Pohteen taloudellinen tilanne edellyttää rakenteellisia sopeutustoimia. Aluevaltuusto on aiempina vuosina hyväksynyt laajat uudistusohjelmat. Vuonna 2024 ei ole tehty uutta taloudellisuus- ja tuottavuusohjelmaa, vaan muutokset käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tarkennuksina.
− Määrätietoisella uudistamisella meidän on mahdollista saavuttaa taloudellinen tasapaino ja taata toimivat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut alueen asukkaille sekä työhyvinvoinnin edellytykset henkilöstölle. Uudistustyötä ei ole tehty turhaan, vaan tulokset alkavat näkyä ja seesteisemmät ajat ovat edessä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.
Oulaskankaan sairaalan muutos etenee
Aluevaltuusto keskusteli ja teki kokouksessaan päätöksen Oulaskankaan sairaalan toiminnan muutoksesta. Muutos liittyy maan hallituksen kehysriihen linjauksiin sairaalaverkosta ja sairaaloiden tehtävien muutoksista sekä tulevasta terveydenhuoltolaista. Taustalla ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden haasteet sekä Pohteen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteet.
Aluevaltuuston päätöksen mukaan päiväkirurginen ja lyhytjälkihoitoinen leikkaustoiminta jatkuvat Oulaskankaan sairaalassa. Myös erikoissairaanhoidon vastaanottotoiminta ja dialyysihoito jatkuvat, ja Oulaskankaan sairaalasta kehitetään alueen akuuttihoidon keskittymää.
Oulaskankaalla päättyy leikkaustoiminta, joka vaatii monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja kirurgista vuodeosastotoimintaa. Myös siihen liittyvät sisätautien, kirurgian ja anestesiologian takapäivystykset päättyvät. Muutoksen suunnitellaan tulevan voimaan 31.12.2024.
Raskaan kirurgisen vuodeosastohoitoa vaativan leikkaustoiminnan loppumisen myötä myös kirurgian ja sisätautien vuodeosastotoiminta lakkaa. Tilalle tulee akuuttiosastoja.
Aluevaltuusto hyväksyi päätökseen liittyen toimenpidealoitteen Oulaskankaan henkilöstön osallistamisesta muutokseen: aluevaltuusto toivoo, että Oulaskankaan henkilöstö osallistetaan uusien työnkuvien räätälöimiseen ja kehittämiseen. Lisäksi aloitteessa esitetään, että Oulaskankaan henkilöstön uudelleensijoittumisesta annetaan aluevaltuustolle erillinen selvitys vuoden 2025 keväällä.
Aluevaltuusto vetoaa yksimielisesti Oulaskankaan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon säilyttämisen puolesta
Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös Oulaskankaan ympärivuorokautista päivystystä. Maan hallituksen kehysriihessä määrittelemien linjausten mukaan Oulaskankaan sairaalassa ei olisi mahdollista järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä.
Pohteen tavoitteena on ollut ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen säilyttäminen Oulaisissa. Oulaskankaan sairaalan rooli hyvinvointialueen eteläisen ja rannikon alueen asukkaiden palveluiden turvaamisessa nähdään tärkeänä.
Aluevaltuusto teki Oulaskankaan sairaalaan liittyvään päätösesitykseen lisäyksen, jonka mukaan Oulaskankaan sairaalassa järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, mikäli lainsäädäntö sen sallii.
Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys järjestetään 1.4.2025 lähtien, jos siihen saadaan sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa. Jos maan hallituksen lakiehdotus terveydenhuoltolaista ei muutu, sairaalassa järjestetään kiirevastaanottoa kello 22 saakka virka-aikana, iltaisin ja viikonloppuisin 1.10.2025 lähtien.
Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös yksimielisen kannanoton, jossa se vetoaa, että hallituksen sairaalaverkkoesitystä muutetaan eduskunnan valiokuntakäsittelyn aikana niin, että Oulaskankaan sairaalassa voidaan edelleen järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Aluevaltuusto perustelee esitystään pitkillä etäisyyksillä sekä yli 100 000 asukkaan väestöpohjalla.
Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyskeskusten palveluverkoston periaatteista
Aluevaltuusto hyväksyi periaatteet, joiden perusteella alueen sosiaali- ja terveyskeskusten palveluverkostoa uudistetaan. Aluevaltuustossa käytiin vilkasta keskustelua päätösesityksestä ja päätöksenteon tavasta.
− Syy siihen, että aluevaltuusto päättää sosiaali- ja terveyskeskuksista periaatetasolla, eikä paikkakuntien nimillä, on esteellisyyslainsäädäntö, muistuttaa Ilkka Luoma.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan luottamushenkilöt ja viranhaltijat, jotka toimivat yhtä aikaa hyvinvointialueen aluehallituksessa ja lautakunnissa sekä kuntien hallituksessa, ovat esteellisiä päättämään palveluverkosta, jos päätös tehdään paikkakuntakohtaisesti. Tätä kutsutaan yleislausekejääviydeksi.
