Näkymiä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluihin

Tiesitkö, että tällä hetkellä Pohteella kehitetään palveluja yhteensä yli sadassa hankkeessa? Kestävän kasvun ohjelmissa tavoitteina on esimerkiksi purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa, vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Jos hankkeet eivät ole vielä sinulle tuttuja, voit lukea tarkemmin hankkeista Pohteen sivuilta Kehittämishankkeet. Hankkeiden lisäksi kehittämistyötä tehdään jatkuvasti Pohteen yksiköissä. Tärkeänä tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen tarjonta Pohteella on kasvanut ja ne mahdollistavat asioinnin sijainnista riippumatta.

Terveydenhuollon organisaatioita haastaa tällä hetkellä hoitohenkilökunnan resurssipula, rahoituksen niukkuus ja koronapandemian jäljiltä pidentyneet hoitojonot (Post, 2022). Tämän lisäksi on huomioitava väestön ikääntyminen sekä elintapoihin ja liikalihavuuteen liittyvät terveysriskit, joiden vuoksi odotukset terveydenhuollolle eivät tule hetkeen helpottamaan (Euroopan komissio, 2018). Onkin tärkeää pohtia ja uudistaa tarkoituksenmukaisesti terveydenhuollon palvelujen toimintamalleja, joilla varmistetaan asiakkaiden saamat palvelut mahdollisimman sujuvasti käytettävissä olevin resurssein.

Tällä blogikirjoituksella toivon sinun saavan lyhyesti käsityksen siitä, mitä kehittämistyö Pohteella on ja millaisia oivalluksia Kehittämisen palvelualueella olen kohdannut. Toivottavasti kokemukseni innoittavat sinutkin tutustumaan Pohteella tapahtuvaan kehittämistyöhön!

Harjoittelussa Kehittämisen palvelualueella Sähköiset palvelut ja digi -yksikössä

Suoritan opintoihini kuuluvaa Johtaminen terveysalalla -harjoittelua Pohteella Kehittämisen palvelualueella Sähköiset palvelut ja digi -vastuuyksikössä. Kuuden viikon mittaisen harjoitteluni tavoitteena on ollut syventää omaa asiantuntijuuttani sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä ja perehtyä johtamiseen kehittämistyössä.

Kehittämisen palvelualue sijoittuu Pohteen organisaatiossa järjestämispalvelujen toimialueelle, josta palveluita tuotetaan kaikille muille Pohteen toimialueille. Sähköiset palvelut ja digi-vastuuyksikön tehtävänä on olla mukana kehittämässä Pohteen alueellisesti ja kansallisesti kehitettäviä digitaalisia palveluita. Kansallisesti kehitettäviä palveluita ovat esimerkiksi Terveyskylä ja Omaolo ja alueellisesti kehitettävistä Tarina-auttamisen palvelu, joka Pohteen asukkaille on tutummin normaali.fi- ja enjaksa.fi-sivustot. On ollut mielenkiintoista perehtyä näiden palvelujen kehittämiseen kokonaisuutena ja päästä seuraamaan miten kehittämistyö etenee strategiasta käytäntöön, kun kyseessä on kansallinen tai alueellinen palvelu.

Harjoitteluni aikana olen osallistunut eri tapaamisiin, joiden välissä olen saanut tehdä käytäntöön liittyen omia tavoitteitani tukevia tehtäviä. Olen suunnitellut palautekyselyitä, tehnyt tutkimushakua, viestintäsuunnitelmaa, sosiaalisen median viestintäsisältöjä ja laatinut erilaisia ohjeita. Olen tavannut lukuisia asiantuntijoita eri verkostoissa ja heidän asiantuntijuus ja osaaminen on laajentanut omia näkökulmiani. Yhteistyötä Pohteella tehdään esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sekä Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. On ollut mielenkiintoista nähdä konkreettisesti tätä yhteistyötä, jonka tavoitteena on myös sujuvoittaa Pohteen asiakkaiden asiointia.

Samalla haluan korostaa onnistumisia harjoitteluni ohjauksessa. Kuuden viikon ajan olen saanut laadukasta ja suunnitelmallista ohjausta, jonka avulla minun on ollut sujuvaa päästä harjoitteluni tavoitteisiin. Samalla on ollut mielenkiintoista huomata, miten luontevasti harjoittelu on onnistunut hybridisti työskennellen eli harjoitteluviikkojani ovat rytmittäneet lähi- ja etäpäivät. Harjoittelun aikana on tuntunut erityisen mukavalta, että opiskelijana minun ammattitaitoani on arvostettu ja on tuntunut luontevalta jakaa omia ajatuksia, osaamistani ja kokemuksiani.

Terveystieteen maisteriopintojen hyödyntäminen asiantuntijuuden vahvistamisessa

Miksi minä päädyin opiskelemaan terveyshallintotieteitä? Ehdottomasti siksi, että minua on aina kiinnostanut toiminnan kehittäminen ja tehostaminen, jotta palveluja tuottavat ammattilaiset voisivat työskennellä sujuvasti ja palveluita käyttävät asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti.

