Teknologia osana iäkkäiden palveluja

Väestön nopea ikääntyminen edellyttää hyvinvointiyhteiskunnaltamme merkittäviä muutostoimenpiteitä. Tarvitsemme poikkihallinnollista ja pitkäjänteistä työtä, kehittämistä ja yhteisiä suuntaviivoja. (STM, 2020.) Palvelujen järjestämistä on kehitettävä löytämällä tehokkaita, vaikuttavia, laadukkaita ja innovatiivisia ratkaisuja. Millaisia mahdollisuuksia näemme terveydenhuollossakin megatrendiksi nousseessa teknologiassa?

Kansallinen ikäohjelma: ”Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia”

Kansallisen ikäohjelman yhtenä keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on hyödyntää teknologiaa ja digitalisaatiota osana palvelujärjestelmää iäkkäiden hyvinvoinnin lisäämiseksi (STM, 2020).

Tavoitteet vuoteen 2030:
• Itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat ovat parantaneet ikäihmisten hyvinvointia.
• Yhteiskunta on tukenut ja varmistanut heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien ikääntyneiden yhdenvertaisen mahdollisuuden hyödyntää itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaa.
• Teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hoidon tukena on lisääntynyt.
• Tietoperusteisuus ja suurten tietomassojen hyödyntäminen tietojohtamisessa on parantanut toiminnan kustannusvaikuttavuutta.
• Suomi on ikäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen mallimaa ja kokemuksiamme sekä osaamistamme hyödynnetään laajasti maailmalla.

Teknologian mahdollisuudet kotiin annettavissa palveluissa

Suomen lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueita tukemaan iäkkäiden kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä (VanhPL 2:5). Vastataksemme resurssien riittävyyteen ja kasvaviin palvelutarpeisiin kotiin annettavissa palveluissa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Teknologia tarjoaa työkaluja ja keinoja iäkkään terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemiseen, toimintakyvyn edistämiseen, mahdollisimman omatoimiseen kotona asumiseen ja kotiin annettavien palvelujen järjestämiseen (Anttila, 2023). Teknologian avulla voidaan tukea myös tiedonkulkua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta, tehostaa ammattilaisten työtä, tukea asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamista, sekä työhyvinvointia ja alan pito- ja vetovoimaa (STM, 2020). Laajemmassa kuvassa nähdään hyötyinä terveydenhuollon palvelujärjestelmän tehostaminen, terveys- ja hyvinvointipalvelujen saatavuuden paraneminen ja kustannuksien väheneminen, sekä uudet liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet suomalaiselle korkean teknologian yrityksille (STM, 2020).

Kotona asumista tukevia teknologiaratkaisuja ovat esimerkiksi turvapuhelin, digitaalinen kalustelukko, lääkeautomaatti, kotiin asennettavat sensorit ja monitoroivat laitteet kuten yökamerat. Lääkerobotti tukee asiakkaan itsenäistä kotona pärjäämistä sekä ajantasaisen ja turvallisen lääkehoidon toteuttamista. Hyvinvointirannekkeiden avulla asiakkaan terveydentilaa voidaan seurata reaaliaikaisesti, ja saattaa tiedot tarpeen mukaan asiakkaan, omaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisiin asiakkaan terveydentilan muutoksiin ja näin tukee hoidon ja palvelujen suunnittelua.

Millä tavoin nopeasti kehittyvän teknologian hyödyt saadaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön? Mäkelä ja Mäkijärvi (2017) korostavat terveydenhuollon innovointia. Tarvitaan yhä enemmän monitieteistä ja monialaista yhteistyötä terveydenhuollon, tutkimuksen ja yritysten välille tarvitaan yhteistyötä teknologioiden ideoinnissa, kehityksessä, tutkimuksessa, käyttöönotossa ja arvioinnissa. Ei riitä, että uutta teknologiaa ostetaan ja se jalkautetaan käyttöön (Mäkelä & Mäkijärvi, 2017), vaan kehittämisen tulee olla asiakaskeskeistä sekä huomioida ammattilaisten näkökulma. On ymmärrettävä asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja varmistettava, että teknologiset ratkaisut tukevat heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan mahdollisimman tehokkaasti tietoturva ja tietosuoja huomioiden. Helppokäyttöinen ja saavutettava teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta sen on palveltava asiakkaan etuja.

Kehittämistyö jatkuu kansallisesti ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelmassa (KATI) edistettiin merkittävästi uusien teknologioiden hyödyntämistä kotihoidossa, kotiin annettavissa palveluissa ja kotona asumisessa (THL, 2023). Iäkkäiden palveluihin liittyvää teknologian kehittämistyötä jatketaan hyvinvointialueilla, sillä teknologian monipuolisemmalle hyödyntämiselle ja yhtenäistämiselle on nähty tarve (Anttila, 2023). Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tuetaan iäkkäiden turvallista kotona asumista ja arjessa pärjäämistä mahdollisimman pitkään sekä edistetään toimintakykyä kuntouttavin keinoin. Yhtenä merkittävänä mahdollisuutena nähdään erilaiset teknologiaratkaisut, joihin liittyvää kehitystyötä tehdään monialaisesti esimerkiksi osana hanketyötä. Euroopan unionin rahoittamassa POP-Digi-Hoitotakuu 2 -hankkeessa käyttöönotetaan uutta teknologiaa muun muassa arviointi- ja kuntoutusyksiköissä ja kotikuntoutuksessa.

Ikääntymisen haasteita ei ratkaista teknologialla, vaan se tukee ja toimii osana laajaa kokonaisuutta (STM, 2020). Teknologia tulisikin nähdä mahdollisuutena. Vapauttamalla ammattilaisten aikaa iäkkäiden kohtaamiseen ja arvokkaaseen hoitotyöhön sekä keräämällä tietoa, johon ihminen ei itsenäisesti kykene, voimme tukea yksilöllisen ja vaikuttavan hoidon toteutumista.

Lähteet:

Anttila, H. (toim.) (2023). Ikäteknologian kansallinen koordinaatio: kohti jatkuvuutta ja yhteistyötä. Ehdotus ikäteknologian kansalliseksi koordinaatiomalliksi ja toimenpiteiksi vuosille 2023–2027. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 7/2023. Helsinki 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-039-2

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.

Mäkelä, M. & Mäkijärvi, M. (2017). Teknologia mullistaa sairaalat ja lääkärintyön – otatko haasteen vastaan? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo13606

Sosiaali- ja terveysministeriö. (STM). (2020). Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Kotona asumisen teknologia ikäihmisille -ohjelma (KATI). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-