Selkeä kieli on osa kognitiivista saavutettavuutta

AIMO-hankkeen asiakkaina ovat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla epäillään kehitysvammaa. AIMO-hankkeen yhtenä tavoitteena on ehkäistä asiakasryhmän syrjäytymistä tukemalla kognitiivisen saavutettavuuden kehittämistä.

Saavutettavuus on digimaailman esteettömyyttä. Saavutettavuuden tavoite on, että digipalvelut ovat mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä. Saavutettavuus koostuu palvelujen teknisestä toteutuksesta, helppokäyttöisyydestä sekä sisältöjen ymmärrettävyydestä. Näistä kaksi jälkimmäistä muodostavat kognitiivisen saavutettavuuden. Digipalvelulaki edellyttää noudattamaan verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG). Sen avulla tekninen toteutus saadaan saavutettavaan muotoon. Kognitiiviseen saavutettavuuteen eli sisällön selkeyteen ja ymmärrettävyyteen ei tämä ohjeistus riitä. Palvelun käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä ei voi testata erilaisten ohjelmien avulla samalla tavoin kuin teknistä saavutettavuutta.

Selkeä kieli on kaikkien etu, ei myönnytys erityisryhmille

Kognitiivisesti saavutettava palvelu on helppo käyttää ja sieltä löytyvää tietoa on helppo ymmärtää. Jotta tämä toteutuisi, on palvelun käyttäjän ymmärrettävä palvelussa käytettyä kieltä. Selkokielen tarvitsijoita arvioidaan olevan yli 10 % Suomen väestöstä. Varsinaisen selkokielen lisäksi voidaan puhua selkeästä kielestä. Selkeä kieli on yleiskieltä, jota on helppo ymmärtää. Se ei sisällä erikoissanastoa eikä vaikeaselkoisia rakenteita. Selkeä kieli laajentaa palvelun käyttäjäkuntaa, mutta samalla siitä hyötyvät kaikki käyttäjät. Jos käyttäjiltä kysytään, he todennäköisesti valitsevat mieluummin helpon kuin vaikean tekstin.

Erityisen tärkeää selkeä kieli tai selkokieli ovat palveluissa, joiden käyttäjillä on oppimisvaikeuksia tai muistisairautta tai jotka käyttävät palvelua muulla kuin omalla äidinkielellään. Väestön ikääntymisen ja maahanmuuton myötä näiden ryhmien osuus kasvaa, joten selkeää kieltä tarvitaan jatkossakin. Helppokäyttöisten palvelujen hyödyllisyys korostuu myös tilanteissa, joissa käyttäjä on hätääntynyt tai kipeä. Kun unettoman yön jälkeen kipeä vauva huutaa ja itse oksentaa kilpaa taaperon kanssa, osaa arvostaa nettipalvelua, josta löytää tarvitsemansa avun nopeasti ja ymmärtää ohjeen kerralla.

Kognitiiviseen saavutettavuuteen ja selkeään kieleen panostaminen palveluissa hyödyttää kaikkia. Jos tieto on digipalveluissa helposti löydettävissä ja selkeästi esitettynä, vähenevät yksikköön tulevat yhteydenotot sekä väärinymmärrykset. Esimerkiksi ilmoittautumisajan ja valmistautumisohjeiden noudattaminen on todennäköisempää, jos ohjeet ovat selkeästi esillä ja yksiselitteiset. Kukaan ei pysty noudattamaan ohjeita, joita ei löydä tai ymmärrä.

Selkeä kieli tuo tasa-arvoa ja osallisuutta

Käytämme kieltä sen mukaan, kenelle sen tarkoitamme. Samalla teemme rajauksia siitä, kenet oletamme tai toivomme tekstimme lukijaksi. Joskus nämä rajaukset ovat tietoisia, joskus eivät. Kollegoille suunnatussa tekstissä voimme käyttää ammattisanastoa. Kavereille suunnattu teksti taas voi sisältää sanoja ja sanontoja, joiden merkitys aukeaa vain kaveriporukalle. Joskus emme tunne lukijaa, mutta haluamme mahdollisimman monen pystyvän lukemaan ja ymmärtämään tekstiämme. Tällöin kannattaa käyttää yleisesti tuttuja sanoja niiden tavanomaisessa merkityksessä ja yksinkertaisia lauserakenteita.

Toisinaan kirjoittaja voi pelätä, että selkeää kieltä pidetään lukijan vähättelynä. Asian voi kuitenkin ajatella päinvastoin. Selkeän kielen käyttäminen ja tiivistäminen vaativat kirjoittajalta selkeää ajatusta, joten sen kirjoittaminen voi viedä hieman kauemmin. Mutta samalla se säästää aikaa lukijalta, jonka ei tarvitse miettiä, mitä tekstissä sanotaan. Kun kirjoittaja käyttää omaa aikaansa tekstin tekemiseen, säästää hän lukijan aikaa. Esimerkiksi Satasairaalan sivut ovat olleet jo monta vuotta selkokielisiä eli selkeää kieltä helpommassa muodossa. Tuskinpa kukaan pitää niitä Satasairaalan potilaiden vähättelynä.

Helposti sanominen on helpommin sanottu kuin tehty

Kun on toiminut alallaan monta vuotta ja pyörittelee arkipäivät asioitaan mielessään, puheissaan ja teksteissään, on vaikea erottaa, mitkä lyhenteet ja termit ovat yleisesti tunnettuja. Ammattitermien lisäksi joskus tavanomaiset sanat tai ilmaukset saavat joskus merkityksiä, joita niitä tuntemattomien on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi ”tarvittavat lääkkeet” ovat ammattilaisille ja niitä käyttäville henkilöille usein täysin selvä asia. Ne ovat lääkkeet, joita otetaan kohtaukseen tai muuten tietyssä tilanteessa. Muut ihmiset voivat kuitenkin ymmärtää termin siten, että se tarkoittaa välttämättä ja päivittäin tarvittavia lääkkeitä. Jos teksti on tarkoitettu koko alueen väestölle, se on hyvä luetuttaa aihetta tuntemattomilla ja mielellään myös erityisryhmiin kuuluvilla lukijoilla.

Ammattislangin lisäksi kieleen tarttuu helposti myös muotisanoja. Ne ovat sanoja, joiden käyttö yleistyy niin paljon, että niiden merkitys muuttuu epämääräiseksi. Kun jotain sanaa kuulee ja näkee paljon, se tarttuu huomaamatta omaan kielenkäyttöön ja alkaa korvata muita samaa tarkoittavia sanoja. Esimerkiksi nyt sujuvoitetaan hoitoon pääsyä, halutaan palvelujen olevan entistä sujuvampia ja pyritään asiakkaan sujuvaan arkeen. Sopivaa sanaa miettiessä sujuva ja sujuvoittaa tulevat ensimmäisenä mieleen. Nopea, helppo, helppokäyttöinen, yksinkertainen ja toimiva jäävät käyttämättä, vaikka ne joskus olisivatkin täsmällisempiä ja selkeämpiä ilmauksia. Joskus ”sujuvan” synonyymiä käyttämällä voi tekstistä saada sujuvamman!

Jos tekstissä on paljon ammattitermejä tai muotisanoja, tekstin tarkoitus voi kadota. Silloin sen ymmärtäminen vaikeutuu ja hidastuu. Tutut sanat tavanomaisessa merkityksessään ja konkreettinen kieli ovat aina ymmärrettävämpiä ja niitä on helpompi tulkita oikein. Harjoituksena voi yrittää kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi ”Hoitoprosessin tavoitetilan kirkastaminen monitoimijaisesti ja asiakaslähtöisesti käytettävissä olevan aikaikkunan puitteissa”. Edellyttäen tietenkin, että pystyy ymmärtämään, mitä tällä tarkoitetaan.

Ohjeita ja neuvoja selkeään kieleen ja selkokieleen

Alla olevan listan kaikki linkit verkkosivuille avautuvat kukin omalle välilehdelle.

• kotus.fi, Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy muun muassa ohjeita ja suosituksia kielenkäyttöön, tietoa hyvästä virkakielestä, sanatietoa ja sanakirjoja sekä ohjeita erisnimistä.
• kielitoimistonsanakirja.fi, Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu yleiskielen sanakirja
• kielitoimistonohjepankki.fi, sisältää muun muassa yleiskieltä koskevia oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita sekä lyhenneluettelon.
• selkokeskus.fi, Selkokeskuksen sivuilta löytyy muun muassa ohjeita selkokielen käyttämisestä.
• papunet.net, Papunetin sivuilta löytyy muun muassa tietoa saavutettavien verkkosivujen toteutuksesta ja lomake verkkopalvelun helppokäyttöisyyden arviointiin.
• selkeastimeille.fi, sivuilta löytyy muun muassa kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristö, selkosanasto netinkäytöstä ja ohjeita tuettuun käyttäjätestaukseen.
• dvv.fi/selkea-ja-ymmarrettava-kieli, sivuille on koottu selkeän ja ymmärrettävän kielen ohjeita ja koulutuksia digituen antajille.
• eoppiva.fi tarjoaa maksuttomia verkkokursseja esimerkiksi selkokielestä ja selkeästä virkakielestä.