Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) laaditaan parhaillaan hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2024 – 2025. Suunnitelmassa muun muassa kuvataan toimintaa, jolla asukkaiden hyvinvointia voidaan parantaa, ja tarkoitus on nostaa monien asioiden joukosta muutama tavoite työstettäväksi tulevan kahden vuoden ajalle. Me kirjoittajat toivomme, että kahden vuoden tavoitteissa näkyisi vammaisten kannalta toimivat kuljetuspalvelut sekä kuntoutus- ja terveyspalvelut.
WHO:n arvion mukaan noin 10 % väestöstä on jollain tavalla toimintarajoitteisia, Pohteen alueella tämä tarkoittaisi noin 40.000 ihmistä. Kaikki vammat eivät näy päällepäin. Kukaan ei ole myöskään pelkästään vammainen. Vammainen tai pitkäaikaissairas voi olla kuka tahansa meistä: lapsi, nuori, työikäinen, ikäihminen, oppilas tai opettaja, naapuri, isovanhempi, terveydenhoidon ammattilainen. Kuka tahansa seuraavana päivänä – hetkellisesti tai pitkään. Avuntarve voi olla pieni tai moninainen. Palvelujen soveltuvuus kaikille onkin haaste – tavoitteena tulee olla esteettömyys ja saavutettavuus.
Kuljetuspalveluiden toimiminen ja luottamus niihin ovat avainasemassa oman arjen aktiviteetteihin osallistuessa. Kuntoutus ja liikuntapalvelut tulisi nähdä osana vammaisen toimintakykyä ja osallisuutta, ei pelkästään hyvinvoinnin lisänä. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta esimerkiksi fyysiset, asenteelliset ja taloudelliset esteet eivät muodostu heikommassa asemassa oleville ylivoimaisiksi.
Kuntoutus ja terveyspalvelut linkittyvät vammaisten arjessa vahvasti yhteen, vaikka nykyisellään ne on eriytetty. Esimerkiksi ilman sopivaa liikkumisen apuvälinettä saattaa aiheutua turhia vahinkoja heikon liikuntakyvyn vuoksi, mikä saattaa johtaa terveyspalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Palveluiden parantaminen ja helppo saatavuus; esteettömät peruspalvelut lähellä kotia, saavutettavat verkkopalvelut, riittävä osaaminen ovat kaikkien kannalta tavoiteltavia asioita. Olemme huolissamme siitä, tunnistetaanko vammaisen tai pitkäaikaissairaan äkillinen tai poikkeuksellinen tarve erikoissairaanhoidolle tarpeeksi hyvin, sillä vamman vuoksi tavallinen tilanne ei aina vastaa vammattomien henkilöiden tavallista tilannetta. Vammaisella perussairauden hoito voi useinkin vaatia erityisasiantuntijan arviota.
Hyvinvointialueilla palveluja järjestetään uudella tavalla – yhdenvertaiset palvelut on yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Vammaisten näkökulmasta palvelujen myöntämisperusteiden hyvinvointialuekohtainen yhdenmukaistaminen saattaa heikentää yksilöllisten ratkaisujen mahdollisuutta. Usein juuri räätälöidyt ratkaisut ovat vammaisen omalta kannalta soveltuvampia ja siten myös kustannustehokkaampia. Olemme huolissamme, kuinka Pohteen moninaiset alueelliset tarpeet voidaan huomioida riittävien palvelujen takaamiseksi myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulmasta.
Tekijöitä, joista vammaisen ja pitkäaikaissairaan hyvä elämä rakentuu
Pohteen hyvinvointikäsityksen luonnosta mukaillen olemme koonneet alla olevan kuvaan tekijöitä, joista vammaisen ja pitkäaikaissairaan hyvä elämä rakentuu. Sanoin asian voisi ilmaista näin: “Minä vammainen tai pitkäaikaissairas voin hyvin silloin, kun koen eläväni hyvää arkea ja mielekästä elämää. Hyvinvointiini vaikuttavat jokapäiväiset arjen tarpeeni, askareeni, yhteisöni ja ympäristöt, joissa elän ja toimin. Aktiivista elämääni tukevat tarpeen mukaiset palvelut. Toivon tulevani kuulluksi, nähdyksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi ihmisenä, enkä yksittäisten tarpeiden kautta.”
Kuva kertoo siitä, että vammaisten palveluntarve voi olla laaja ja monitasoinen. Kaikki eivät tarvitse kuitenkaan kaikkea. Toivomme kuvan myös herättävän ajattelemaan, että eri teemat ja palvelut tukevat toisiaan: esimerkiksi omatoimisuuden tukeminen ei kanna pitkälle, jos ympäristö ei ole esteetön, informaatio saavuttamattomissa tai terveyspalvelut ulottumattomissa. Jokainen kuvassa mainittu asiakokonaisuus voi tuoda oman näkökulman hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin.