Sote-ammattilaisten digiosaaminen työssä – tietotekniikka taitojen takana?

Julkaistu

Sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattilaisten työ on muutoksessa. Digitalisaation aalto pyyhkii yli alan ja tuo mukanaan uusia työkaluja ja toimintatapoja, jotka vaativat ammattilaisilta uudenlaisia taitoja – digiosaamista. Mutta mitä tämä digiosaaminen käytännössä tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää?

Digiosaaminen – enemmän kuin nappien painelua

Moni saattaa ajatella, että digiosaaminen tarkoittaa vain tietokoneen tai mobiililaitteen peruskäyttöä. Sote-alalla tämä käsitys on kuitenkin auttamatta liian kapea. Digiosaaminen kattaa laajan kirjon asenteita, taitoja ja tietoja. Tuoreessa väitöskirjassa Jarva (2024) jakaa digiosaamisen viiteen osa-alueeseen

  1. ihmislähtöinen etäohjausosaaminen
  2. asenteet digitaalisia palveluja ja ratkaisuja kohtaan osana päivittäistä työtä
  3. ICT-osaaminen
  4. digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja arviointiosaaminen
  5. digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen.

Esimerkiksi sairaanhoitajalle digiosaaminen voi tarkoittaa potilastietojärjestelmien sujuvaa käyttöä, etävastaanottojen pitämistä videoyhteyksien avulla ja chatin käyttöä osana asiakastyötä. Sosiaalityöntekijälle se voi tarkoittaa erilaisten sähköisten lomakkeiden ja tietokantojen käyttöä, digitaalisen viestinnän hallintaa ja kykyä ohjata asiakkaita sähköisten palvelujen pariin.

Miten digiosaamista kehitetään?

Digiosaamisen kehittämisessä koulutus on avainasemassa. Perus- ja täydennyskoulutusten avulla ammattilaiset voivat päivittää taitojaan ja oppia uusia. Myös yksiköissä tapahtuva mentorointi ja perehdytys ovat tärkeitä osaamisen kehittämisen keinoja. Pohteella kartoitetaan syksyllä 2024 vastaanottojen ammattilaisten digiosaamista, jonka pohjalta suunnitellaan matalan kynnyksen digiosaamista tukevia menetelmiä ammattilaisten digiosaamisen kehittämiseksi.

Tulevaisuuden näkymät

Digitalisaation eteneminen ei tule pysähtymään, päinvastoin. Tulevaisuudessa sote-ammattilaisten digiosaaminen tulee olemaan yhä merkittävämpi osa heidän ammattitaitoaan. Tekoäly, robotiikka ja suuret tietomäärät eli niin sanottu Big Data ovat vain muutamia esimerkkejä teknologioista, jotka voivat muuttaa sosiaali- ja terveysalan työtä perusteellisesti. Näiden teknologioiden haltuunotto vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista.

Vaikka teknologia tuo mukanaan paljon uutta ja hyödyllistä, on tärkeää muistaa, että se ei korvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja empatian merkitystä. Digiosaaminen on työkalu, jonka avulla sote-ammattilaiset voivat entistä paremmin palvella asiakkaitaan ja potilaitaan – mutta sydän ja sielu ovat edelleen ihmisten kohtaamisissa.

Tietoa hankkeesta

Ammattilaisten digiosaamista kehitetään osana Pohteen RRP2-hanketta. RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Lisätietoja hankkeesta

Kestävän kasvun ohjelma 2 – Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (pohde.fi)

Lähteet

Jarva Erika (2024). Digital health competence of healthcare professionals in healthcare settings. Oulun yliopisto. Haettu 7.8.2024 Digital health competence of healthcare professionals in healthcare settings (oulu.fi)

Euroopan unionin rahoittama -logo NextGenerationEU

Hanna Hannila

Hanna Hannila työskentelee projektisuunnittelijana RRP2-hankkeessa.