Maailman pakolaispäivä 20.6.

YK:n pakolaispäivää vietetään 20. kesäkuuta. Maailman pakolaispäivänä keskitytään huomioimaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa väkivaltaisten konfliktien, luonnonkatastrofien tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi.

Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotiseudultaan. Toisissa yhteyksissä taas pakolaisen status on tarkkaan määritelty. Sanaa pakolainen käytetään kuitenkin usein yleisenä terminä sotien, väkivallan, vainon ja myös luonnonkatastrofien vuoksi omilta alueiltaan siirtymään joutuneille ihmisille.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR julkaisee kattavasti tietoa ja tilastoja maailmanlaajuisesta pakolaistilanteesta. Pakolaisia on maailmassa jo 110 miljoonaa. Kodeistaan paenneita on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maailmanlaajuiseen pakolaismäärän kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa sodat Syyriassa ja Ukrainassa, mutta kasvu on myös seurausta köyhyydestä, ruokapulasta, luonnonmullistuksista sekä useista pitkäaikaisista konflikteista ympäri maailmaa. Pakolaisten määrä lisääntyi ennätykselliset 19 miljoonaa verrattaessa vuotta 2022 edelliseen tilastointivuoteen.

Pakolaiset ovat yksi maapallon haavoittuvaisimmista ihmisryhmistä ja noin puolet maailman pakolaisista on lapsia. Suuri osa pakolaisista on oman maansa sisällä siirtymään joutuneita. 70 prosenttia pakolaisista asuu kotimaansa naapurimaassa ja 76 prosenttia matalan ja keskitulotason maissa. Vain pieni osa pakolaisista hakee turvaa Suomen kaltaisista valtioista.

Uusista pakolaisuuksista yli puolet liittyy luonnonkatastrofeihin, etenkin tulviin ja myrskyihin. Viime aikoina ihmiset ovat joutuneet pakenemaan esimerkiksi Freddy-myrskyä Kaakkois-Aasiassa, maanjäristyksiä Turkissa sekä Syyriassa ja sykloni Mochaa Intian valtamerellä. Maailmanpankin ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi ajaa liikkeelle jopa 140 miljoonaa pakolaista vuoteen 2050 mennessä.

Kaukana omasta maasta tapahtuvat levottomuudet tai luonnonkatastrofit kantautuvat ehkä korviimme uutisvirran mukana, mutta voivat jäädä etäisiksi. Laajassa kuvassa maailman myllerrykset saavat kuitenkin aikaan muuttoliikettä ja yhä useammin pakolaisuuden teema hipaisee myös oman tonttimme tai työpöytämme kulmaa.

Kukin meistä voi miettiä, mitä itse toivoisi kohdallaan tapahtuvan, jos hirmumyrsky tulisi ja heittäisi pois omasta kodista, ehkä jopa vieraaseen maahan ja outoon kulttuuriin. Ja sitten ajatus toisin päin: minkälaisia välineitä omasta työkalupakista löytyy tilanteessa, jossa kuvaannollinen pyörremyrsky pudottaa eteemme uuden tulokkaan, kenties siipisulat solmussa?

Maailman pakolaispäivän tavoitteena on kiinnittää huomio ihmisiin, jotka monista eri syistä ovat joutuneet jättämään kotinsa ja yrittävät rakentaa sen toiseen, turvallisempaan paikkaan. Päivä muistuttaa myös siitä, että teoilla ja valinnoilla on merkitystä tasa-arvoisemman maailman rakentamisessa, sillä useat pakolaisia vastaanottavat maat kamppailevat omien talous- ja turvallisuushuoliensa kanssa. Kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla voidaan vahvistaa yhteiskuntia ja yksilöitä, jotta selviytymiskyky kriisialueilla vahvistuisi.

Kaiken kaikkiaan maailman pakolaispäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden olosuhteista ja tilanteista, joita he kohtaavat päivittäisessä elämässään. Oman paikallisen toimintamme tasolla ajattelemisen aihetta voisi olla vaikkapa siinä, kuinka voimme luoda palvelujamme yhdenvertaisemmaksi, jotta ne olisivat kaikkien, myös muualta muuttavien saavutettavissa.

Pohteen Yhdenvertaisuutta ja kotoutumista edistävä Pohjois-Pohjanmaa -hankkeen (ESR+) toimenpiteillä pyritään sujuvoittamaan maahanmuuttaja- ja pakolaisasiakkaille tarjottavien palvelujen rakennetta ja lisäämään työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa kohderyhmän kohtaamiseksi ja tukemiseksi.