Kehittyvä terveydenhuolto vaatii henkilöstön jatkuvaa osaamisen kehittämistä

Terveydenhuollon nykyhetki ja tulevaisuus haastavat sairaanhoitajien osaamista. Hoitomenetelmien kehittyessä väestö elää yhä pidempään ja ikääntyminen tuo usein mukanaan lisääntyvissä määrin perussairauksia. Lääke- ja hoitotieteen tutkimusten ansiosta hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja saamme uutta näyttöön perustuvaa tietoa hoitomenetelmien vaikuttavuudesta. Sen lisäksi, että hoidamme yhä sairaampia potilaita ja tarvitsemme tämän vuoksi lisää tietoa ja taitoja, tieto uudistuu jatkuvasti. On siis välttämätöntä paitsi lisätä ja laajentaa omaa osaamista, myös päivittää sitä. Voi olla, että viisi vuotta sitten oppimamme ei olekaan ajantasaista tietoa tänä päivänä. Sen vuoksi me tarvitsemme osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Miten kehitämme osaamistamme?

Menetelmiä ja keinoja osaamisen kehittämiselle on paljon, esimerkiksi erilaisia koulutuksia, työpajoja tai mentorointia. Varmasti jokainen sairaanhoitaja kehittää omaa ja muiden osaamista päivittäin kiinnittämättä siihen erityisemmin huomiota. Kollegoiden kanssa keskustelu ja tiedon jakaminen ovat myös yksi osaamisen kehittämisen keinoista. Saatamme ohimennen tarkistaa ja varmistaa työkaverilta esimerkiksi, miten haavanhoito tehdään oikeaoppisesti, miten jotain laitetta käytetään tai miten tietyssä hoitotilanteessa kannattaa toimia. Kollegoiden kanssa keskustelu onkin suhteellisen helppo ja nopea tapa jakaa osaamista työyhteisön sisällä.

Sairaanhoitaja ei ole vain ”käsiparit”. Ei riitä että ”nuppiluku täsmää”. Sairaanhoitaja on hoitotyön erikoisosaaja. On oltava tietoa usealta eri tieteenalalta ja näyttöön perustuvasta toiminnasta. On oltava kädentaitoja, vuorovaikutusosaamista ja hallittava monenlaisia teknisiä laitteita. Hoitotyön kenttä on varsin laaja, joten valmistuminen sairaanhoitajan ammattiin antaa vasta lähtölaukauksen osaamisen kehittymisen tielle. Merkittävä osuus sairaanhoitajan osaamisesta kehittyy siis työkokemuksen myötä, joten on oleellista tarkastella, miten työnantaja mahdollistaa kehittymistä. Tarjotaanko sille riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia? Ovatko mahdollisuudet kaikille samat? Kannustaako työnantaja osaamisen kehittämiseen? Osaamisen jatkuvalla kehittämisellä on tutkimustenkin mukaan vaikutuksia sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Oman osaamisen ja tietotaitojen ylläpitäminen lisäävät tunnetta, että hallitsee tekemänsä työn, jolloin työstä johtuva kuormitus vähenee.

Lähes jokainen sairaanhoitaja joutuu, tai ennemminkin saa, työuransa aikana ohjata hoitotyön opiskelijaa. Myös opiskelijaohjaus olisi hyvä nähdä oman osaamisen kehittämismahdollisuutena. Opiskelijaa ohjatessa omia tietojen ja taitojen tasoja joutuu peilaamaan opiskelijan ohjaamisessa vaadittaviin asioihin. Kun huomaa itsestään, mitä hallitsee ja missä olisi kehitettävää, osaa oman osaamisen kehittämistä kohdentaa siihen, mikä on tarpeellista.

Osaamisen kehittämiseen tarvitaan organisaation tukea

Osaamisen kehittämisen tulisi olla innostavaa ja motivoivaa. Työntekijän omalla kiinnostuksella oman osaamisen kehittämiseen on yhteys siihen, miten paljon siihen haluaa omaa aikaa ja energiaa panostaa. Tämän vuoksi esimerkiksi koulutusten tai työkiertojen suunnittelussa olisi tärkeää ottaa huomioon työntekijän omat toiveet ja tarpeet. Lähiesihenkilöiden tuki ja kannustus osaamisen kehittämiseen on tärkeää ja osoittaa, että työyhteisön osaamista arvostetaan.

Yksittäisen työntekijän osaamista kannattaa hyödyntää koko työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Kumpi on järkevämpää työnantajaorganisaation näkökulmasta: maksaa yksittäinen koulutus yhdelle työntekijälle, jolloin kyllä yhden työntekijän osaaminen lisääntyy vai tämän lisäksi jakaa kyseisen työntekijän oppimat tiedot ja taidot koko työyhteisölle? Osaamista voi jakaa esimerkiksi yhteisten keskustelujen, työpajojen tai luentotyyppisten koulutusten avulla. Tärkeintä on, että osaamisen koko potentiaali saadaan hyötykäyttöön. Tämä palvelee varmasti paitsi yksittäistä työntekijää, myös koko työyhteisöä ja jopa koko organisaatiota.

Kehittyminen loppuu, kun kuvittelemme olevamme valmiita. Todellisuudessa sairaanhoitaja ei ole koskaan valmis. Meiltä vaaditaan jatkuvaa uuden tiedon ja uusien toimintatapojen omaksumista. Organisaatio voi kulttuurillaan ja johtamistyylillään joko tukea osaamisen jatkuvaa kehittymistä tai toimia sen esteenä. Ei varmaankaan ole yllätys, että resurssien puute on usein suurin este osaamisen kehittämiselle. Etenkin vallitsevassa sairaanhoitajapulassa yhtälö voi ymmärrettävästi olla haastavaa ratkaista. Tarvitsemme kuitenkin keinoja, joilla tukea työssäjaksamista ja työssä selviytymistä, jotta hoitoalan pitovoimaa saadaan vahvistettua. Osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostaminen kaikilla organisaation tasoilla on yksi näistä keinoista.

Kirsi Piiroinen, sairaanhoitaja YAMK
Nora Kuisma, sairaanhoitaja YAMK