

•omaishoitajan vapaiden ajalle
•kotona asumisen tukena järjestettävänä lyhytaikaishoitona
•osavuorokautisena hoitona
•asiakkaan kotiin annettavana perhehoitona
•Kun asiakas ei voi vielä kotiutua sairaalajakson jälkeen omaan kotiin, on mahdollista järjestää perhehoitojakso kuntoutumisen tueksi.

Sukulais- tai lähiverkosto sijoitus on lapsen omaan biologiseen tai muuhun läheisverkostoon kuuluva perhe. Perhe voi toimia tilapäisenä, pitkäaikaisena, päivystyksellisenä tai vahvasti tuettuna sijaisperheenä. Sukulaissijaisperheiden ja läheisverkostoperheiden valmennus tapahtuu ennakkoon tai vuoden kuluessa tehtävässä aloittamisesta.

Lastensuojelulaki edellyttää lapsen läheisverkoston kartoittamista aina ennen kodin ulkopuolista sijoitusta.

Päivystyksellinen perhehoito on tilapäistä perhehoitoa, joka on tarkoitettu vastaamaan kiireellisiin sijoitustarpeisiin. Päivystykselliseen perhehoitoon voidaan sijoittaa sosiaalityöntekijän päätöksellä lastensuojelulain 37 § mukaisesti avohuollon tukitoimenpiteenä tai LSL 38 § mukaisen kiireellisen sijoituksen perusteella. Toinen sijaisperheen vanhemmista on päätoimisesti kotona.

Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista lapsen perhehoitoa. Perheen kanssa tehdään toimeksiantosopimus. Perhehoitoon voidaan sijoittaa sosiaalityöntekijän tekemällä päätöksellä lastensuojelulain 37 § mukaisesti avohuollon tukitoimenpiteenä tai LSL 38 § mukaisella kiireellisellä sijoituspäätöksellä. Lapsi voidaan sijoittaa päivystyksellisesti tai suunnitelmallisesti.

Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää myös adoption harkinta-aikana, sijaishuollon muutoskohdissa ja huostaanoton jälkeisessä arviointivaiheessa.

Pitkäaikainen perhehoito on toimeksiantosuhteista toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Pitkäaikaisella perhehoidolla tarjotaan lapselle mahdollisuus kokea turvallista perhe-elämää ja luoda läheisiä pitkäaikaisia ihmissuhteita. Perhehoidolla mahdollistetaan lapselle hänen tarvitsema turvallinen, ikätasoa vastaava hoito ja huolenpito sekä yhteys omaan biologiseen sukuun ja/tai muuhun läheisverkostoon

Perhehoidon keskus on yhteydessä sinuun perhehoitoa tarvitsevasta asiakkaasta. Sinulle kerrotaan anonyymisti oleellisimmat tiedot asiaakkasta, jotta pystyt arvioimaan , mahdollisuuksia alkaa kyseiselle asiakkaalle perhehoitajaksi.

Ennen perhehoitoa tapaat perhehoitoa tarvitsevan asiakkaan,

Perhehoidon muodosta riippuen järjestetään ennen perhehoidon alkamista tutustumiskäyntejä. Pitkäaikaisessa perhehoidossa tutustumiskäyntien määrä on eri kuin esimerkiksi lyhytaikaisessa perhehoidossa.

Ennen perhehoidon alkamista perhehoitaja ja hyvinvointialue laativat toimeksiantosopimuksen.

Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1§:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen.

Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue sopivat hoitosuhteeseenliittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet.  Toimeksiantosopimukseen kirjataan voimassa olevan päätöksen mukainen hoitopalkkion määrä ja aika, minkä päätös on voimassa.  Toimeksiantosopimus laaditaan yhteisesti ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja hyvinvointialueen vastuullinen viranhaltija.

Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen ja tehdään aina ennen perhehoitosijoituksen alkamista. Toimeksiantosopimukseen nimetään perhehoitajalle jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä.

