Käsi kädessä asukkaan parhaaksi

Kumpi oli ensin muna vai kana? Kysymys liittyy myös hyvin vahvasti pohdintaan, kun mietitään päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden nivoutumista toisiinsa. Samanaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä. Runsas päihteidenkäyttö on yleensä riski myös mielen hyvinvoinnille. Toisinaan taas mielenterveysongelmia pyritään ”itselääkitsemään” päihteillä. Moni hakee päihteistä nopeaa, mutta hetkellistä helpotusta masennuksen ja ahdistuksen tuntemuksiin.  Kumpaakaan asiaa ei voi jättää toisen varjoon, vaan ongelmien syntymistä pitää ehkäistä ja jo syntyneitä ongelmia hoitaa monialaisessa yhteistyössä, käsi kädessä.

Vuoropuhelulla ja yhteistyöllä eteenpäin

Palvelujärjestelmämme vie ammattilaiset eri lokeroihin, joka tekee asiakkaille palveluiden saavuttamisen hyvin sokkeloiseksi, kun joutuu ”pomppimaan” luukulta toiselle. On tärkeää muistaa, ettei ihmisen arki ole sektorijakoinen. Ihmisellä on yksi elämä, jota järjestelmän tulee “palvella”. Meillä kaikilla tulee olla valmiuksia auttaa. Välineitä eri aihepiirien puheeksiottamiseen asiakastyössä on jo olemassa. Luonteva vuorovaikutus kaipaa kuitenkin työrutiinia, joka voi syntyä vain säännöllisesti toistuvien puheeksiottotilanteiden kautta.

Eri sektorien välinen vuoropuhelu on keskiössä, kun rakenteet ja yhteistyön muodot hakevat hyvinvointialuemuutoksessa paikkaansa. Saamme näin myös rajalliset resurssimme kokonaisuudessaan käyttöön, kun varmistamme yhteistyössä toimivat palvelurakenteet. Nykypäivänä asiakkailla voi olla useita ongelmia, joiden hoitamiseen ei riitä ainoastaan yhden ammattilaisen osaaminen. Häpeäleima voi myös estää avun hakemisen. Tarvitsemme jaettua asiantuntijuutta, jossa asiakas pääsee keskiöön. Moniammatillisen yhteistyön eli verkostotyön kautta jaamme resurssejamme ja osaamistamme, täydentäen toistemme tietoja/taitoja, mennen kohti yhteistä päämäärää. Monialaiset yhteistyöverkostot ovat asiakkaan etu, koska niissä hänen asiansa tulee käsiteltyä laajasti ja hän saa tarvitsemaansa apua. Näin löydetään asiakkaan tilannetta parhaiten tukevat toimintamallit.

Meitä kaikkia tarvitaan

Julkisten palvelujen lisäksi myös järjestöt tuottavat palveluita ja tukea niin apua tarvitseville kuin myös välineitä ja osaamista ammattilaisen työn tueksi. Ongelmia voidaan ehkäistä jo huomattavasti aiemmin, kuin ne syntyvät. Järjestöjen tekemä työ yltääkin koko väestölle kohdennetusta yleisestä ehkäisystä yksilölliseen kuntoutumisen tukeen saakka. Tarvitaankin sekä kunnan, hyvinvointialueen että järjestö- ja kansalaistoiminnan verkostoitunut yhteistyö, että mahdollisimman moni saa apua riittävän varhaisessa vaiheessa.

Läheisen tuki on avainasemassa, että apua voidaan tarjota jo ennen kuin ongelmat kasvavat raskaita palveluja vaativiksi. Jos läheisenä toisen päihteiden käyttö tai mielenterveys herättää huolta, kannattaa se ottaa puheeksi. Usein puheeksiottoa on voitu jo odottaa pitkään, ettei tilanteessa tarvitsisi enää olla yksin. Voit kertoa, että olet huolissasi ja siksi haluat keskustella. Yksinkertaisimmillaan voit kysyä toiselta vain, että ”miten sinä voit?” tai ”kuinka voin auttaa sinua?”. Sinun ei tarvitse osata auttaa, vaan voitte yhdessä selvittää, mistä löytyy oikeanlaista apua. On tärkeää myös muistaa, että päihteiden käyttö ja mielenterveyden haasteet kuormittavat koko perhettä. Älä jää läheisenäkään yksin, vaan hae itsellesi tarvittaessa myös apua.

Valtakunnallinen EPT-viikko

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45 eli 6–12.11. ja sitä toteuttaa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto. Vuosikymmenten ajan teemaviikko on nostanut esiin ajankohtaisia näkökulmia päihdehaittojen ehkäisemiseen. Vuoden 2023 teema on Käsi kädessä: päihde- ja mielenterveystyö. Valtakunnallisen kampanjan aineisto tukee erityisesti sote-alan toimijoita ja kymmenet paikallistapahtumat mahdollistavat asukkaiden osallisuuden.