Hyvän työn ohjelman Työnjako-pilotti, lääkinnällisen kuntoutuksen ohjaus ja neuvonta

Hyvän työn ohjelman Työnjako-pilotti Pohteen alueella sai hienosti tuulta alleen, kun päätimme selvittää, kuinka kuntoutuksen ammattilaisen tekemän arvioinnin jälkeen ohjaus ja neuvonta voisivat toteutua eri asiantuntijoiden, kuten neuropsykiatrisen valmentajan, liikuntaneuvojan ja hyvinvointivalmentajan toimesta. Tavoitteena oli tutkia, miten nämä asiantuntijat voivat tukea kuntoutujia yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös omakuntoutuksen mahdollisuudet.

Tässä ja seuraavassa blogitekstissämme avaamme liikunnan roolia hyvinvointiin sekä ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen pilotin tuloksia.

Hyvinvointia liikunnalla -projekti

Liikuntaneuvojan ja asiakkaan yhteinen matka: Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

Liikuntaneuvojan ja asiakkaan matka alkoi usein fysioterapeutin vastaanotolta, jossa asiakas sai ensimmäisen käsityksen projektin mahdollisuuksista. Tässä vaiheessa emme vielä keskittyneet pelkästään liikuntaan, vaan pohdimme yhdessä, kuinka asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi voisi kukoistaa. Mihin tekijöihin oli jäänyt huomiota ja miten voisimme tukea omakuntoutusta sekä lisätä liikkumisen mahdollisuuksia? Ennen kaikkea – kuuntelimme asiakasta.

Liikunta ei ole vain fyysistä – se on myös henkistä

Me kaikki tiedämme, että liike on lääke, mutta miksi sitten emme liiku? Liikkumattomuuden taustalla voi olla monia syitä, jotka eivät ole pelkästään fyysisiä. Elämässä koetut asiat, hyvät ja haastavat, voivat vaikuttaa suhtautumiseemme liikuntaan. Mikä on ollut kasvuympäristömme, ja kannustiko se huolehtimaan kunnosta ja liikkumaan monipuolisesti vai oliko liikkumaan kannustaminen turhankin voimakasta? Liikkuminen ja liikkumattomuus liittyvät myös omanarvontunteeseen: Olenko sen arvoinen, että voin panostaa omaan hyvinvointiini?

Moni asiakas on kertonut, miten aiemmat hoitokäytännöt ovat vaikuttaneet heidän liikuntakokemuksiinsa – joskus jopa estäneet niitä. Valmennuksessa asiakas sai aikaa kertoa, mitä liikunta hänelle merkitsi ja mitä hän haluaisi tehdä. Mielenterveyden tukeminen oli yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka auttoi asiakkaita avautumaan omalle hyvinvoinnilleen. Kun asiakas sai tukea myös mielen hyvinvointiin, hän pystyi lähestymään liikuntaa avoimemmin, löytäen siitä iloa ja merkityksellisyyttä. Tämä lähestymistapa vahvistaa kehon ja mielen välistä yhteyttä, mikä on lisännyt asiakkaiden motivaatiota ja mahdollistanut yksilölliset edistysaskeleet.

Yksilöllinen lähestymistapa tuo suuria muutoksia – liikunta on aina tekijänsä näköistä

Eräs asiakas oli erityisen positiivisesti yllättynyt siitä, että valmennuksessa hän ei kokenut itseään pelkästään liikuntaohjelman kohteeksi. Terveydenhuollossa on usein helppo jäädä passiiviseksi, kun hoitosuunnitelma tehdään ulkopuolelta. Liikunta on kuitenkin henkilökohtaista – sen ei tarvitse olla pelkästään suorittamista tai tehokkuutta. Se voi olla hidasta ja nautinnollista, ilma suuria ponnistuksia. Tavoitteenamme oli löytää se tapa, joka sopii kullekin asiakkaalle parhaiten tässä hetkessä. Muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä, mutta pienillä askelilla, joita on aikaa tutkia ja nauttia, saavutetaan kestäviä tuloksia. Asiakkaan hyvinvointi on aina yksilöllinen kokemus, ja sen pohjalta luotiin jokaiselle asiakaskohtainen polku liikkumisen ja kuntoutumisen edistämiseksi.

Liikunta on kuin lääke, joka voi olla nautinnollinen ja lempeä kokemus – ja vaikka sen vaikutukset voivat olla aluksi hitaita, edistystä voi tapahtua asteittain. Liikunta ja omasta kehosta nauttiminen ovat osa hyvää elämää, ja ne kuuluvat kaikille, ei vain niille, jotka kokevat itsellään olevan suuria voimavaroja tai valmiuksia liikkua aktiivisesti. Näin ollen liikunta on tärkeä osa hyvinvointia, joka tukee sekä kehon että mielen tasapainoa pitkällä aikavälillä.

Voit lukea pilotista Innokylästä:

https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hyvinvointia-liikunnalla

Lisätietoa Hyvän työn ohjelmasta 2024–2027 – Sosiaali- ja terveysministeriö