Tunnista riskitekijät

Hyödynnä seuraavia työkaluja ja testejä asiakkaiden elintapasairauksien riskien arvioinnissa. Näiden avulla voit tunnistaa tärkeimmät terveysuhat, antaa palautetta ja ohjata asiakkaat yksilölliseen jatkohoitoon.​

Omaolon sähköinen terveystarkastus​

Terveystarkastuksen avulla voi arvioida, miten henkinen hyvinvointi ja elämäntavat vaikuttavat asiakkaan arvioituun elinikään ja sairastumisriskiin.​ Terveystarkastus antaa palautteen ja ohjeita hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.​ Asiakas voi lähettää tarkastuksen tulokset ammattilaiselle, joka antaa yksilöllisen palautteen ja jatko-ohjauksen tarpeen mukaan.​

• Sähköinen terveystarkastus (Omaolo.fi)

BES-testi​

Jos asiakkaan BMI on yli 35 tai vähintään 65-vuotialla yli 29, on tärkeää selvittää syömishäiriön mahdollisuus BES-testillä.

• BES-testi (Mielenterveystalo.fi)

Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen​

Käytä MNA-testiä (Mini Nutritional Assessment) vajaaravitsemuksen riskin tunnistamiseen.

• MNA-testi (Gery.fi)  

​

Hyödynnä seuraavia työkaluja tunnistaaksesi asiakkaan riskit sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauksiin.​

Diabetesriskitesti​

Käytä Diabetesliiton riskitestiä arvioidaksesi asiakkaan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos testin riskipisteet ovat koholla, keskustele elintapamuutosten merkityksestä ja tarjottavista tukitoimista.

• Riskitesti (Diabetes.fi) 

FINRISKI-laskuri​

Terveyskirjaston FINRISKI-laskurin avulla voit arvioida sydän- ja verisuonitautien riskin. Tämä työkalu auttaa arvioimaan yksilön kokonaisriskin perustuen useisiin terveystekijöihin, kuten verenpaineeseen, kolesterolitasoihin ja elämäntapoihin.​

• FINRISKI-laskuri (Terveyskirjasto.fi)

Muistisairauden riski​

39–64-vuotiaille asiakkaille voi tehdä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvän muistisairauden riskitestin.

• Muistisairauden riskitesti (Thl.fi)

Laboratoriokokeet​

Jos asiakkaalta ei ole otettu laboratoriokokeita viimeisen 6 kuukauden aikana, on suositeltavaa tarkistaa seuraavat arvot:​

• fP-Gluk, Hba1c: verensokerin hallinnan arvioimiseksi​
• Kol, trigly, HDL, LDL: kolesterolitasot sydänsairauksien riskin arvioimiseksi​
• Jos asiakkaan BMI on yli 30, suositellaan seuraavia laboratoriokokeita:​
  PVK, Krea, Kol, trigly, HDL, LDL, fP-Gluk, Hba1c, TSH, ALAT, ja FIB4: rasvamaksan ja muiden metabolisairauksien riskien arvioimiseksi.​

Painoindeksi BMI

Käytä BMI-laskuria asiakkaan painoindeksin arvioimiseen. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset lihavuuteen liittyvät riskitekijät.​

• BMI-laskuri (Terveyskirjasto.fi)

Vyötärönympäryksen mittaaminen​

Vyötärönympäryksen mittaaminen on keskeinen tapa arvioida rasvan määrää vatsan alueella, mikä on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Katso tarkemmat ohjeet Käypä hoito -suosituksista:​

• Painoindeksi ja vyötärön ympärys (Käypähoito.fi)

Jos riski on tunnistettu, ota elintapamuutos puheeksi

Jos jokin testi osoittaa kohonneita riskipisteitä, ammattilaisen tehtävänä on nostaa elintavat esiin ja tarjota tukea muutokseen. On tärkeää arvioida asiakkaan kokonaisriskiä sairastua elintapasairauksiin, kuten diabetekseen tai sydänsairauksiin ja keskustella elintapamuutosten merkityksestä.​

​

Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Monet sydän- ja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat tärkeitä myös muistisairauksille.  Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Näistä syistä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa on tärkeä huomioida.

Ohjaus aivoterveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen on kaikkien ammattilaisten tehtävä. Muistisairauden riskitesti 39-64-vuotiaille:

•  Muistisairauden riskitesti (Thl.fi) 

Tunnistaminen ja diagnosointi, alle 65-vuotiaat

Muistisairauksien varhainen diagnoosi on tärkeä useista syistä.

1. Hoito ja oireiden hallinta: Varhainen diagnoosi mahdollistaa lääkityksen ja hoidon aloittamisen varhaisessa vaiheessa. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, jotkut lääkkeet voivat hidastaa taudin etenemistä ja lievittää oireita, kuten muistihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta.

2. Elämänlaadun parantaminen: Varhainen diagnoosi antaa henkilölle ja hänen perheelleen mahdollisuuden valmistautua ja suunnitella tulevaisuutta paremmin. Hoidon aloitus voi auttaa parantamaan elämänlaatua ja vähentämään sairauden vaikutuksia arjessa.

3. Tukipalvelut ja apu: Diagnoosin saaminen mahdollistaa pääsyn erilaisten tukipalveluiden piiriin. Monet potilaat hyötyvät muistisairauksien varhaisessa vaiheessa tarjottavista palveluista ja kolmannen sektorin toiminnasta.

4. Tulevaisuuden suunnittelu: Varhainen diagnoosi antaa potilaille ja perheille enemmän aikaa tehdä tärkeitä päätöksiä, kuten taloudellisten asioiden hoitamista, hoitosuunnitelmien laatimista ja juridisten asioiden selvittämistä (esimerkiksi edunvalvonta).

