Neuvoja ohjaukseen

1. Kartoita lähtötilanne​

Kartoita asiakkaan elämäntilanne, elintavat ja arvioi lisätutkimusten sekä testien tarve​.

2. Keskustele muutostarpeista

Selvitä yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä ovat asiakkaan ensisijaiset muutostarpeet, muutosta tukevat voimavarat sekä elintapojen vaikutukset asiakkaan terveyteen.

​3. Auta asiakasta tavoitteiden asettamisessa

• Aseta yhdessä asiakkaan kanssa lähtötilanteeseen sopivat, realistiset ja yksilölliset tavoitteet.​
• Aikatauluta ja määrittele tavoitteille mittauspisteet asiakkaan kanssa.

4. Kirjaa konkreettinen suunnitelma​

• Keskustele asiakkaan kanssa konkreettisista keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi​.
• Kirjaa lähtötilanne, elintavat, muutostarpeet, tavoitteet, aikataulu, keinot ja seurantasuunnitelma.
• Hyödynnä asiakkaan osiosta löytyvää Määrittele tavoitteet -työkalua (PDF)
• Hyödynnä potilastietojärjestelmän etäelintapaohjauksen ensiarviokäynti -mallipohjaa. ​

5. Tue muutoksessa​

• Tue asiakasta tekemään pieniä muutoksia elintapoihin​. Aluksi jokaiselle viikolle voi esimerkiksi asettaa yhden konkreettisen tavoitteen​.
• Tärkeintä on tunnistaa asiakkaalle mielekkäitä, omaan arkeen sopivia muutoksia.​

6. Tunnista lisätuen ja -palveluiden tarve​

• Liikuntaneuvonta, fysioterapia, ravitsemusterapia, mielenterveys-ja päihdepalvelut, sosiaaliohjaaja, ryhmätoiminta, digipalvelut, järjestöjen palvelut​.

7. Sovi seuranta ja tue ​

• Sovi yksilöllisen tarpeen mukaan joko/tai videovastaanottokäynnit tai ryhmänohjaus​.
• Seuraa tavoitteiden toteutumista ja päivitä tarvittaessa tavoitteita ja suunnitelmaa yhdessä asiakkaan kanssa.​
  ​

Lyhytneuvonta on kertaluontoinen kartoitus ja keskustelu, jonka tavoitteena on motivoida asiakasta muutokseen ja ohjata asiakas omahoitopalveluiden käyttöön. Lyhytneuvonta soveltuu useisiin asiakastilanteisiin.

Siihen sisältyy:

Kartoitus ja keskustelu

Lyhytneuvonta toteutetaan potilaslähtöisesti ja käydään läpi aiempi elintapamuutoshistoria sekä nykytila. Elintapoja kartoitetaan esimerkiksi käyttäen neljän peruspilarin ideaa: ruoka, liikunta, uni, mielentaidot. Kartoituksessa huomioidaan elämäntilanne mukaan lukien aikaisempi paino- ja laihdutushistoria, terveydentila, lääkitys, nykyinen liikkuminen, voimavarat, uni, motivaatio, syömiskäyttäytyminen ja ruokailu.

Keskeistä on syömiseen ja painoon vaikuttavien tekijöiden selvittäminen huomioiden myös ajattelu ja tunteet: Tärkeää tunnistaa mahdollinen ahminta, jotta elintapaohjaus pystytään suuntaamaan oikein.

Kun asiakkaan BMI on yli 35, tulee asiakkaalta systemaattisesti kartoittaa syömiskäyttäytyminen BES-kyselyllä. Katso BES-kyselyn purkuohjeet Reittiksen Ota Puheeksi Ravitsemus osion alta

BES-kysely (Mielenterveystalo.fi)

Konkreettinen omahoitosuunnitelma

Laaditaan konkreettinen suunnitelma, jossa hyödynnetään tarjolla olevia painonhallinnan ja elintapamuutosten itsehoidollisia tai kuntien liikuntapalveluiden tai järjestöjen tuottamia tukikeinoja. Sovitaan ensimmäiset konkreettiset muutokset, jotka auttaisivat painonhallinnassa.

