Suomi
English
SvenskaTänään vietämme kansainvälistä vertaistuen päivää. Vertaistuessa on kyse kokemusten jakamisesta saman kokeneiden ihmisten kesken. Vertaistuki toteutuu vertaistoiminnassa. Vertaistoiminta on vapaaehtoistoimintaa, johon yhdistykset tarjoavat koulutusta ja tukea. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde tukee yhdistysten vertaistoimintaa järjestöavustusten avulla.
Vertaistoimintaan hakeudutaan usein siinä vaiheessa, kun elämässä kohdataan haasteita. Sairastuminen, vammautuminen, sairauden paheneminen, omaishoitotilanteen alkaminen, läheisen kuolema tai muu sopeutumista vaativa tilanne toimii sysäyksenä yhteydenotolle vertaistukihenkilöön tai osallistumiselle vertaistukiryhmään.
Vertaistoiminnan keskeinen elementti on kokemusten jakaminen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samankaltaisia kokemuksia:
”On helpottavaa huomata, ettei olekaan tuntemuksineen yksin, vaan että muillakin on samanlaisia kokemuksia.”
”Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten jakamista sairastumisesta, toipumisesta ja elämästä sairauden kanssa.”
Kokemukset luovat tunteen ymmärretyksi tulemisesta ja yhteenkuuluvuudesta:
”Vertaiselle ei tarvitse selitellä miksi, kun hän tietää sanomattakin.”
”Vertaistoiminta antaa rohkaisua olla oma itsensä ja rohkeuden puhua omasta tilanteesta. Ei tarvitse hävetä.”
Vertaistoiminta on turvallinen paikka käydä omaa tilannetta läpi:
”Vertaisryhmät tarjoavat turvallisen tilan, jossa on helppo puhua avoimesti omista kokemuksistaan ja tunteistaan ilman pelkoa tuomitsemisesta.”
”siellä voi puhua omista asioista ilman pelkoa niiden leviämisestä”
Vertaistoiminta luo uusia näkökulmia ja toivoa selviytymisestä:
”vertaiskulkijat auttavat löytämään uusia näkökulmia ja polkuja eteenpäin sairauden kanssa”
”Vertaistoiminnassa on sisällä ymmärrys siitä, että monien vaikeiden asioiden kanssa selvitään kun tuetaan toisiamme.”
Vertaistoiminta antaa osallistujille tietoa ja osaamista, joka syntyy vain asioiden omakohtaisen läpikäymisen kautta:
”Vertaistuki-illat/kokoukset ovat uusille jäsenille aivan keskeisiä tiedon saamisen kannalta.”
”Pidämme erittäin tärkeänä vertaistuen merkitystä eri hoitomuotojen valintoja tehdessä, sairauden eri vaiheissa ja niissä hetkissä, kun ei enää jaksaisikaan.”
”Vaihtamalla kokemuksia saattaa löytää itselleen apukeinoja, joita muuten ei tulisi koskaan huomanneeksi.”
Vertaistoiminnan avulla ehkäistään tilanteiden pahentumista ja saadaan palveluvalikoimaan monipuolisuutta:
”Yhdistysten tarjoama vertaistoiminta ennaltaehkäisee kriisitilanteita ja täydentää muiden toimijoiden tarjoamia palveluja”
”Vertaistuki ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisten panosta, mutta helpottaa hoitoa odottavia jaksamaan ja täydentää ammattilaisten panosta.”
Vertaistoiminta tuo myös vapaaehtoisen elämään paljon hyvää:
”Vertaisena toimiminen tukee kuntoutujan tai toipujan omaa hyvinvointia ja toistensa vastavuoroista tukemista. Se tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, saada vertaistukea, löytää uusia ystäviä, oppia uutta, kehittää itseään ja saada voimavaroja arkeen.”
”Vertaistoiminta lisää vapaaehtoisten luottamusta elämää kohtaan ja antaa toivoa haastavienkin tilanteiden kohdalla.”
Vertaistoiminnan kautta yhdistys saa tietoa, jota se voi käyttää yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä:
”Vertaiset voivat toimia esimerkiksi vaikuttajina, jotka edistävät yhteiskunnallisia muutoksia ja parantavat palveluita.”
”Kaikkien kokemustarinat ovat tärkeitä ja arvokkaita. Ilman niitä ei olisi kokemustietoa.”
Pääsääntöisesti yhdistysten vapaaehtoiset vertaistukihenkilöt ja vertaisryhmänohjaajat ovat saaneet valtakunnallisen järjestön tarjoaman peruskoulutuksen tehtäväänsä. Lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan perehdytystä, työnohjauksellista tukea ja virkistystä ja toiminnalle hankitaan rahoitus ja tilat – kaikki tämä tehdään yleensä vapaaehtoisvoimin:
”Yhdistyksen hallitus kannustaa vertaisohjaajaa.”
Uusien ja nuorten vertaistoimijoiden saaminen mukaan toimintaan aiheuttaa mietityttää yhdistyksissä:
”Tarvetta vertaistukiryhmille ja vertaistoiminnalle on, mutta vapaaehtoisia vetäjiä ei enää nykyisin saa samalla tavoin, kuin aiemmin.”
”Toivoisin, että yhdistystoiminta ei olisi vain iäkkäiden ja eläkeläisten toimintaa.”
Monissa potilas- ja vammaisjärjestöissä vertaistoiminta on keskeisin toiminnan muoto:
”Vertaistoiminta on yhdistyksen kulmakivi”
”Vertaistoiminta on koko toimintamme punainen lanka.”
”On huomattava, että yhdistykset ovat jo olemassaolollaan ja jäsenistöllään vertaistuen antajia.”
Näin kansainvälisenä vertaistuen päivänä haluamme kiittää kaikkia vertaistukijoita tekemästänne korvaamattomasta vapaaehtoistyöstä. Lämmin kiitos!
Lisätietoa yhdistysten vertaistoiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla löydät Lähellä.fi-palvelusta.
Kirjoittajat:
• Aila Väisänen ja Tapio Still, Oulun Seudun Hengitysyhdistys ry
• Anne Hernekoski ja Janne Mattila, Pohjois-Suomen Munuais- ja maksayhdistys ry
• Annemari Eskola ja Satu Joensuu, Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry
• Arja Ruottinen, Oulun Seudun Ilco ry
• Eila Sääskö, Oulun Seudun Aivovammayhdistys ry
• Jaana Märsynaho, Oulun Seudun CP-yhdistys ry
• Jorma Heikkinen, Pohjoisen Luut Lujiksi ry
• Kirsti Uhlgren, Oulun Seudun KILPI ry
• Leena Kangasharju, Pyhäjokilaakson Kuuloyhdistys ry
• Ronald von Schulmann, Haapaveden Reuma ja Tules ry
• Sanna Saarenpää, Oulun A-Kilta ry
• Soini Kattilakoski, Kalajokilaakson Kuulo ry
• Tuulikki Hautala, Raahen Seudun Hengitysyhdistys ry
• Valter Haverinen ja Juhani Häivälä, Oulun Sydänyhdistys ry
• Virpi Nyman, HSP Suomi ry
• Helena Liimatainen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirjoittajat edustavat yhdistyksiä, jotka saavat Pohteen järjestöavustusta vertaistoiminnan toteuttamiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Yhdistysten näkemykset kokosi yhteen Pohteen järjestöyhteistyön projektisuunnittelija.
