Hyvinvointialueen on lain mukaan neuvoteltava kuntien ja muiden hyte-työtä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta vähintään kerran vuodessa.
Kuntien kanssa pidettiin kuusi alueellista neuvottelua (Oulu, Koillismaa, Oulunkaari, Lakeus, Rannikko ja Eteläinen). Pohteelta neuvotteluihin osallistui Yhteistyö, osallisuus ja hyvinvointi -palvelualueen henkilöstöä, palvelutuotannon edustajia, hanketyöntekijöitä ja yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja. Kuntia edustivat useimmin kunnanjohtaja, sivistysjohtaja, hyvinvointijohtaja, hyvinvointikoordinaattori tai muu hyte-työtä tekevä henkilö. Tänä vuonna neuvotteluihin osallistui myös järjestöjen edustaja.
Neuvottelun ensimmäisessä osassa kuultiin ajankohtaiset asiat kuntien, Pohteen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton strategisesta yhteistyösopimuksesta ja yhdyspintalautakunnan roolista. Varsinainen neuvotteluosio alkoi lyhyen, neuvotteluihin johdattelevan puheenvuoron jälkeen. Neuvotteluaiheet liittyivät päätöksenteossa olevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelman 2024–2025 toimeenpanoon. Aiheina olivat elintapaohjaus, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja ikääntyvien hyvinvointisuunnitelma.
Kuntien valmius ja resurssit elintapaohjauksen yhteistyöhön Pohteen kanssa vaihtelevat suuresti. Osalla kunnista on monipuolista liikuntaneuvontaa tai elintapavalmennusta ja ryhmätoimintaa, kun taas osalla toiminta ja resurssit ovat hyvin rajallisia. Pohteen elintapaohjausmallin kehittäminen jatkuu, ja kuntakohtaiset keskustelut yhteistyöstä ovat tarpeen.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa kunnat ja Pohde pitävät erityisen tärkeinä lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, tunnetaitoja, osallisuutta ja harrastuksia. Osallisuuteen, tunnetaitoihin ja harrastuksiin liittyen kunnilla on jo paljon toimintaa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn kunnat kaipaavat tukea, jota onkin Pohteelta jo tullut ja tulossa.
Ikääntyvien kohdalla keskustelu pohjautui laatusuositukseen aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi. Useimmilla kunnilla on ikääntyville kohdennettua, laatusuositusta tukevaa toimintaa. Yhteistyön suurimmat kehittämistarpeet liittyivät ikäystävälliseen asumiseen.
Kuntien palautteen perusteella yhteistyötä tehdään monella tavalla myös neuvottelujen ulkopuolella. Neuvottelujen kehittämiskohteeksi kunnat nostivat esimerkiksi sen, että neuvotteluaiheet voisi pilkkoa useampiin tilaisuuksiin, jotta päästäisiin syvällisempään vuoropuheluun.
Neuvotteluissa mukana ollut yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja Sanna Laine toteaa, että alueelliset hyte-neuvottelut mahdollistavat paitsi kuntien ja hyvinvointialueen vuoropuhelun sekä yhteistyön tiivistämisen, mutta ne tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia kuntien keskinäiseen yhteistyöhön ja vertaisoppimiseen. Myös alueelliset erityispiirteet tulivat näkyviksi alueellisilla neuvotteluilla.
Kevään ja syksyn 2024 aikana hyvinvointialue ehti järjestää hyte-neuvottelut myös Pohjois-Pohjanmaan liiton, aluehallintoviraston sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Aluehallintoviraston kanssa neuvoteltiin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä Pohteen sisällä ja yhdyspinnoilla sekä omavalvontasuunnitelmasta.
Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa neuvotteluaiheet keskittyivät yhteistyöhön strategisissa asiakirjoissa. Järjestöjen ja seurakuntien kanssa neuvottelut käytiin järjestöyhteistyöryhmä Jyryn kanssa. Neuvottelut painottuivat järjestöjen ja seurakuntien rooliin ja tarpeisiin elintapaohjauksen mallin ja hyvinvoinnin edistämisen palvelutarjottimen kehittämisessä. Seuraavat hyte-neuvottelut käydään keväällä 2025.