Jokainen palveluverkon toimipisteeseen liittyvä päätös vaikuttaa toimipisteen sijaintikunnan lisäksi myös lähellä sijaitseviin paikkakuntiin. Tämän vuoksi päätösesityksessä ei ole mainittu palveluverkon paikkakuntia.
Päätösesitykseen tehtiin muutosesityksiä, joista äänestettiin. Lopullisessa äänestyksessä aluehallituksen päätösesitys voitti vasemmistoliiton vastaesityksen äänin 56–20, 2 tyhjää. Päätöksestä jätettiin myös eriäviä mielipiteitä.
Päätöksen mukaan Pohteella on kaikissa kunnissa kotiin annettavia palveluja, kuten sosiaalipalveluja, lapsiperheiden palveluja, kotihoitoa, kotisairaalatoimintaa, digitaalinen sote-keskus ja muita digitaalisia palveluja, sekä esimerkiksi neuvolapalveluja ja suun terveydenhuollon palveluja kouluissa ja päiväkodeissa tai muun palvelutoiminnan yhteydessä.
Jokaisessa kunnassa ei ole välttämättä lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalveluja lukuun ottamatta digitaalista sote-keskusta ja neuvolan tai kotihoidon tilojen yhteydessä järjestettävää sairaanhoitajan vastaanottoa.
Vuonna 2024 sosiaali- ja terveyskeskusten verkoston kuuluu kolme alueellista laajan palveluvalikoiman sote-keskusta, 13 sote-keskusta ja 22 sote-yksikköä.
Jatkossa kaikkien sote-keskusten ja -yksiköiden palveluvalikoimaa tarkastellaan jatkuvasti ja vähintään vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Nykyisistä sote-yksiköistä, joita on 22, seitsemän osalta arvioidaan toiminnan jatkoa. Arvioinnissa huomioidaan väkiluku, sote-palvelutarvekerroin, väestöennuste, rakennusten kunto, toiminnan tehokkuus, etäisyydet, julkinen liikenne ja henkilöstön saatavuus.
Digitaalisen sote-keskuksen lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut laajenevat koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle vuoden 2024 aikana. Digitaalisen sote-keskuksen palveluvalikoimaa laajennetaan.
Palveluita kehitetään siten, että niitä voidaan toteuttaa nykyistä pienemmissä tiloissa ja tilojen yhteiskäyttöä hyödyntäen. Liikkuvien sote-palvelujen kehittäminen aloitetaan suun terveydenhuollon palveluista.
Hoidon jatkuvuutta sekä ammattihenkilön tavoitettavuutta vahvistetaan erityisesti paljon palveluja tarvitseville. Sote-keskusten palveluprosesseja parannetaan ja asukkaiden palveluihin pääsyä helpotetaan. Yhteistyössä Pohjois-Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa aloitetaan opetussote-keskuksen suunnittelutyö.
Sote-keskukset nimetään sosiaali- ja terveyskeskuksiksi ja sote-yksiköt sosiaali- ja terveysasemiksi. Yleisnimenä voidaan käyttää saavutettavuuden vuoksi nimeä sosiaali- ja terveyskeskus.
Muutostarpeen taustalla ovat kehysriihen linjaukset ja julkisen talouden tilanne ja haasteet osaajien saatavuudessa.
− Maan hallituksen kehysriihen linjauksiin sisältyi hoitotakuun väljennys, joka leikkaa Pohteelta 10,7 miljoonaa euroa. Jos hyvinvointialueen rahoituksen leikkaus olisi viety terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin kokonaisuudessaan, palveluverkon uudistuksen olisi pitänyt olla huomattavasti suurempi. Tällä päätöksellä tavoitellaan 7,2 miljoonan euron menojen sopeuttamista valtiovallan antamaan raamiin vuoden 2025 aikana, toteaa hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.
Muut kokousasiat
Lisäksi aluevaltuusto käsitteli muun muassa seuraavia asioita ja hyväksyi ne esityslistan mukaisesti:
- Lapin hyvinvointialueen poikkeuslupahakemus Ivalon perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseen päivystykseen 1.1.2025 alkaen
- Tarkastuslautakunnan arviointiperiaatteiden päivittäminen
Seuraavat kokoukset, tallenne ja pöytäkirja
Aluevaltuusto kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 18.11.2024. Vuoden viimeinen kokous on maanantaina 16.12.2024.
Kokouksen tallenne on nähtävissä verkkosivuilla kokouksen jälkeisestä päivästä alkaen kahden viikon ajan.
Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille.
Kai Pajala
Aluevaltuuston puheenjohtaja
Ilkka Luoma
Hyvinvointialuejohtaja