Suomi
English
Svenska
Työpisteeni sijaitsee Ylivieskassa. Asiakkaani ovat sekä avohuollon että sijaishuollon asiakkaita. Asiakkaita minulla on Ylivieskan lisäksi Alavieskasta, Nivalasta ja Sievistä. Alueeseemme kuuluu lisäksi Oulainen.
Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?
Minulla ei ole tyypillistä työpäivää, vaan päivät ovat hyvin vaihtelevia. Perustyöpäivään saattaa kuulua asiakaskertomusten kirjaamista, päätösten tekoa, asiakassuunnitelmien päivitystä, puheluita, verkostopalavereja eri yhteistyökumppaneiden kanssa, asiakkaiden tapaamisia, kotikäyntejä ja lasten tapaamisia sijaishuollon yksiköissä tai perhehoitajien luona.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakkaat ovat alle 18-vuotiaita lapsia. Työssäni teen yhteistyötä lasten vanhempien ja muiden läheisten kanssa. Lisäksi teen laajasti verkostotyötä eri tahojen kanssa, riippuen aina lapsen ympärillä olevista toimijoista. Sosiaalityöntekijän tärkein asia on aina ajatella lapsen etua, kun mietitään eri palveluja tai toimenpiteitä. Tapaan asiakkaitani koulupäivien aikana koulussa tai päiväkodissa tai käyn kotikäynnillä perheen kotona perheen aikataulujen mukaan. Kotikäynneillä selvittelen perheen palvelutarvetta haastattelemalla vanhempia. Lasta haastatellessa käytän apuna esimerkiksi kortteja tai muita apuvälineitä. Lapset ovat välittömiä ottamaan kontaktia: sosiaalityöntekijän tulee olla helposti lähestyttävä ja avoin vuorovaikutukselle. Usein leikin lasten kanssa tapaamisten aikana tai juttelen nuoren kanssa tämän lempiharrastuksesta tai vaikka lempimusiikista. On tärkeää olla kiinnostunut perheestä ja osoittaa se myös. Tämä pätee myös lapsen vanhempiin ja muihin läheisiin, kenen kanssa työskentelen. Asiakassuhteessa luottamuksen muodostuminen ja hyvä yhteistyö on todella tärkeää, jotta työskentely edistyisi. Asioihin etsitään ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa.
Lastensuojelun asiakkailla on taustalla usein erilaisia psyykkisiä haasteita, koulunkäynnin haasteita, päihdehaasteita tai vanhemmat tarvitsevat tukea erilaisissa kasvatuksellisissa asioissa esimerkiksi rajojen asettamisessa. Mielenterveyden tai päihteiden käytön pulmia voi olla sekä vanhemmilla mutta myös lapsella itsellään. Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä ja myös moninaisia, ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa auttaa, joka toimisi kaikille. Tilanteet arvioidaan aina yksilöllisesti.
“Tilanteet voivat tulla nopeasti ja niissä pitää osata toimia.”
Lastensuojelussa me arvioimme lasten ja perheiden tarvitsemaa tukea sekä tarjoamme tukipalveluja asiakkaille. Tätä suunniteltua tukea arvioidaan asiakassuunnitelmapalavereiden kautta. Tämän takia asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma, johon asetetaan tavoitteet, jota arvioidaan. Avohuollon tukitoimemme ovat aina vapaaehtoisia ja niistä sovitaan yhteistyössä perheiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että sekä vanhempien että lasten täytyy suostua niihin.
Avohuollon tukitoimia ovat tehostettu perhetyö, tukihenkilötoiminta ja tukiperhetoiminta. Voimme myös joutua miettimään avohuollon sijoitusta: tämä tehdään yhteistyössä perheen kanssa. Kiireelliset sijoitukset tehdään kuitenkin ilman lapsen ja vanhempien suostumusta. Tällöin sosiaalityöntekijä joutuu tekemään ratkaisun akuutissa kriisitilanteessa ja miettimään, että täyttyvätkö kiireellisen sijoituksen kriteerit. Kiireellisen sijoituksen aikana arvioidaan yhteistyössä perheen ja muun verkoston kanssa, mikä olisi lapsen edun mukainen ratkaisu, jolla lapsen ja perheen tilannetta voidaan turvata jatkossa ja pitkäkestoisesti. Joskus sijoitusta päädytään jatkamaan yhteistyössä. Joskus sosiaalityöntekijä voi hakea huostaanottoa hallinto-oikeuden kautta, jos tilanteessa ollaan erimielisiä, mutta sosiaalityöntekijän näkemys on, että lapsen tilannetta ei voida ilman sijoitusta turvata. Huostaanottoprosessi on pitkä ja vaatii paljon perusteluja ja työskentelyä sosiaalityöntekijältä. Siihen ei lähdetä kevein perustein.
Mikä sinua motivoi työssäsi?