Toimeksiantosopimus tarkistetaan aina tilanteen muuttuessa. Perhehoitajan tulee olla yhteydessä asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa vastuutyöntekijään, jotta toimeksiantosopimus päivitetään vastaamaan palvelutarvetta.

Toimeksiantosopimuksen sisältö
• Sopijaosapuolet
• Sijoituksesta vastaava työntekijä
• Palkkion saaja/saajat
• Perhehoitajalle maksettavan palkkion määrä ja suorittaminen
• Perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
• Hoidon käynnistymisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen
• Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaaminen
• Perhehoidon arvioitu kesto
• Perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta
• Tiedot perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta, hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä sekä näiden toteuttamisesta
• Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
• Muut perhekotia ja perhehoitoa koskevat seikat
• Perhehoitajan velvoitteet
• Voimaantulo
• Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan Perhehoidon keskuksen ja perhehoitajan kesken
• Allekirjoitukset
• Liitteet

Varaa perhehoitoon tulevalle asiakkaalle omat tilan perusvarustuksineen siten, että  asiakas voi sisustaa huoneestaan oman näköisensä.

Tee suunnitelman hankinoista mitä tarvitsee perhehoitoon tulevaa asiakasta varten, ja toimittaa sen Perhehoidon keskukseen.

Tee päätös   kotiin jäämisestä hoidon toteutuksen osalta osa- tai kokoaikatyöstä.

Ilmoitta verotustiedot Monetralle

Pitkäaikaisessa perhehoidossa muuton valmistelussa  perhehoitoon siirtyvän asiakkaan omatyöntekijä siirtää asiakkaan tarvitsemat palvelut  samaan kuntaan, missä asiakas on perhehoidossa. Koulun ja päiväkodin kanssa sovitaan käytännön asioista ja tutustumiskäynneistä.

Siirtyminen perhehoitoon tulee aina valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti, ellei kyseessä ole akuutti kriisitilanne, joka vaatii välittömiä toimia. Myös näissä tilanteissa on tärkeää, että työntekijä varmistaa, että lapsi tietää, mihin hän on matkalla ja miksi sekä mitä on tapahtumassa seuraavaksi.

Tutut tavat ja rutiinit kerrotaan perhehoitajalle, jotta hän voi ottaa ne huomioon asiakkaan kanssa toimiessa.

Perhehoitolain  mukaan perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä.

Vastuutyöntekijän ensisijainen ja tärkein tehtävä on vastata perhehoitajan tuesta.

Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.

Perhehoitajan vastuutyöntekijä on vastuussa perhehoitoperheen kokonaistilanteen hahmottamisesta sekä tuen organisoinnista. Perhehoidonohjauksella annetaan perhehoitajille tukea ja ohjausta asiakassuunnitelman mukaisen hoidon toteuttamiseksi.

Vastuutyöntekijä tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan asiakkaan omatyötekijän kanssa.

Perhehoitajan vastuutyöntekijä vastaa sijaisjärjestelyistä vapaiden ja lomien aikana sekä järjestää työnohjauksen ja mentoroinnin.

Ole tarvittaessa yhteydessä omaan vastuutyöntekijään, mikäli tarvitset tukea ja ohjausta perhehoidon toteuttamisen osalta.

Voi pyytää perhehoidossa olevan asiakkaan hoitoisuuden arviointia.

Täytä hoitoisuuden arviointi lomake, havaintojesi perusteella. Saat tarvittaessa apua lomakkeen täyttämisessä vastuutyöntekijältäsi. Kuvaa lomakkeessa muun muassa arkea perhehoitajana.  Lomakkeen täyttäminen perustuu perhehoitajan omiin havaintoihin perhehoidossa olevasta henkilöstä,  hänen käyttäytymisestään sekä omasta sekä lapsen tuen tarpeista. Lomakkeen täyttäminen ei edellytä perhehoitajalla ammatillista arviota vaan kuvailua omasta näkökulmastaan

Palauttaa lomake perhehoitajan vastuutyöntekijälle ja perhehoidossa olevan henkilön omatyöntekijälle.

