Nuoret ovat oman alansa asiantuntijoita

Tänään 12.8.2024 vietämme kansainvälistä nuorison päivää!

Nuorisovaltuutetut ovat oman alansa asiantuntijoita, nuorten asiantuntijoita. Tästä syystä on tärkeää, että nuoret ovat alusta asti mukana heidän tulevaisuuttaan määrittävässä päätöksenteossa.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa alle kaksi vuotta sitten ja niiden kehitys on yhä alkutekijöissä. Tämän kokoluokan uudistus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Nyt tehtävät ratkaisut ja päätökset määrittävät meidän sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden tulevaisuutta hyvin pitkälle.

Nuorisovaltuusto edistää nuorten osallisuutta

Hyvinvointialueilla ollaan uuden edessä, jolloin tarvitaan erilaisia näkökulmia, haastamista ja kehitysideoita. Voin vakuuttaa, että niitä löytyy myös nuorilta. Nuorten osallisuuden edistäminen ei ole helppo tehtävä, mutta minulla on tarjota yksi toimiva ratkaisu: nuorisovaltuusto.

Lain mukaan mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla nuorisovaltuusto ja sillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa alueen päätöksentekoon. Nuorisovaltuustot ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia ja lähtökohtana onkin, että nuorisovaltuutettu ajaa poliittisen agendan sijaan hyvinvointialueen nuorten etua. Nuorisovaltuutetut eivät ole pelkästään ryhmä poliitikkoja, joiden vaikutuskanava olisi vain poliittiset toimielimet. Nuorisovaltuutetut ovat oman alansa asiantuntijoita: nuorten asiantuntijoita.

Hyvinvointialueiden hallinnossa työskentelee paljon päteviä viranhaltijoita, jotka valmistelevat päätöksiä. Aikuisille on kuitenkin useassa tapauksessa hyötyä nuorten näkökulmasta. Siksi nuorisovaltuustoon olisi syytä suhtautua myös asiantuntijoina ja osana hyvinvointialueen organisaatiota.

Ihannetilanteessa nuorisovaltuuston tuoma arvo valmisteluun nähdään ja viranhaltijat ovat itse yhteydessä nuorisovaltuustoon. Jos pohditaan esimerkiksi nuorille suunnattuja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, saa nuorisovaltuustolta helpostui kuultua kohderyhmän ajatuksia. Tärkeää on, että nuorisovaltuusto ei käsittele asiaa vaan omasta näkökulmastaan, vaan pohtii myös, kuinka asia vaikuttaisi muihin alueen nuoriin. Nuorisovaltuustolla on mahdollisuus esimerkiksi kouluvierailuilla tai sosiaalisen median kyselyillä, selvittää, minkälaisia ajatuksia nuorilla on sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen.

Vaikuttamisen ohella nuorisovaltuustolla on toinen tärkeä tehtävä. Sote, aluehallitus, rahoitusmalli, palveluverkko… Hyvinvointialueita käsittelevät uutiset vilisevät uusia hankalia sanoja. Ne ihmetyttävät niin nuorta kuin vanhempaa väestöä. On siis täysin ymmärrettävää, että nuoren voi olla hankala kiinnostua aiheesta. Nuorisovaltuuston tehtävä onkin pohtia, kuinka he voisivat edistää nuorten tietoisuutta ja ymmärrystä hyvinvointialueista.

Vaikka hallinnollisesti hyvinvointialue voi kuulostaa etäiseltä, päätetään siellä juuri niistä asioista, mitkä konkreettisesti näkyvät nuorten arjessa. Erityisesti matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut ovat pitkään puhuttaneet nuoria.

OSUVA-ohjelma nostaa nuorten osallisuuden kehittämisen yhdeksi toimenpiteeksi

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinvointialue nostaa OSUVA-ohjelmassaan nuorten osallisuuden kehittämisen yhdeksi toimenpiteeksi. Tämä on erittäin hieno asia ja on tärkeää, että nuorisovaltuusto on tässä mukana. On tärkeää pohtia, kuinka nuorisovaltuustosta voidaan rakentaa vaikuttava osa hyvinvointialueen päätöksentekoa, jolloin se palvelisi niin valmistelutyötä tekevää viranhaltijaa kuin nuorta, sekä kuinka voidaan varmistaa myös nuorisovaltuuston ulkopuolisten nuorten vaikutusmahdollisuudet.

Päättäjiä kannustan suhtautumaan nuorisovaltuustoon avoimin mielin. Nuorilta saadaan varmasti uusia näkökulmia päätöksentekoon. Kannattaa myös muistaa, että monelle nuorisovaltuusto on ensikosketus hyvinvointialueen asioihin, parhaimmillaan nuorisovaltuusto onkin yhdessä uusien asioiden opiskelua ja niihin vaikuttamista. Päättäjien ja nuorisovaltuuston ei tarvitse aina olla samaa mieltä kaikesta. Tärkeintä on toisia kunnioittava vuoropuhelu. Vain yhteistyöllä voidaan tehdä pitkän aikavälin päätöksiä, joita hyvinvointialueilla tarvitaan.