Terveystieteen maisteriopintoihin Oulun yliopistossa on mahdollista hakea joko terveystieteen kandidaattitutkinnolla tai soveltuvalla alemmalla korkeakoulututkinnolla eli esimerkiksi terveydenhoitajien, sairaanhoitajien, kätilöiden ja ensihoitajien ammattikorkeakoulututkinnolla. Terveystieteen opinnoista 20-25 opintopistettä on mahdollista suorittaa avoimessa yliopistossa väyläopintoina ja näiden opintojen perusteella voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta.

Terveystieteen maisteri voi opiskella pääaineenaan terveyshallintotiedettä, hoitotiedettä tai terveystieteen opettajaksi. Pääaine valitaan jo opintoihin hakiessa oman mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Terveyshallintotieteen opinnoissa syvennytään terveydenhuollon johtamiseen, tutkimusmenetelmiin ja suoritetaan sivuaineopinnot, joiden avulla omaa asiantuntemusta voi vahvistaa urasuunnitelmien mukaisesti (Opintopolku, 2024). Minun sivuainevalintani oli kauppatieteet, sillä kustannusvaikuttavuuden näkökulman hallinta luo perustan, kun palveluita suunnitellaan ja kehitetään. Terveystieteen opinnot mahdollistavat osaamista työskennellä erilaisissa terveydenhuollon asiantuntija- ja johtamistehtävissä.

Opit käytäntöön

Harjoitteluni aikana olen päässyt syventämään ja soveltamaan opintojen aikana oppimiani teemoja hyvin monipuolisesti. Pääsin käytännön tasolla tutustumaan siihen, miten esimerkiksi kehittämistyö näkyy kansallisissa ja alueellisissa strategioissa ja miten kehittämistyön tavoitteet käytännössä siirtyvät kansalliselta tasolta alueellisesti Pohteen organisaatiossa. Ammattilaisten ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen kehittämistyössä on keskeistä. Harjoittelussa pääsin miettimään mahdollisuuksia osallistamiselle eri tilanteissa ja ikäryhmissä. Kehittämistyöhön tutustuessa olen tarkastellut sitä, millä tavoin esimerkiksi muutosjohtaminen, osaamisen johtaminen ja johtaminen digitaalisissa ympäristöissä näyttäytyvät käytännössä.

Omassa pro gradussani tutkin ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden johtamisesta digitaalisessa terveydenhuollossa ja yhtymäkohtia käytäntöön löytyi harjoittelun aikana monia. Terveydenhuollon palvelujen ja organisaatioiden digitalisoituminen ja tekoäly muokkaavat jatkuvasti terveydenhuollon toimintaa ja luovat uudenlaiset edellytykset johtamiselle (Autioniemi, 2020; Laukka et al., 2022). Tulevaisuuden johtamista on tärkeää ymmärtää, jotta johtamista ja johtamisosaamista voidaan kehittää vastaamaan tarpeita myös tulevaisuudessa. Tutkimustulosteni avulla digitaalisen terveydenhuollon palvelujen johtamista ja johtajien osaamista voidaan kehittää vastaamaan ammattilaisten tarpeita. Oletko kanssani samaa mieltä siitä, että johtamisen on tärkeää vastata ammattilaisten tarpeisiin samalla, kun varmistetaan tarkoituksenmukaisten palvelujen toteutuminen?

Nyky-yhteiskunnassa digitaalisia palveluja pidetään jopa itseisarvona. Harjoittelun myötä olen ymmärtänyt, että Pohteen alueella kehittämistyötä on tehty vahvasti, sillä monia käytössä olevia digitaalisia palveluja ja toimintamalleja ei ole käytössä kaikilla muilla hyvinvointialueilla. Tämän vuoksi on tuntunut etuoikeutetulta päästä näkemään kehittämistyötä Pohteen alueella harjoitteluni aikana. Tämä harjoittelu kokosi yhteen hyvin käytännön tasolla niitä asioita, joita olen yliopistossa saanut opiskella.

Innovatiivista ja kehittävää syksyä sinulle toivoen

Marika Määttä
terveydenhoitaja
terveyshallintotieteen maisteriopiskelija
Oulun yliopisto

Lähteet

Autioniemi, J. (2020). Tekoälyn yhteiskehittäminen julkisella sektorilla. Hallinnon Tutkimus, 39(1). https://doi.org/10.37450/ht.98075

Euroopan komissio. (2018). Komission tiedonanto Euroopan Parlamentille, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskuvan rakentaminen. Euroopan Unioni. Haettu 20.1.2024 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM:2018:233:FIN

Laukka, E., Hammarén, M., & Kanste, O. (2022). Nurse leaders’ and digital service developers’ perceptions of the future role of artificial intelligence in specialized medical care: An interview study. Journal of Nursing Management, 30(8). https://doi.org/10.1111/jonm.13769

Post, J. (2022). Hyvinvointialueet tarvitsevat myös hallinnollisia innovaatioita. Hallinnon Tutkimus, 41(4). https://doi.org/10.37450/ht.121273

Opintopolku. (2024). Terveyshallintotiede, maisteri (2 v), Oulun yliopisto. Haettu 27.9.2024 osoitteesta, https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000001255.