Osallisuutta kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Yhdessä osallisuutta -hanke toteutettiin yhteistyönä Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen kanssa 1.8.2021–31.9.2023. Hanke toimi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella.

Yhdessä osallisuutta -hanke kannusti kuntia ja järjestöjä yhteistyöhön kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi. Hanke herätteli pohtimaan, miten tavoitetaan ihmisiä paikallisyhteisöissä ja erityisesti heitä, joiden osallisuus ja osallistumisen mahdollisuudet ovat heikentyneet. Tässä tarvitaan jokaista meistä, jotta tunnistetaan apua tarvitsevat, osataan huomioida ja kuunnella sekä tukea.

Kunta-järjestöyhteistyöllä monipuolisia osallisuuden toimintamalleja

Sievissä järjestettiin kuntalaisraati, jonka tavoitteena oli selvittää millaisia tapahtumia ja toimintaa kuntalaiset toivoivat, ja mihin he ovat halukkaita osallistumaan. Sievin kuntalaisraadissa nousseita kehittämisideoita on hyödynnetty kunnan kulttuuri- ja liikuntapalveluissa toteuttamalla matalan kynnyksen liikuntaryhmä ja opastettu museokierros. Sievin kulttuuripalvelut pyrkivät jatkamaan kuntalaisraatimallia toiminnan kehittämisessä.

Raahessa toteutettiin työllisyyspalvelujen asiakkaille asiakasraati, jossa keskusteltiin ja arvioitiin työllisyyden kuntakokeilun palveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa. Raahen kaupungin työllisyyspalveluissa pyritään jatkamaan asiakasraatitoimintaa kokemustiedon saamiseksi ja vuoropuhelun edistämiseksi. Kuntakokeilun työhönvalmentaja on hyödyntänyt raadista saatua tietoa ja kontakteja työssään.

Reisjärvellä toteutettiin ruokaryhmä työelämän ulkopuolella oleville. Ruokaryhmätoiminta jatkui kunnan omana toimintana kokeilun jälkeen. Ruokaryhmän rinnalle syntyi uusi kädentaidot ryhmä osallistujien toiveesta.

Nivalassa järjestettiin vanhempien aamupalatoimintaa. Toiminta kokosi yhteen paikkakunnan ukrainalaisia pakolaisia toimien näin tiedottamisen ja ohjauksen tilana paikkakunnan palveluista. Kokeilun päätyttyä yhdistettiin aamupalatoiminta ja MLL:n järjestämä maahanmuuttajanaisten toiminta yhdeksi toiminnaksi, kansainväliseksi kahvilaksi, joka on kaikille avointa toimintaa.

Haapavedellä työllisyyspalvelut järjesti työttömien iltapalan heille, jotka eivät olleet halukkaita osallistumaan päivätoimintaan. Iltapalalla vieraili järjestö- ja muita toimijoita antamassa vinkkejä muun muassa digituesta ja työllistymisestä. Osallistujia oli kokeilussa vähän, mutta jokaisesta osallistujasta oltiin iloisia, sillä he olivat heitä, joita on usein haastavaa saada mukaan.

Utajärvellä kokeiltiin Saattaen kylätapahtumaan -toimintamallia. Ilmaisessa linja-autokyydissä oli mukana työntekijöitä, jotka avustivat ja tukivat niitä osallistujia, jotka eivät muuten pääsisi tai lähtisi tapahtumiin. Utajärven kunta jatkaa saattaen kylätapahtumaan toimintamallin käyttöä tulevissa tapahtumissa.

Työhön ja taloudelliseen tilanteeseen kaivattiin muutosta – elinympäristö koettiin hyväksi

Kokeilujen vaikutusten arviointiin käytettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Minun arkeni ja elämäni -kyselyä. Kyselyyn vastasivat hankkeen kumppanikuntien kehittämiskokeiluihin osallistuneet henkilöt toiminnan alussa ja lopussa.

Muutosta parempaan kertoi se, että esimerkiksi Reisjärvellä elämän osa-alueista ihmissuhteet, vapaa-aika, mielenhyvinvointi ja toimintakyky oli useammalla vastaajalla parantunut kuntakokeilun aikana. Utajärven vastausten mukaan bussikyyti oli helpottanut tapahtumaan osallistumista. Kyyti oli suurimmalle osalle myönteinen kokemus.

Kyselyn koko aineistosta ei noussut esille suuria muutoksia. Kaikkien vastaajien mukaan huonoimmaksi elämän osa-alueeksi koettiin työ ja taloudellinen tilanne. Parhaimmaksi elämän osa-alueeksi arvioitiin turvallisuuden tunne ja elinympäristö. Nuoret kaipasivat eniten muutosta ihmissuhteisiin, kun taas vanhemmat kaipasivat muutosta kykyynsä käyttää tarvitsemiaan etäpalveluja. Miesten mielestä kunnan ja eri toimijoiden pitäisi panostaa enemmän harrastuksiin ja vapaa-aikaan, kun taas naiset kaipasivat lisäpanostusta avun ja palveluiden saatavuuteen.

Kun tuloksia verrattiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) vuonna 2021 toteuttamaan Minun arkeni ja elämäni -kyselyyn, niin voitiin todeta, että hankkeessa tavoitettiin kohderyhmä, jota kysely ei ehkä ollut aiemmin tavoittanut. Saatujen tulosten mukaan kehittämiskokeiluihin osallistuneet kokivat oman tilanteensa huomattavasti huonommaksi muun muassa taloudellisessa toimeentulossa, työtilanteessa sekä elintavoissa kuin vastaajat vuonna 2021. Parhaimmaksi arvioiduissa oman elämän osa-alueissa vastaukset olivat aika yhteneviä osa-alueissa sujuva arki, ihmissuhteet, asunto ja asunnon lähiympäristö sekä turvallisuuden tunne.

Pienillä resursseilla lisää osallisuutta

Vaikutusten arvioinnin lisäksi arvioitiin myös kehittämiskokeilujen kustannuksia. Tietoa kerättiin niistä resursseista, joita toiminta oli vaatinut. Tietoa saatiin lähinnä kunta- ja järjestötoimijoiden käyttämistä työajoista toiminnan toteuttamiseen ja muutamasta kunnasta tietoa materiaalien ja tilojen käytöstä. Kaiken kaikkiaan kustannusten keskiarvo osallistujaa kohti oli 81,61 € vuoden 2021 kustannusten mukaan. Haapavedellä osallistujia oli vähän, jolloin kustannukset osallistujaa kohti olivat 325,15 €, kun taas Utajärvellä linja-auto oli täynnä ja kustannukset matkustajaa kohti olivat 14,99 €.

Toteutetut kokeilut toivat näkyväksi sen miten heikoimmassa asemassa olevien tavoitettavuuteen, mukaan saamiseen ja toiminnan kehittämiseen tulee panostaa. Jokainen kohtaaminen ja jokainen mukaan saatu ihminen on tärkeä.

Lisätietoa hankkeesta:
https://yhdessaosallisuutta.diak.fi/
www.ppsotu.fi/yhdessaosallisuutta