• Tulostetaan mukaan materiaalia
• Etsi Reittiksestä asiakkaan tarpeeseen Liikuntaneuvontaa/ liikuntaryhmiä ja/tai itsehoito-ohjelmia/elintapoja tukevia palveluja.
• Tee hyvinvointilähete suodattamalla Reittiksestä suosikkiominaisuuden avulla itsehoitoa tukevat ohjelmat ja palvelut. 
• Tulosta tai sähköpostita lähete asiakkaalle ja ohjaa Pohteen Reittis-sivujen hyödyntämiseen painonhallinnan tukena.
• Kirjaa potilas-/asiakastietojärjestelmään.

Seuranta ja kontrollit

Tarvittaessa järjestetään seurantakontakteja. ​
​
Potilas voidaan myös ohjata soveltuvimpaan itsehoito-ohjelmaan muutostavoitteen kannalta. Esimerkiksi Terveyskylä ja Omaolo tarjoavat painonhallintaan, uniterveyteen ja liikkumisen lisäämiseen keskittyviä itsehoito-ohjelmia, joita voidaan käyttää myös ammattilaisen ohjauksen rinnalla.

Kerrotaan potilaalle, että tämä voi ottaa yhteyttä lisätukea tarvitessaan elintapamuutokseen. Tiedustellaan tilanteen kehittymistä, jos potilas tulee uudestaan vastaanotolle.

Tarvittaessa asiakkaan lähettäminen eteenpäin elintapaohjausta toteuttavalle ammattilaiselle, jos lyhytneuvonta ja itsehoidollinen tuki ei riitä.

Tuen jatkaminen

Lyhytinterventio elintapamuutoksen tukena soveltuu henkilöille, joiden muutoksen tueksi riittää ammattilaisen kevyt tuki ja joiden lihavuus on vähäistä (BMI 26-29) tai henkilöille, jotka eivät ole valmiita pitkäkestoisempaan lihavuuden hoitoon, mutta kuitenkin ovat motivoituneita aiheesta keskusteluun. Lyhytohjausmalli sopii myös henkilöille, jotka ovat vielä muutosvaihemallilla arvioituna esiharkinta- tai harkintavaiheessa. Lyhytohjausta voidaan toteuttaa myös vuodeosastoilla, jos potilas on itse motivoitunut.

Kun lyhytneuvonta tai itsehoito ei riitä katso kohdennettu elintapaohjaus.

Elintapaohjaus voi jatkua yksilö- tai ryhmämuotoisena osana lihavuuden hoitoa. Ammattilaisen tehtävänä on arvioida asiakkaan tilanne ja ohjata hänet tarvittaessa jatkotuen piiriin. Asiakas ohjataan täyttämään Omaolo Terveystarkastus

Kohdennettua prosessinomaista elintapaohjausta tarjotaan riskiryhmiin kuuluville tai sairauden omahoidon tukemiseksi, kun itsehoidon tuki ei riitä.

Siihen sisältyy: ​

Kartoitus ja keskustelu

• Keskustelu toteutetaan potilaslähtöisesti ja käydään läpi aiempi elintapamuutoshistoria sekä nykytila. Elintapoja kartoitetaan esimerkiksi käyttäen neljän peruspilarin ideaa: ruoka, liikunta, uni, mielentaidot. Kartoituksessa huomioidaan elämäntilanne mukaan lukien aikaisempi paino- ja laihdutushistoria, terveydentila, lääkitys, nykyinen liikkuminen, voimavarat, uni, motivaatio, syömiskäyttäytyminen ja ruokailu.
• Keskeistä on syömiseen ja painoon vaikuttavien tekijöiden selvittäminen huomioiden myös ajattelu ja tunteet: HUOM! On tärkeää tunnistaa mahdollinen ahminta (BES-kysely), jotta elintapaohjaus pystytään suuntaamaan oikein.
•  Kun asiakkaan BMI on yli 35, tulee asiakkaalta systemaattisesti kartoittaa syömiskäyttäytyminen BES-kyselyllä. Katso BES-kyselyn purkuohjeet Reittiksen Ota Puheeksi ravitsemus-osion alta.