5. Perheen ja läheisten tukeminen: Varhainen diagnosointi voi auttaa myös perhettä ja läheisiä ymmärtämään sairauden luonteen ja valmistautumaan siihen, miten tukea sairastunutta henkilöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä voi vähentää stressiä ja ahdistusta läheisissä, jotka muuten saattavat kokea epävarmuutta ja hämmentyneisyyttä.

6. Tutkimus ja ennaltaehkäisy: Varhainen diagnosointi auttaa myös lääketieteellistä tutkimusta. Kokoamalla tietoa muistisairauksien kehittymisestä ja hoidosta voidaan edistää uusien hoitomuotojen ja ennaltaehkäisytapojen kehittämistä.

Muistisairaudet voivat olla hitaasti eteneviä. Niiden oireet voivat jäädä aluksi huomaamatta tai sekoittua normaaleihin ikääntymisen muutoksiin. Siksi on tärkeää, että mahdolliset muistihäiriöt otetaan vakavasti ja että niitä arvioidaan mahdollisimman varhain.

Tunnistamisessa huomioitavia asioita

Työikäisen muistioireet eivät aina johdu muistisairaudesta 

• Muistisairaus on työikäisillä huomattavasti harvinaisempi syy kognitiivisille oireille kuin ikäihmisillä.
• Tyypillisimpiä syitä kognitiivisten ongelmien taustalla työikäisillä ovat esimerkiksi mielialatekijät, univaikeudet tai uniapnea, uupumus ja päihteiden käyttö.
• Kuitenkin on tärkeää muistaa, että muistisairaus voi alkaa jo työiässä.
• Työikäisillä muistisairauden ensioireet ovat ikäihmisiä useammin muita kuin muistiin liittyviä oireita, kuten hahmottamisen, puheen tai toiminnanohjauksen vaikeuksia tai käyttäytymisen muutoksia.

Työikäisen alkavalle muistisairaudelle on tyypillistä  

• Sairaudentunne usein heikko, mutta ei aina.
• Usein selvittelyihin tullaan muun henkilön, kuten läheisen tai työnantajan ohjaamana.
• Usein ensin ilmenee ongelmia töissä.
• Työ- ja toimintakyky heikentyneet aiemmasta.
• Luonteen ja käyttäytymisen muutokset.

Tunnistaminen ja diagnosointi yli 65-vuotiaat

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja diagnoosi on tärkeä useista syistä.

1. Hoito ja oireiden hallinta: Varhainen diagnoosi mahdollistaa lääkityksen ja hoidon aloittamisen varhaisessa vaiheessa. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, jotkut lääkkeet voivat hidastaa taudin etenemistä ja lievittää oireita, kuten muistihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta.

2. Elämänlaadun parantaminen: Varhainen diagnoosi antaa henkilölle ja hänen perheelleen mahdollisuuden valmistautua ja suunnitella tulevaisuutta paremmin. Hoidon aloitus voi auttaa parantamaan elämänlaatua ja vähentämään sairauden vaikutuksia arjessa.

3. Tukipalvelut ja apu: Diagnoosin saaminen mahdollistaa pääsyn erilaisten tukipalveluiden piiriin. Monet potilaat hyötyvät muistisairauksien varhaisessa vaiheessa tarjottavista palveluista ja kolmannen sektorin toiminnasta.

4. Tulevaisuuden suunnittelu: Varhainen diagnoosi antaa potilaille ja perheille enemmän aikaa tehdä tärkeitä päätöksiä, kuten taloudellisten asioiden hoitamista, hoitosuunnitelmien laatimista ja juridisten asioiden selvittämistä (esim. edunvalvonta).

5. Perheen ja läheisten tukeminen: Varhainen diagnosointi voi auttaa myös perhettä ja läheisiä ymmärtämään sairauden luonteen ja valmistautumaan siihen, miten tukea sairastunutta henkilöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä voi vähentää stressiä ja ahdistusta läheisissä, jotka muuten saattavat kokea epävarmuutta ja hämmentyneisyyttä.

6. Tutkimus ja ennaltaehkäisy: Varhainen diagnosointi auttaa myös lääketieteellistä tutkimusta. Kokoamalla tietoa muistisairauksien kehittymisestä ja hoidosta voidaan edistää uusien hoitomuotojen ja ennaltaehkäisytapojen kehittämistä.

Muistisairaudet voivat olla hitaasti eteneviä. Niiden oireet voivat jäädä aluksi huomaamatta tai sekoittua normaaleihin ikääntymisen muutoksiin. Siksi on tärkeää, että mahdolliset muistihäiriöt otetaan vakavasti ja että niitä arvioidaan mahdollisimman varhain. FINGER-toimintamalli tarjoaa tieteellisesti perusteltuja keinoja, joilla voidaan vähentää muistisairauksien riskiä ja edistää aivoterveyttä.

• Tutustu FINGER-toimintamalliin (PDF)

Ohjaaminen muistitutkimuksiin

Yli 65-vuotiaan ohjaaminen muistitutkimuksiin 
Jos ammattilaisella herää epäily muistisairaudesta ohjataan potilas/omainen ottamaan yhteyttä muistipoliklinikoiden puhelinpalveluun 08 6691500 arkisin klo 8-20.

Terveydenhuollon ammattilainen voi myös asettaa asiakkaan muistikoordinaattorin jonokirjalle yhteydenottoa varten. Pohteen ammattilaiset löytävät tarkemmat ohjeet muistipotilaan hoitoketjusta.