Innovaatiokilpailu

Sydän- ja verisuonitaudit, CT-kuvantamisen yhteydessä tehtyjen sattumalöydösten digitaalinen palvelupolku

Kehittämishaaste sydän- ja verisuonitautien hoitopolulla:

CT-kuvantamisen yhteydessä voidaan tehdä sattumalöydöksinä valtimotautiin viittaavia löydöksiä. Nämä löydökset eivät vaadi toimenpiteitä, mutta lisäävät potilaan riskiä sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Potilaat eivät välttämättä saa ollenkaan tietoa näistä löydöksistä, elleivät he osaa etsiä tietoa Kanta-palvelusta.

Sepelvaltimotauti on yksi Suomen tärkeimmistä kansansairauksista ja se kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka kuormittavat eniten terveydenhuoltoa. Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista, joka pitkälle edetessään ahtauttaa sepelvaltimoita ja voi aiheuttaa verenkierron häiriintymisen ja hapenpuutteen osassa sydänlihasta. Ikä lisää sairastumisriskiä, mutta sepelvaltimotautia aiheuttavia riskitekijöitä voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä. Hoidettavista riskitekijöistä tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes. (Dudecim Terveyskirjasto, Sepelvaltimotauti.)

Tunnistettu kehittämistarve:

Kehitystarpeena tunnistetaan tarve automaattiselle prosessille, jossa potilas ohjataan automatiikan ja robotiikan avulla digihoitopolulle, jossa potilas saa ennaltaehkäisevää ohjausta ja tietoa valtimosairauksista.

Terveydenhuollon näkökulmasta tarvitaan ratkaisu, joka mahdollistaa automaattisen prosessin käynnistymisen. Prosessin käynnistää ammattilainen, joka tekee CT-kuvantamisen yhteydessä löytyvät sattumalöydökset. Prosessissa potilaalle lähtee tieto löydöksistä ja hänet ohjataan OmaKanta-palveluun sekä digihoitopolulle. Samaan aikaan tieto potilaan diagnoosista menee hoitavalle lääkärille, joka aukaisee digihoitopolun potilaalle.

Kehitettävä ratkaisu tulee olla integroitavissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue käyttämiin tietojärjestelmiin (NeaRIS, Esko). Prosessissa tulee huomioida Tietosuojalaki sekä potilastietojen salassapitoa vaatimukset.

Jätä ratkaisuehdotus

Syöpätaudit, Rintasyöpäpotilaiden etäseuranta- ja tukeminen

Kehittämishaaste rintasyövän hoitopolulla:

NHG toteutti keväällä-kesällä 2022 Rochen ja Rintasyöpäyhdistyksen toimeksiantona rintasyöpäpotilaan markkinatutkimuksen, johon vastasi n. 500 rintasyöpäpotilasta. Vastaukset kerättiin kansallisesti ja vastauksia tuli myös Pohjois-Pohjanmaalta.

Selvityksessä nousi esille, että säännöllisestä ja tiiviistä hoitosuhteesta siirtyminen seurantaan voi aiheuttaa tunnetta tyhjän päälle ja omilleen jäämisestä. Seurannan aikainen pelko syövän leviämisestä ja toive uuden arjen löytämiseen aiheuttavat tiedontarvetta. Siirtymä tiiviistä hoitosuhteesta seurantaan on radikaali, ja sen alkuun kaivataan valmennusta ja työkaluja.

Lisäksi terveydenhuollon näkökulmasta on aika kehittää ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessa hoidetaan kaikki uudet syöpäpotilaat yhdenvertaisesti huomioiden terveydenhuollon resurssien tilanne. Syöpäpotilaiden määrän kasvu ja hoitohenkilökunnan resurssien tilanne huomioon ottaen olisi tärkeä tutkia ja rakentaa digitaalista kokonaisvaltaisesti hoitoa tukevaa palvelumallia sekä samalla poistaa päällekkäistä tekemistä ja parantaa laatua ja vaikuttavuutta.

Tunnistettu kehittämistarve:

 Rintasyöpäseuranta toteutetaan joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa riippuen muun muassa taudin uusiutumisriskistä. Kehittämistarpeena on tunnistettu ratkaisu, joka huomioi potilaan hoitopolun jatkumon ja turvallisen siirtymän erikoissairaanhoidossa tehdyistä aktiivisista syöpähoidoista seurantaan (myös erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon puolelle). Ratkaisun avulla potilaita voitaisiin tukea kokonaisvaltaisesti esimerkiksi tarjoamalla ohjeita oman voinnin seuraamiseen, mutta myös tarvittavaa tietoa ja tukea uuteen ”normaaliin” elämään palaamiseen.

Myös terveydenhuollon näkökulmasta tarvitaan ratkaisu, joka mahdollistaa potilaiden vahvemman etäseurannan ja -tukemisen vapauttaen samalla terveydenhuollon ammattilaisten käyttämää aikaa/resurssia. Lisäksi terveydenhuollon näkökulmasta etämonitoroinnin ja automatiikan avulla olisi tärkeä tunnistaa ajoissa ne potilaat, jotka erityisesti tarvitsevat terveydenhuollon tukea normaaliin elämään kiinni pääsemiseksi.

Kehitettävä ratkaisu tulee olla integroitavissa Terveyskylä-alustalle.

Edellä kuvattu ratkaisu voisi tulevaisuudessa integroitua muillekin syövän digihoitopolulle – yhtenä esimerkkinä lymfoomat.

Jätä ratkaisuehdotus