Systeeminen ajattelu perustana onnistuneelle yhteistyölle

Hyvinvointialueelle siirtyminen on tarkoittanut monia muutoksia. Jatkuva muutos ja siihen liittyvä epävarmuus ovat asioita, joiden kanssa meidän on opittava työskentelemään. Muutos voidaan myös nähdä mahdollisuutena muuttaa ajattelutapoja. Tämä voi avata tietä uudenlaiselle toimintakulttuurille, jossa toimintatavat muuttuvat konkreettisesti. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ainoastaan organisaatiorakenteita muuttamalla tai julistamalla.

Mistä oikein on kysymys?

Asiakkaiden tilanteet ovat usein yhä kompleksisempia. Tämän vuoksi tarvitaan ymmärrystä systeemien toiminnasta, moninäkökulmaista ajattelua ja työskentelyä. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa on kyse yhteisestä tutkimisesta. Siinä asiakkaan oma toimijuus ja osallisuus ovat keskiössä. Liian usein palveluista ja tukitoimista huolimatta asiakas ei tule autetuksi. Tällöin on tärkeä pysähtyä sen äärelle, mistä oikeastaan on kysymys. Systeeminen ajattelu kiinnittää huomiota kokonaisuuksiin ja ihmisen sekä asioiden välisiin suhteisiin (systeemiin). Tämä ohjaa ajattelua pois yksilö- ja palvelukeskeisyydestä. Yhteisessä työskentelyssä pyritään rakentamaan ymmärrystä ja etsimään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja. Systeemisessä työskentelyssä keskiössä ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet ja suhdeperustainen työskentely sekä asiakkaan osallisuutta tukevat työskentelytavat. Systeemisessä työskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota lapsilähtöisyyteen ja lapsen kanssa työskentelyyn. Tähän systeeminen työote antaa konkreettisia työvälineitä. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa korostuvat vuorovaikutuksen ja suhdeperustaisen työskentelyn merkitys.

Ratkaisuja juurisyihin

Systeemisyydessä ihmisen elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Systeemisen ajattelutavan ja työotteen keskiössä on pyrkiä ymmärtämään yhdessä perheen ja heidän ympärillään toimivien ammattilaisten kanssa perheen ja etenkin lapsen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä etsien tarkoituksenmukaisia ratkaisukeinoja. Näkyvien haasteiden lisäksi pureudutaan pintaa syvemmälle tavoitteena löytää avaintekijät myös taustalla olevien juurisyiden ratkaisuun, jotta perhettä osataan auttaa ja tukea tarkoituksenmukaisesti. Työotteessa painottuu voimavara- ja ratkaisukeskeisyys sekä suhdeperustaisuus, joka on edellytys lapsen ja perheen todellisten kokemusten, ajatusten ja tarpeiden ymmärtämiseksi ja niihin vastaamiseksi. Systeemisessä ajattelussa huomioidaan myös vuorovaikutussuhteet niin perheessä kuin perheen ja ammattilaisten välillä, sillä jokainen esimerkiksi lapsen elämään tavalla tai toisella kuuluva vaikuttaa eri tavoin lapsen tilanteeseen. Tärkeää onkin, että jokainen työntekijä tunnistaa oman toimintansa vaikutuksen lapseen ja perheen kanssa työskentelyn vaikuttavuuteen.

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä työskentelyyn

Systeemisestä ajattelusta ja työotteesta on hyötyä kaikessa ihmissuhdetyössä, ja systeemisyys sopii hyvin yhteiseksi viitekehykseksi. Onkin tärkeää juuri erottaa systeeminen ajattelu, työote ja toimintamalli toisistaan. Systeeminen ajattelu ja työote tukee niin monialaisen yhteistyön, työntekijöiden osaamisen ja tuen vahvistamista kuin asiakkaan osallisuuden ja oikeuksien toteutumista. Se tuo työskentelyyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vaikuttavuutta.