Olen koko työhistoriani ajan tehnyt töitä eri lailla oireilevien lasten ja nuorten kanssa. Olen peruskoulutukseltani yhteisöpedagogi (AMK). Erilaisten työpaikkojen kautta olen lopulta päätynyt lastensuojelun sosiaalityöntekijäksi. Pidän lasten ja perheiden kanssa työskentelystä. Tässä työssä on paljon haasteita, jotka pitää osata ratkaista. Tilanteet voivat tulla nopeasti ja niissä pitää osata toimia. Työ on monipuolista ja työpäivät ovat vaihtelevia. Työssä on myös paljon positiivista ja se antaa paljon. Tässä työssä ei koskaan kyllästy. Minua motivoi myös hyvä yhteishenki ja tuki tiimissä sekä esihenkilöltä saatu vankka tuki. Ilman niitä tämä työ olisi paljon vaikeampaa.
Työssäni koen tyytyväisyyttä silloin, kun saan rakennettua hyvän yhteistyösuhteen esimerkiksi haastavan vanhemman kanssa tai kun lapsen tilanne menee eteenpäin niin, että sosiaalityöntekijää ei enää tarvita. Onnistumisen hetkiä ovat myös ne, kun sijaishuollossa olevan lapsen tilanne etenee ja on turvallista päästää lapsi sijaishuollosta koekotiutukseen, ennen kuin hän täyttää 18 vuotta. Koen työssäni ylpeyttä siitä, että saan olla sosiaalityöntekijänä mukana parantamassa lasten ja perheiden elämäntilanteita. Sosiaalityö on yleisesti ottaen mielestäni erittäin tärkeää – tehdäänpä sitä millä sektorilla tahansa. Autamme ihmisiä haastavissa elämäntilanteissa ja pyrimme auttamaan heitä eteenpäin. Sosiaalityöntekijä on mielestäni todellakin ihmisten asianajaja näissä haastavissa tilanteissa. Meidän tehtävämme on pitää asiakkaidemme puolta.
Mitkä ovat työsi parhaat puolet?
Meillä on todella hyvä tiimi ja esihenkilö. Työkavereilta saa paljon tukea tilanteeseen kuin tilanteeseen. Teemme tiimissämme yhdessä hyvää ja merkityksellistä lastensuojelutyötä. Parhaisiin puoliin kuuluu myös erilaiset kohtaamiset asiakkaiden, kollegoiden ja verkoston eri toimijoiden kanssa. Meillä on vahvoja ammattilaisia todella monella sektorilla, joiden kanssa on helppo ja hyvä tehdä yhteistyötä.
Työnkuvani on myös todella monipuolinen. Asiakkaiden kautta työhöni kuuluu hyvin monenlaisia ihmisiä ja verkostoja. Saan olla viemässä perheen tilannetta eteenpäin yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Koen kotikäynnit, käynnit yksiköissä ja perhehoitajien luona sekä keskustelut lasten sekä vanhempien kanssa mielekkäiksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei yksin pysty edistämään lasten ja perheiden asioita. Tästä syystä on myös tärkeää pitää huolta verkostoista: kun tullaan paremmin tutuiksi, yhteistyön tekeminen on helpompaa.
Mikä on haastavinta työssäsi?
Välillä on todella vaikeaa löytää asiakkaille sopivia palveluja. Osa palveluista on todella kuormittuneita eikä aikoja tahdo saada tai sopivaa palvelua asiakkaalle on haastava löytää alueelta. Toivon, että rakenteet muotoutuvat koko hyvinvointialueellamme niin, että perheet saavat laadukkaita palveluja koko alueella, tasapuolisesti sekä oikea-aikaisesti.
Luottamuksen rakentaminen asiakkaan kanssa voi myös olla haastavaa: vuorovaikutussuhteen muodostamisessa saa olla välillä varovainen. Kun suhde on muodostunut ja toimii, on se erittäin palkitseva tunne.
Mikä työyhteisössäsi on parasta?
Lastensuojelun tiimissämme työilmapiiri on todella hyvä. Tunnemme toisemme hyvin ja otamme hyvin vastaan myös uudet työntekijät. Esihenkilö ja suurin osa työntekijöistä ovat samoja kuin edellisessä organisaatiossa. Tämä helpottaa kanssakäymistä ja yhteistyötä. Vaikka olemme ihmisinä ja työntekijöinä erilaisia, tuemme hyvin toisiamme. Apua hankaliin tilanteisiin saa aina niin työkavereilta kuin esihenkilöltä. Tässä tiimissä ei tarvitse jäädä yksin!
Minkälainen Pohde on työpaikkana?
Olen ollut tyytyväinen Pohteeseen työpaikkana. Pohteella lastensuojelua on kohdeltu hyvin. Toki asioita on muuttunut aikaisempaan organisaatioon verrattuna: uudessa organisaatiossa on asioita, jotka vaativat opettelua ja oman ajattelutavan sekä työskentelytavan muuttamista. Olen tyytyväinen myös ylempiin esihenkilöihin ja heidän toimintaansa. Olen saanut työssäni hyviä ammatillisia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutusten kautta. Mielestäni Pohteella arvostetaan työntekijöiden ammattitaitoa.