Pohde suunnittelee perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen vahvistamista lisätoimilla – tavoitteena parantaa hoitoon pääsyä koko Pohteen alueella

Yksi hy­vin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen tavoitteista on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason vahvistaminen. Myös mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen kehittäminen tästä näkökulmasta on ollut Pohteen tavoitteena heti hyvinvointialueen käynnistymisestä asti.  

Hyvinvointialueen käynnistymisen jälkeen mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa on tunnistettu monia kehittämiskohteita. Pohjois-Pohjanmaalla mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin ja hoitoon pääsyssä on ollut suuria eroja. Lasten ja nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa hoitojonot ovat pidempiä kuin muualla Suomessa. Mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen resurssit ovat jakautuneet alueella epätasaisesti, eikä hoitoa saa yhdenvertaisesti. Asiakkaat myös ohjautuvat helposti raskaisiin eri­kois­sai­raan­hoi­don palveluihin perustason resurssipulan vuoksi.  

– Tilanne jonojen ja hoitoon pääsyn suhteen on todella vakava, sillä osa ihmisistä odottaa hoitoa liian pitkään. Siksi on aivan elintärkeää, että pystymme uudistamaan palveluja. Vaikka tehtävää on vielä paljon, olemme myös onnistuneet kehittämään palveluja. Esimerkiksi rannikon ja Koillismaan alueella olemme saaneet laajennettua hoidon palveluvalikoimaa ja hoidon saatavuutta. Näillä alueilla mielenterveyden avopalveluita on vahvistettu aloittamalla tehostettu avohoito ja lisäämällä resurssia lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon, kertoo OYS Psykiatrian palvelualuejohtaja Sanna Blanco-Sequeiros. 

Avopalvelut vahvistuvat, erikoissairaanhoito laajenee alueellisesti 

Parhaillaan mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin liittyvää suunnittelua ja kehittämistyötä tehdään perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS Psykiatrian toimialueella osana Pohteen vuoden 2025 talousarvion laatimista. Vuoden 2025 aikana tavoitteena on vahvistaa ja kehittää perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­ja hoitoon pääsyn helpottamiseksi ja hoitojonojen lyhentämiseksi. 

– Avo­mie­len­ter­vey­den­huol­lon vahvistaminen on sekä kansallinen että globaali suuntaus. On tärkeää, että perustason palvelut vahvistuvat, jolloin palvelujen painopistettä pystytään siirtämään raskaista palveluista kevyempiin ja myös osin vähentämään psykiatrista laitoshoitoa, sanoo osaa­mis­kes­kus­joh­ta­ja Erfan Jahangiri. 

Vuoden 2025 aikana Pohteen tavoitteena on vahvistaa pe­rus­ter­vey­den­huol­lon mielenterveystyötä niin, että asiakkaalle voitaisiin tarjota hoitoja, joita sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelevä yleislääkäri voi määrätä heille terapiat etulinjaan -periaatteiden mukaisesti. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa alueelliset tehostetun avohoidon yksiköt turvaamaan kiireistä mielenterveyden hoitoa. Tavoitteena on myös kehittää eri­kois­sai­raan­hoi­don avohoitoa alueellisesti Oulun ja Peltolan kampuksen lisäksi sekä vahvistaa digitaalisia palveluja. 

Oulaskankaan psykiatrisen osaston erityisosaamista halutaan hyödyntää  

Perustason palvelujen vahvistamisessa tärkeää roolia suunnitellaan Oulaskankaan psykiatriselle osastolle ja sen osaamiselle, sillä Oulaskankaalla on laajaa erityisosaamista eri mie­len­ter­veys­hoi­dois­ta. Yksikössä hyödynnetään esimerkiksi Bergenin mallia pakko-oireisen häiriön hoidossa. Tavoitteena on hyödyntää myös Oulaskankaan eri­tyis­sai­raan­hoi­don osaamista lasten ja nuorten palvelujen vahvistamiseksi koko Pohteen alueella.   

– Toiminnan kehittämistä ei voi tehdä ilman yhteistyötä henkilöstön kanssa ja haluamme ottaa heidät vahvasti mukaan kehittämistyöhön. Meillä on hyviä kokemuksia yhteisestä kehittämisestä rannikon ja Koillismaan alueilta, joilla perustason palvelut ovat vahvistuneet ja myös mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen resurssit ovat säilyneet alueella. Tärkeää on tehdä kehittämistyötä myös yhdessä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen sekä sosiaalipalvelujen kanssa, sillä muodostamme yhdessä mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen verkoston. Nyt on alkanut myös perhekeskusmallin kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja kaikki tämä on osa Pohteen perhe- sosiaalipalveluiden ja OYS Psykiatrian kokonaisvisiota, sanoo Sanna Blanco-Sequieros.