Hyvinvointialueiden taloustilanne on edelleen haastava, ja kaikilla hyvinvointialueilla on laadittu muutosohjelmia tai niihin vertautuvia asiakirjoja. Valtiovarainministeriö ennakoi, että kaikki hyvinvointialueet eivät pysty kattamaan alijäämäänsä vuoden 2026 lopun määräaikaan mennessä ja osa hyvinvointialueista on joutumassa arviointimenettelyyn.
Pohteella määrätietoinen uudistamistyö ja talouden tasapainottaminen on aloitettu heti toiminnan käynnistymisestä lähtien ja tehdyt rakenteelliset uudistukset alkavat näkyä Pohteen taloudessa. Tuoreimman vuoden 2024 käytettävissä olevan ennusteen mukaan Pohteen alijäämä asukasta kohden olisi 167 euroa, joka on neljänneksi pienin Suomessa.
– Moni miettii, onko tilanteessa lainkaan valoa näkyvissä ja jatkuuko sopeuttamisen kierre, joka osittain hidastaa palvelujen kehittämistä ja hoitovelan purkua. Tehtyjen ja tehtävien päätösten ansiosta on mahdollista päästä kehittämisen tielle ja tekemämme kova työ sekä rohkeus ja määrätietoisuus uudistamisessa voidaan palkita. Pyrimme koko ajan vakauttamaan toimintaamme, jotta mahdollistamme tasapainoisemman työympäristön ja palvelut henkilöstöllemme ja alueemme asukkaille. Olemme paremmassa tilanteessa kuin moni hyvinvointialue, mutta edelleen on tehtävä työtä, jotta kustannusten nousu voidaan pitää hallinnassa, sanoo hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma.
Osavuosikatsauksen alijäämäennuste 20 miljoonaa euroa pienempi kuin muutetun talousarvion ennuste
Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan Pohteen tammi–syyskuun 2024 osavuosikatsauksen. Tämänhetkisen arvion mukaan Pohteen alijäämä olisi jäämässä tilinpäätöksessä noin 70 miljoonaan euroon, joka on noin 20 miljoonaa muutettua talousarviota pienempi. Ennuste tarkentuu joulukuun 2024 valtuustossa tehtävässä talousarviomuutoksessa.
Parantuneen alijäämäennusteen taustalla ovat Pohteen tuottavuus- ja taloudellisuustoimenpiteet, joissa on edetty suunnitelmallisesti. Erityisesti ostopalveluissa talouden kehitys näyttää aiemmin arvioitua maltillisemmalta. Parantuneesta ennusteesta huolimatta Pohteen kumulatiivinen alijäämä kasvaa vuonna 2024. Pohteen kertyneen alijäämän määrä on noin 142 miljoonaa euroa, ja hyvinvointialueen on pystyttävä kattamaan se vuoden 2026 loppuun mennessä.
Osavuosikatsauksen mukaan Pohteen henkilöstökulut ovat toteutuneet ennustetta pienempinä, mikä johtuu osin jatkuneista henkilöstön saatavuuden haasteista. Loppuvuonna muun muassa palkkojen tasokorotukset tulevat nostamaan kustannuksia.
Pelastustoimessa hälytystehtävien kokonaismäärä on ollut tavanomaista pienempi. Tehtävämäärä on laskenut erityisesti ensivastetehtävissä ja liikenneonnettomuuksissa. Kiireellisen pelastustoiminnan toimintavalmiusajat ovat toteutuneet koko aluetta tarkasteltaessa hyvin.
Myös lainanottovaltuuden muuttamisen neuvottelut ovat jatkuneet. Prosessissa näkyy tiukentunut valtionohjaus.
Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen vaatii toimenpiteitä, uudet palvelumuodot ja toimintamallit ovat laajentuneet
Osavuosikatsauksen mukaan hoito- ja palvelutakuut ovat toteutuneet Pohteella vaihtelevasti. Osassa palveluista hoito- ja palvelujonot ovat edelleen yli lakisääteisten määräaikojen. Syinä pitkiin hoito- ja palvelujonoihin ovat menneiden vuosien aikana kertyneet hoitovelat sekä haasteet tiettyjen ammattilaisten saatavuudessa. Tilanteen parantamiseen etsitään keinoja. Esimerkiksi alle 23-vuotiaiden psykiatrisen erikoissairaanhoidon jonoja on onnistuttu viime kuukausina lyhentämään merkittävästi erilaisilla toimenpiteillä.
