Pohjois-Pohjanmaalla joka kymmenes nainen kokee väkivaltaa läheisessä suhteessaan

Tänään 25.11.2024 vietämme YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia, ja yksi yleisimmistä naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista on lähisuhdeväkivalta. Tilastokeskuksen mukaan 57 prosentilla naisista on elämänsä aikaisia kokemuksia jonkun heille tekemästä fyysisestä- tai seksuaaliväkivallasta tai uhkailusta. Suomessa noin kolmasosa naisista on elämänsä aikana kokenut fyysistä väkivaltaa kumppanin taholta vähintään kerran. Terve Suomi tutkimuksen mukaan, joka kymmenes nainen Pohjois-Pohjanmaalla on kuluneen vuoden aikana kokenut lähisuhdeväkivaltaa.

Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa

Lähisuhdeväkivallan yleisyys jo kertoo siitä, että lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa iästä ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa ja avun hakemiselle on useita esteitä. Avun hakemisen esteenä on itse väkivalta, mutta myös väkivallan vaikutukset. Taustalla voi olla häpeän ja syyllisyyden kokemuksia. Väkivallan uhri saattaa uskoa, että hän itse on osin vastuussa tilanteesta, tai ajattelee, että häntä ei kuitenkaan uskota. Pelko omasta tai läheisten turvallisuudesta on yksi avun hakemista estävä tekijä. Myös huoli väkivallan tekijästä estää väkivallasta puhumisen, koska väkivallan tekijä on uhrille rakas ja tärkeä. Toivo tilanteen muuttumisesta ja väkivallan loppumisesta elää usein vahvana. Sosiaalinen eristäytyminen ja tuen puute voi estää tuen hakemista entisestään. Lähisuhdeväkivalta kuitenkin vain harvoin loppuu itsestään ilman ulkopuolista tukea. Ulkopuolista tukea voivat tarjota ammattilaiset, mutta myös läheiset.

Läheisten tuella voi olla suuri merkitys avun piiriin hakeutumisessa

Läheiset ja ystävät voivat olla keskeisessä roolissa tukemassa lähisuhdeväkivaltaa kokevaa ihmistä. Tilanne vaatii hienotunteisuutta, sensitiivisyyttä ja rohkeutta.

Ohjenuoria läheiselle:

1. Osoita huolta ja tue turvallisesti. Aloita keskustelu hienovaraisesti, sanoita omaa huolta ilman tuomitsevaa sävyä. Älä painosta tai vaadi, vaan kuuntele ja anna henkilön kertoa asiasta omaan tahtiin.
2. Vältä arvostelua ja syyllistämistä. Anna ymmärtää ja painota, että väkivalta ei ole koskaan uhrin syytä, ja että hän ansaitsee turvallisen ja väkivallattoman elämän.
3. Tarjoa tietoa ja apua avun hakemiseen. Auta etsimään tietoa lähisuhdeväkivallasta ja tukipalveluista. Tutustukaa yhdessä Pohjois-Pohjanmaalla tarjottavaan apuun ja tukeen osoitteesta pohde.fi/lahisuhdevakivalta
4. Anna aikaa ja tehkää turvasuunnitelma. Miettikää yhdessä, millaiset tilanteet lisäävät väkivallan uhkaa ja tehkää suunnitelma sen varalle, että kotiin ei ole turvallista jäädä.
5. Pidä huolta omista rajoista ja jaksamisesta. Läheisen rooli voi olla raskas ja on hyvä tietää, että esimerkiksi ensi- ja turvakodit tarjoavat tukea ja neuvontaa myös läheisille.

Lisätietoa läheiselle nettiturvakoti.fi

Pohjois-Pohjanmaalla tehtävä työ lähisuhdeväkivallan torjumiseksi

Pohde koordinoi Pohjois-Pohjamaalla lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä ja väkivallan ehkäisyn tavoitteet on kirjattu hyvinvointisuunnitelmaan. Mukana yhteisessä väkivallan vastaisessa työssä on Pohteen lisäksi poliisi, rikosseuraamuslaitos, kunnat, alueen järjestöt ja seurakunta. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn asiantuntijatiimi järjestää koulutuksia ammattilaisille väkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen vahvistamiseksi ja tekee vaikuttamistyötä lisäämällä alueen asukkaiden tietoa lähisuhdeväkivallasta ja palveluista. Pohjois-Pohjanmaalla apua ja tukea on saataville niin lähisuhdeväkivallan uhrille, tekijälle kuin lapselle, joka todistaa lähisuhdeväkivaltaa kotonaan. Apu ja tuki on koottu sivulle pohde.fi/lahisuhdevakivalta.

Apua ja tukea on saatavilla, älä jää yksin! Pohde.fi/lahisuhdevakivalta
Valoa, ei väkivaltaa jokaiselle!

Lisätietoa aiheesta Tilastokeskuksen raportista: ”Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021”