Osallistu tilaisuuteen, jossa käydään yhteistä keskustelua hoitoisuuden arviointilomakkeen pohjalta, sekä perhehoitajan, hoidossa olevan asiakkaan omatyöntekijän  ja perhehoitajan vastuutyötekijän havainnoista.

Perhehoidon aikana on saatavilla  perhehoitolakiin sekä toimintaohjeeseen ja toimeksiantosopimukseen perustuvaa muu taloudellinen tuki.

Perhehoitolakiin perustuva taloudellinen tuki

• Hoitopalkkio
• Kilometrikorvaukset
• Käynnistämiskorvaukset

Toimeksiantosopimukseen ja toimintaohjeeseen liittyvä muu tuki

Näitä voivat olla esimerkiksi, lomakorvaus, erityisen kustannuksen korvaukset, lapsilisän loppumisen korvaus yli 17 vuotiaalle lapselle tai vammaistukea vastaava summa.

Tukeen vaikuttaa mille asiakaskohderyhmälle toimit perhehoitajana, ja mikä on perhehoidon muoto. Lue näistä lisää perhehoidon toimeksiantosopimuksesta.

Toimeksiantosopimuksessa sovitaan vapaan toteuttamisesta ja korvausten suorittamisesta.

Perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Erityistilanteissa kunta voi myöntää enemmän vapaapäiviä kuin laissa tai toimintaohjeessa todetaan.

Lyhytaikaisessa, osavuorokautisessa ja kotiin annettavassa perhehoidossa vapaat kertyvät, mikäli perhehoitaja on toiminut vähintään 14 vuorokautta toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana kalenterikuukauden aikana.  Vapaat maksetaan pääsääntöisesti rahana kuukausittain palkkion maksun yhteydessä.

Perhehoidon keskus huolehtii tai järjestää pitkäaikaisen perhehoidettavan tarkoituksenmukaisen hoidon perhehoitajan vapaan ajaksi. Suunnitellut vapaat tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa perhehoidosta vastaavalle työntekijälle kolmea kuukautta aiemmin, jotta tarvittavat käytännön järjestelyt yhdessä Perhehoidon keskuksen kanssa ehditään hoitaa ennen vapaan alkua.

Vapaapäiviä voi kerätä enintään yhden vuoden ajan eikä vapaapäivien pitäminen ole sidoksissa kalenterivuoteen. Käyttämättä jääneitä pitkäaikaisen perhehoidon vapaita ei makseta rahana.

Hyvinvointialue vastaa perhehoitajille suunnatun  työnohjauksen järjestämisestä. Pääsääntönä on ryhmätyönohjaukseen osallistuminen, yksilö- tai perhekohtainen työnohjaus hyväksytään vain erityisestä syystä.

Työnohjauksesta saa lisätietoja hyvinvointialueen Perhehoidon keskuksesta.

Hyvinvointialue järjestää perhehoitajille täydennyskoulutusta ja perhehoitajilla on myös mahdollisuus osallistua toimialaansa koskevaan hyvinvointialueen oman henkilökunnan koulutuksiin. Perhehoitajilla on velvollisuus osallistua oman hyvinvointialueen perhehoidon keskuksen järjestämään koulutussuunnitelman mukaiseen toimialaansa koskevaan koulutukseen.

Päätoimiselle perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä näin ollen myöskään työterveyshuollon piirissä.

Lisätietoa hyvinvointi- ja terveystarkastuksista saat hyvinvointialueen perhehoitokeskuksesta

Yhdistys järjestää perhehoitajille vertaisryhmiä. Niissä keskustellaan perhehoitoon liittyvistä kysymyksistä ja jaetaan kokemuksia. Vertaisryhmiin voi osallistua, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen.

Katso Perhehoitoliiton nettisivuilta yhdistyksen yhteystiedot.