Yhteinen kieli helpottaa monialaista työskentelyä

Systeemistä ajattelua on hyvä hyödyntää monitoimijaisten toimintamuotojen kehittämisessä ja kun halutaan lisätä yhteistoimintaa. Systeeminen ajattelu ja työote ohjaavat monialaiseen toimintaan ja asioiden moninäkökulmaiseen tarkasteluun. Kompleksisissa tilanteissa asiakkaiden asioissa toimii useita työntekijöitä ja kokonaisuus voi jäädä hajanaiseksi, koska työtä ei tehdä yhdessä. Tässä tilanteessa asiakas ei tule autetuksi. Tarvitsemme yhteisen toiminnan perustaa, yhteistä kieltä ja ymmärrystä (ajattelu- ja toimintakulttuuria). Kun työskentelemme ja keskustelemme yhdessä asioista, muodostuu työntekijöiden ja asiakkaan, perheen välille monialaista työskentelyä helpottava yhteinen kieli. Systeeminen työote tuo erilaisia mahdollisuuksia niin asiakas- kuin verkostotyöskentelyyn ja se mahdollistaa yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisen työskentelyn.

Kaikille yhteinen ajattelu ja työote

Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä ovat useat alueella toimineet monialaiset työryhmät tai lastensuojelun toimintamallin mukaiset tiimit hajonneet. Vaativassa asiakastyössä työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia pysähtyä reflektoimaan työskentelyä toisten toimijoiden kanssa. Erityisesti muutostilanteessa työntekijät tarvitsevat osaamista vahvistavia työmenetelmiä, tiimin sekä toisen ammattilaisten tukea ja monialaisen yhteistyön rakenteita. Pohjois-Pohjanmaalla on tehty kehittämistyötä, että systeeminen ajattelu ja työote ymmärrettäisiin laajemmin kuin lastensuojelun toimintamallin mukaisena työskentelynä. Systeemistä työskentelyä on aiemmin lähdetty toteuttamaan malli edellä, mikä on johtanut siihen, ettei systeemisen ydintä ja ajattelua ole sisäistetty. Systeemisyys tulee ymmärtää laajemmassa kontekstissa monialaisena kaikkien yhteisenä ajatteluna ja työotteena. Kehittämistyössä on nostettu esille se, etteivät systeeminen ajattelu ja työote sekä yhteisövaikuttavuus ole kilpailevia tai toisiaan poissulkevia, vaan ne tukevat toinen toistaan ja molemmat perustuvat systeemiseen ajatteluun.

Systeeminen ajattelu ja työote kytkeytyvät myös Pohteen strategiaan ja järjestämissuunnitelmaan. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa keskiössä on ihmisen kohtaaminen ja hänen tarpeistaan lähtevä työskentely (asiakaslähtöisyys). Asiakas on oman asiansa asiantuntija ja osallinen yhteisessä työskentelyssä. Systeemiseen työskentelyyn liittyy keskeisesti vaikuttavien työmenetelmien käyttö ja monialainen yhteistyö sekä yhteinen tavoitteellinen työskentely (palvelujen yhteensovittaminen). Systeeminen ajattelu ja työote tukevat henkilöstön osaamisen vahvistumista sekä osaltaan vaikuttavat myös työntekijän hyvinvointiin, sillä työntekijän on mahdollista tehdä suhdeperustaista työskentelyä ja yhteistyössä asiakkaan sekä eri toimijoiden kanssa. Systeeminen ajattelu ja työote vaativat myös johtajuudelta muutosta ja uusiutumista sekä systeemisyys on ajattelutapa, jonka tulisi läpäistä koko organisaatio.

Jokaisen ammattilaisen on hyvä pysähtyä miettimään suhteessa asiakkaaseen ja toisiin ammattilaisiin: ”Kuinka olla niin, että itsellä ja toisella syntyy halu toimia ja onnistua YHDESSÄ”?

Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistamista on toteutettu Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa vuonna 2023. Pohteen alueella tehtiin kaksi kyselyä työntekijöille systeemiseen ajatteluun ja työotteeseen liittyen. Kyselyjen tuloksista julkaistaan uutinen Pohteen ja Ilonan sivuilla.