Toimintamallien ja palvelujen kehittämisessä tärkeä toimenpide on ollut esimerkiksi omalääkäri- ja omahoitajamallin käyttöönotto. Omalääkäri ja/tai omahoitaja on nimetty jo noin 70 prosentille Pohjois-Pohjanmaan asukkaista. Malli on otettu käyttöön 15 yksikössä ja omalääkäri ja/tai -hoitaja on nimetty myös paljon palveluja tarvitseville asiakkaille koko alueella.
Lisäksi Digitaalinen sote-keskus on laajentunut Pohteen alueella, ja tällä hetkellä se palvelee noin 170 000 asukasta. Palvelu laajenee kaikille alueen asukkaille alkuvuodesta 2025. Myös kotona asumista on tuettu kehittämällä kotiin annettavia palveluja, kuten kotisairaalapalvelua. Monialaisia ja matalan kynnyksen palveluja on kehitetty erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluissa.
OYS sairaalapalvelujen ja ensihoidon tuottavuutta tavoitellaan laajoin toimenpitein – henkilöstökuluihin tavoitellaan 7,3 miljoonan euron säästöä
Aluevaltuusto keskusteli ja hyväksyi kokouksessaan suunnitelman, jonka mukaan OYS sairaalapalvelujen ja ensihoidon tuottavuutta pyritään parantamaan erilaisilla toimenpiteillä.
Suomen hallituksen kevään kehysriihen linjaukset vähensivät OYS sairaalapalvelujen ja ensihoidon toimialueen rahoitusta vuodelta 2025 yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Pohteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa todetaan, että erikoissairaanhoito järjestetään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti ja että uuden sairaalan tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan. Myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan on kirjattu OYS sairaalapalvelujen ja ensihoidon sopeutustoimia.
Uusi Oulun yliopistollinen sairaala on otettu käyttöön onnistuneesti marraskuun alussa. Tuottavuuden parantamisessa keskeistä onkin hyödyntää juuri käyttöön otetun sairaalan tuottavuuspotentiaali. Uudessa sairaalassa toiminta tehostuu muun muassa uudenlaisen tilasijoittelun ja toimintojen keskittämisen kautta. Uusi sairaala mahdollistaa myös tehokkaammat logistiset ratkaisut ja tukitoiminnot sekä potilaiden hoidon oikeantasoisilla hoitopaikoilla.
Tuottavuuden parantamiseksi ostopalveluja pyritään vähentämään. Myös henkilöstökuluja on vähennettävä ja tarve on löytää 7,3 miljoonan euron säästö henkilöstökuluihin. Tästä syystä henkilöstömitoituksia, työtehtäviä, sijaismäärärahoja ja erillissopimuksia tarkastellaan.
Potilaan oikea-aikaiseen siirtymiseen raskaista hoidoista kevyempiin kiinnitetään huomiota. Osastopaikkojen määrä pyritään optimoimaan ja digihoitopolkuja kehitetään. Lisäksi arvioidaan tekonivelkirurgian toimintojen hallinnollista eriyttämistä sekä koko toimialueen organisaation ja johtamisjärjestelmän tehostamista.
Tuottavuustoimenpiteet pannaan toimeen vasta, kun esitetyt muutokset on käsitelty yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.
Päätöksestä jätettiin myös eriävä mielipide.
Muut kokousasiat
Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan muun muassa seuraavia asioita ja hyväksyi ne esityslistan mukaisesti:
- Varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointikertomus vuodelta 2023
- Tarkastuslautakunnan arviointi: Ikäihmisten muistitutkimusten saatavuus ja toteutuminen
- Tarkastuslautakunnan arviointi: Teknologia ikäihmisten hyvinvoinnin tukena säännöllisessä kotihoidossa ja kotisairaalassa
Lisäksi aluevaltuusto päätti myöntää eron aluevaltuutetun tehtävästä Jenni Pitkolle. Pitkon tilalla uutena valtuutettuna jäljellä olevalla toimikaudella aloittaa Salla Kangas (vihr.).
Seuraavat kokoukset, tallenne ja pöytäkirja
Aluevaltuusto kokoontuu seuraavan kerran seminaariin maanantaina 2.12. Vuoden viimeinen kokous on maanantaina 16.12.2024 kello 9–15.
Kokouksen tallenne on nähtävissä verkkosivuilla kokouksen jälkeisestä päivästä alkaen kahden viikon ajan.
Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille.
Kai Pajala
Aluevaltuuston puheenjohtaja
Ilkka Luoma
Hyvinvointialuejohtaja