Hyvinvointialueella on myös tarpeen mukaan vertaistukiryhmiä, joista voi tiedustella hyvinvointialueen perhehoitokeskuksesta.

Mentorointi on kokeneen perhehoitajan, joka on käynyt mentoroinnin koulutuksen, antamaa tukea aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle perhehoitajalle. Mentori on vertainen, kuuntelija, hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittäjä ja arjen tilanteiden jakaja ja sanoittaja.

Mentorointi täydentää perhehoidon muita tukimuotoja ja siitä tehdään erillinen sopimus.

Toimeksiantosuhteisille perhehoitajilla, joiden kykyä toimia tehtävässään heikentää olennaisesti jokin sairaus, on mahdollisuus hakea  KIILA-​kuntoutukseen.

Perhehoitajilla on mahdollisuus hakea tuettua lomaa kotimaan eri lomakohteisiin lomajärjestöjen kautta. Loma voidaan myöntää samalle perheelle korkeintaan joka toinen vuosi. Loman myöntämiseen vaikuttavat muun muassa perheen tulot, perheenjäsenten terveydentila, perheen koko ja sosiaaliset seikat. Tuetun loman omavastuuosuus sekä lomakohteen ja kodin väliset matkakulut perhehoitaja maksaa itse.

Perhehoitajille järjestetään myös erityisesti heille suunnattuja tuettuja lomia. Tiedot ja hakuohjeet julkaistaan Perhehoito-lehdessä. Lomia voi myös tiedustella suoraan Perhehoitoliitosta.

Perhehoitokeskuksesta voidaan tarvittaessa kirjoittaa lomaa puoltavan lausunnon hakemuksen liitteeksi, mikäli sellaista pyydetään.

Näin otat Oima-palvelun käyttöösi

valtakirjapohjan, jolla voit valtuuttaa meidät liittämään sinut Oima-järjestelmän käyttäjäksi.

Täytä valtakirja huolellisesti ja palauta se Perhehoidon keskukseen.

Lisää valtakirjaan sähköpostiosoitteesi, joka toimii  käyttäjätunnuksena  Oima.fi-palveluun.

Kun olet palauttanut valtakirjan, luomme sinulle asiakkuuden Oima-järjestelmään. Saat henkilökohtaisen rekisteröitymislinkin sähköpostiisi, jonka olet ilmoittanut.

Voit pyytää tarvittaessa  apua  Oimaan rekisteröitymiseen

Monetralta, avustajapalkat.pohde@monetra.fi  p.040 138 1809

Tutustu lisää Oimaan rekisteröitymiseen

Rekisteröityminen ja kirjautuminen Oima-palveluun uutena käyttäjänä (Oima.fi)

Ennakollinen valvonta lähtee liikkeelle jo rekrytointi ja valmennus vaiheessa.  Valmennuksen aikana on tärkeää tunnistaa perhehoitajan vahvuudet ja mahdolliset haasteet. On tärkeää että perhehoitaja saa valmennuksen aikana realistinen kuvan perhehoitajuudesta. Perhehoitajaksi alkavilta tarkistetaan sijoituksen kannalta tarpeellisset tiedot ja alle 18 vuotiaiden kanssa työskenteleviltä rikosrekisteriote.

Perhehoidon onnistumisen ja laadun kannalta vastuutyöntekijän yhteydenpito, kotikäynnit ja  toimiva yhteistyö. Oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä,  asiakassuunnitelma ja perhehoitajan tukisuunnitelma on osa suunnitelmallista valvontaa. Perhehoitajalla on velvollisuus ottaa saamansa tuki vastaan.

Suunnitelmalliseen valvontaa kuuluvat valvontakäynnit. Perhehoitajalle annetaan etukäteen täytettäviksi valvontakäyntiin liittyvät asiakirjat, jotka käydään valvontakäynnillä yhdessä keskustellen läpi.

Sekä sijoittavan hyvinvointialueen että sijoituspaikan hyvinvointialue (sosiaalihuollon vastaava toimielin) voi tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy.

Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.

Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.