Harjoittelukokemus digitaalisten sote-palvelujen kehittämisen parissa

Olen Anna-Riina ja ammatilliselta pohjakoulutukseltani olen sairaanhoitaja. Nyt olen Oulun yliopistollisen sairaalan lasten tehohoitajan toimesta opintovapaalla ja viimeistelen toisen vuoden terveyshallintotieteen maisterivaiheen opintojani Oulun yliopistossa. Terveyshallintotieteen opintoihini sisältyy kuuden viikon johtamisen harjoittelu sosiaali- tai terveyspalvelujen kontekstissa. Työelämäharjoittelun avulla onkin mahdollista sitoa koulutuksen myötä karttuneita teoreettisia tietoja käytännön työelämään. Työkokemusta tarjoava harjoittelu hyödyttää niin opiskelijoita, opinahjoa kuin työnantajiakin. (Pajarre ym., 2016.) Johtamisen harjoitteluni pääsin toteuttamaan projektipäällikkö Mari Saukkoriipin ohjauksessa tammi–helmikuussa 2024 Pohteen POP-Digi Hoitotakuu 2 -hankkeen (RRP2) Digitaaliset innovaatiot -osuudessa. Osuudessa kehitetään ja käyttöönotetaan Pohteen digitaalisia palveluja.

Harjoittelukokemukset Pohteen hankkeessa

Harjoitteluni alussa perehdyin syvällisemmin Pohteen RRP2-hankkeeseen ja Digitaaliset innovaatiot -osuuteen sekä tutustuin hankkeeseen kuuluviin projektisuunnittelijoihin, asiantuntijoihin ja johtajiin. Digitaalisten palvelujen kehittäminen näyttäytyi harjoitteluni aikana erittäin mielenkiintoiselta, mutta osin myös hyvin haastavalta kehittämistyön osa-alueelta. Digitaaliset palvelut mahdollistavat muun muassa tasalaatuisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut laaja-alaisesti Pohteen alueelle hyödyntäen palveluissa esimerkiksi digitaalisia laitteita, etäkonsultaatioita sekä tekoälyä palveluiden ennakointiin liittyen. Haasteet digitaalisten palvelujen kehittämisessä liittyivät erityisesti riittävään tietosuojan ja -turvan ylläpitämiseen sekä monialaisten tiimien, yhteistyöalueiden ja yritysten saumattomaan toimintaan.

Johtamisen näkökulmasta digitaalisten palvelujen kehittäminen projektissa tai hankkeessa vaatii moninaista johtamisosaamista. Projektijohtamisessa korostuvat sekä johtajuus että johtaminen, jolloin johdetaan sekä ihmisiä että asioita. Projektissa digitaalisten palvelujen kehittäminen on hyvin aikataulutettua sekä tiettyyn budjettiin sidottua toimintaa ja niitä tulee tiiviisti seurata projektin edetessä, jotta projektin tavoitteet saavutetaan hankeaikana. Oman substanssiosaamisen lisäksi tulee johtaa monialaisia tiimejä etänä sekä arvostaa eri alojen asiantuntijoiden osaamista, verkostoitua ja hyödyntää verkostoja palvelujen kehittämisessä ja rajapintojen tunnistamisessa. Osaamisen varmistaminen ja ennalta tuntemattomien asioiden oppiminen vaativat johtajalta itseltään jatkuvaa itsensä kehittämistä esimerkiksi koulutusten avulla. Digipalvelujen kehittämisen parissa on myös olennaista tunnistaa tiedontarpeita, osata etsiä systemaattisesti relevanttia tietoa, soveltaa tietoa käytäntöön sekä ehdottaa mahdollisia opinnäytetyönaiheita oppilaitoksille.

Harjoittelu Pohteen projektissa oli erittäin antoisa ja opettavainen. Harjoittelu oli oiva mahdollisuus päästä toteuttamaan opinnoissani karttunutta terveyshallintotieteellistä tietoa käytännön työelämässä sekä kehittää omia johtamistaitojani. Mielipiteitäni ja kehitysehdotuksiani kuunneltiin ja arvostettiin sekä pääsin verkostoitumaan eri ammattilaisten kanssa niin paikan päällä, etänä kuin koulutuksissakin. Harjoitteluni avulla pääsin laajentamaan ymmärrystäni projektin vaiheista sekä projektijohtamisen, digitaalisten palvelujen kehittämisen ja etäjohtamisen erityispiirteistä monialaisissa työyhteisöissä. Voin vilpittömästi suositella Pohteen projekteja innostavina ja omaa ymmärrystä kehittävinä harjoittelupaikkoina!

Tiesitkö, että terveystieteitä voi opiskella Oulun yliopistossa?

Terveystieteiden opintoja voi opiskella Oulun yliopistossa kandidaatin (3 v) ja maisterin (2 v) vaiheet sisältäen (300 op). Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) on laaja-alainen terveystieteelliseen tutkimukseen, teoreettisiin perusteisiin, tieteelliseen ajatteluun ja työelämän asiantuntijayhteisöihin johdatteleva tutkinto, jonka sisällössä painottuvat terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan, johtamisen ja koulutuksen teoreettinen tarkastelu sekä yhteydet työelämään. Terveystieteiden maisterivaiheessa (120 op) taas syvennytään pääainekohtaiseen opiskeluun terveyshallintotieteen, hoitotieteen tai terveystieteiden opettajan maisteriohjelmassa. (Opintopolku, 2024a.) Vaihtoehtoisesti maisterivaiheen opiskelun voi aloittaa myös ilman terveystieteen kandidaatin tutkintoa. Tällöin sinulla on oltava vähintään jokin alempi korkeakoulututkinto, joista hakuvaiheessa eniten pisteitä saat muun muassa sosiaali- tai terveysalan AMK-tutkinnosta. (Opintopolku, 2024b.) Mikäli terveystieteet kiinnostavat, niitä on mahdollista opiskella myös avoimen yliopiston kautta (Oulun yliopisto, 2024).

Anna-Riina Mäkäräinen
Sairaanhoitaja
Terveyshallintotieteen maisteriopiskelija, Oulun yliopisto

Lähteet

Innokylä (2024). Pohjois-Pohjanmaa – Suomen kestävän kasvun ohjelma. Haettu 8.2.2024. https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/pohjois-pohjanmaa-suomen-kestavan-kasvun-ohjelma

Opintopolku (2024a). Terveystieteet, kandidaatti ja maisteri (3v+2v). Oulun yliopisto. Haettu 10.2.2024. https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000001592

Opintopolku (2024b). Terveyshallintotiede, maisteri (2v). Oulun yliopisto. Haettu 10.2.2024. https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000001255

Oulun yliopisto (2024). Avoin yliopisto: Terveys- ja hyvinvointialat sekä lääketieteet. Haettu 8.2.2024. https://joy.oulu.fi/fi/avoin-yliopisto/avoin-yliopisto-terveys-ja-hyvinvointialat-seka-laaketieteet

Pajarre, E., Hietaniemi, R., Mäkelä, A., Pajari, S., Palosaari-Aubry, P., Saravesi, K., Tompuri, H. & Virkki-Hatakka, T (2016). Työelämäjaksot yliopisto-opinnoissa. Suosituksia harjoitteluiden sekä muiden työelämäjaksojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin – opiskelijalle, yliopistolle ja työnantajalle. Oulun yliopisto. Haettu 9.2.2024. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/35699/isbn978-952-62-1466-5.pdf?sequence=1