Pohteen ammattilaiset ovat motivoituneita digitaalisten ratkaisujen käyttöön

Pohteella toteutettiin lokakuussa 2024 digiosaamisen kysely terveyden ja sairaanhoidon toimialueen vastaanottojen hoitotyön ja lääketieteen ammattilaisille sekä OYS avohoitotyön hoitotyön ammattilaisille. Kyselyyn vastasi 277 ammattilaista, joista sairaanhoitajia oli 159 ja lääkäreitä 59. Loput vastaajista edustivat eri ammattiryhmiä, kuten lähihoitajia, kätilöitä ja röntgenhoitajia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten digiosaamisen nykytilaa ja osaamistarpeita. Digiosaamisen kyselyssä hyödynnettiin Jarvan (2024) väitöskirjatutkimuksessa kehitettyä digiosaamisen mittaria. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Pohteen ammattilaisten digiosaamisen profiilien luomisessa sekä digiosaamista vahvistavassa työssä, kuten digimentori-toimintamallin kehittämisessä ja koulutusten suunnittelussa.

Ammattilaiset arvioivat digiosaamisensa kokonaisuudessaan hyväksi

Ammattilaiset kokivat, että yleisimpiä tietokoneen ohjelmia sekä käytössä olevaa potilastietojärjestelmää osattiin käyttää hyvin. Etänä tapahtuvassa ohjauksessa (esimerkiksi videoyhteys, chat) vastavuoroisen vuorovaikutuksen osaaminen arvioitiin hyväksi. Erityisen hyvää osaaminen oli puhelimitse annettavassa ohjauksessa. Myös tavoitteen asettaminen asiakkaan kanssa sekä luottamuksellisuuden ja tietoturvan varmistaminen etäohjauksessa koettiin vahvuudeksi.

Ammattilaiset arvioivat osaavansa kertoa potilaille digitaalisista sote-palveluista (esimerkiksi Terveyskylä, Omaolo) ja arvioivat osaavansa hyödyntää ammattitaitoaan digitaalisia ratkaisuja käytettäessä. Digitaalisten palveluiden tasalaatuisuuden arviointi, luovuus digitaalisten laitteiden käytössä sekä potilaiden digitaalisten valmiuksien tunnistaminen näyttäytyivät heikompana osaamisen alueena.

Kysely paljasti, että Pohteen ammattilaiset ovat kiinnostuneita oppimaan digitaalisista ratkaisuista ja pitävät niitä hyödyllisinä. Digiratkaisujen käyttöön oltiin motivoituneita ja niiden koettiin tukevan työtä, vaikka ne joskus hidastavatkin työskentelyä. Ammattilaiset arvioivat, että digitaalisten ratkaisujen järjestelmällisessä perehdyttämisessä, palautteen saamisessa ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa on vielä kehitettävää. Ammattilaisten mukaan digiosaamista voidaan parhaiten vahvistaa hyvällä perehdytyksellä, digimentoroinnilla ja työnantajan tarjoamalla digiosaamista vahvistavalla koulutuksella. Ammattilaisten hyvä digiosaaminen parantaa asukkaiden saaman palvelun laatua digipalveluissa.

Tietoja RRP-hankkeista

Ammattilaisten digiosaamista kartoitettiin ja kehitetään osana RRP2- ja RRP4-hankkeita. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU).

Lähteet

Jarva E (2024).  Digital health competence of healthcare professionals in healthcare settings. Oulun yliopisto. Digital health competence of healthcare professionals in healthcare settings