Tuki ja seuranta

Pohteen alueella kohdennettua elintapaohjausta tarjotaan riskiluokituksen mukaisesti. Riskiluokituksessa hyödynnetään Pohteelle luotua mallia:

Puheeksioton korttia (PDF)

Huomioi liikuntaneuvontaan ohjautumisen osalta myös seuraavat vasta-aiheet:

Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet (Käypähoito.fi) 

Matalan terveysriskin asiakkaan elintapaohjaus voidaan toteuttaa kunnan liikuntaneuvonnassa. Kohdennetun elintapaohjauksen korkean riskin asiakkaan tukeminen ja seuranta -vaiheen toteuttavat Pohteella siihen nimetyt elintapaohjaajat. Hyvinvointialueella soteammattilaisen elintapaohjauksen toteutus toteutuu ryhmä- tai yksilömuotoisena etäpalveluna tai rajatuissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa.

• Hoidossa keskitytään elintapojen neljään tukipilariin: ruokatottumuksiin, liikkumiseen, uneen ja mielentaitoihin.
• Käytetään valmentavaa otetta ylhäältä käsin tulevan neuvonnan ja opastuksen sijaan. Elintapaohjaajan on kyseltävä ja keskusteltava arjen mahdollisuuksista ja autettava potilasta tekemään itse oivalluksia siitä, miten hän voi tukea omaa hyvinvointiaan. Kyvykkyyden ja pystyvyyden tukeminen on keskeinen osa valmennusta.
• Tavoitteena on löytää joustavat, uudenlaiset elintavat. Liian tiukat rajoitukset ovat harvoin pysyviä.
• Muutoksia voi tehdä asteittain aloittaen 1–2 muutoksesta ja kokeilla myöhemmin lisää.
• Yksilöllisten muutostavoitteiden asettaminen  huomioiden mielentaidot, esimerkiksi tunteiden käsittely, arjen, ajan ja stressin hallinta, itsemyötätunto.
•  Ensisijainen päämäärä ja muutoksen mittari tulisi olla elintapamuutos, ei ”kilojen tai senttien metsästys”.
• Tavoitteena on aina oltava mahdollisimman pysyvä tulos.

Ohjauksen tueksi asiakkaalle tarjotaan Terveyskylän omapolun hyvinvointia elintavoilla -digipolkua.  Hoidon toteutus yksilöohjauksena on aiheellista, jos tarjolla ei ole sopivaa ryhmäohjausta tai potilaalla on terveyteen tai ajankäyttöön liittyviä, psyykkisiä tai muita syitä, joiden perusteella ryhmäohjaus ei ole sopiva vaihtoehto.

Erityisosaamisen hyödyntäminen

Tarvittaessa hyödynnetään lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, ravitsemus- tai fysioterapeuttien tai liikuntaneuvojan erityisosaamista.​

Pohteen ryhmä-/yksilöohjauksen jälkeen asiakkaan elintapamuutos jatkuu digipolun tai omahoito-ohjelman avulla. Seuranta sovitaan noin 9 kuukauden päähän ensiarviosta. Tämän jälkeinen seuranta sovitaan tarpeen mukaisesti.

Lihavuuden hoidossa yksilö- tai ryhmäohjauksen jälkeen suositellaan seuraavaa seurantaprotokollaa elintapaohjaajan tai hoitajan vastaanotolla 3 ensimmäisen vuoden ajan painonpudotuksesta:

• 6 kk puhelinvastaanotto
• 12 kk etä/lähivastaanotto
• 18 kk puhelinvastaanotto
• 24 kk etä/lähivastaanotto
• 36 kk etä/lähivastaanotto
• Jos potilaalla on muita sairauksia, jotka vaativat vuosittaista kontrollia lähivastaanotolla (esimerkiksi tyypin 2 diabetes), tulee seuranta yhdistää näihin.
• Seurantakäynnin aikana kartoitetaan ajankohtainen tilanne ravitsemuksen, unen ja liikunnan suhteen sekä motivoidaan potilasta jatkamaan terveellisiä elämäntapoja. lisäksi kartoitetaan potilaan kokemat haasteet ja tuetaan potilasta omien ratkaisujen löytämisessä.
• Mikäli potilaan paino nousee seurannan aikana yli 30 prosenttia aktiivihoidon aikana menetetystä painosta, potilaalle tarjotaan elämäntaparyhmän uudelleen aloitusta ja/tai lääkärin vastaanottoa mahdollisten hoitojen arviointia varten.
• Laboratoriokokeet: Kol, trigly, HDL, LDL, FiB4, Hba1c, fB-Gluk 2–3 vuoden välein (jos ei ole todettuja liitännäissairauksia tai lääkkeitä).