Hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä kuntoutuksen osalta aloitettiin syksyllä 2022 osana Tuiran hyvinvointikeskuksen toiminnan kehittämistä. Hoidon jatkuvuuden (RRP2) kehittämistyössä kuntoutuksen aluepalvelujen suhteen kehittämisfokus on kuluvana vuonna kohdentunut pääsääntöisesti fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaan. Fysioterapeutin suoravastaanotolla tarkoitetaan toimintamallia, jossa asiakas ohjautuu terveydenhoitoalan ammattilaisen tekemän hoidon tarpeen arvioinnin perusteella fysioterapeutin suoravastaanotolle. Aiemmin asiakas ohjautui fysioterapeutin suoravastaanoton sijaan lääkärille. Myöhemmin syksyllä katse kehittämisessä on laajentunut yhtenäisten toimintamallien käyttöönottoon ja tarkemmin kuntoutukseen ohjautumiseen. Tavoitteena, että kuntoutukseen ohjauduttaisiin samalla tavalla jokaisessa Pohteen toimipisteessä.
Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan näkökulmasta yhteistyö terveyden- ja sairaanhoidon vastaanoton kanssa on alusta alkaen ollut tärkeää. Nyt tätä toimintaa on kehittämisen aikana edelleen tiivistetty ja luotu rakenteita yhteistyön tekemisen helpottamiseksi. On kehitetty toimipistekohtaisesti moniammatillisessa yhteistyössä muun muassa konsultaatiokanavat, joiden avulla suoravastaanoton fysioterapeutti voi konsultoida lääkäriä asiakkaan tilanteen niin vaatiessa. Lääkärin huomiota vaativissa tilanteissa on toimintamalleja sovittaessa huomioitu konsultointitarpeet sekä kiireelliseen että kiireettömään konsultaatioon. Kiireettömissä asioissa konsultaatiot ohjataan asiakkaan omalääkärille ja tuetaan näin asiakkaan ja lääkärin hoitosuhteen jatkuvuutta.
Kuntoutuksen yhtenäisten toimintamallien jalkauttaminen on ollut myös tärkeä painopiste kehittämistyössä myös niin sanotusti kiireettömästi kuntoutukseen ohjautumisen osalta. Keskitettyjen palvelujen; OmaPohteen, OmaOlon sekä kuntoutuksen palveluvalikoiman laajentuessa, muun muassa kuntoutuksen matalan kynnyksen chatin muodossa, on tärkeää, että kuntoutukseen ohjautumisessa meillä ei ole monia aluekohtaisia tai toimipistekohtaisia toimintamalleja, vaan ohjautuminen tapahtuu alueellamme yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viimeinen kuukausi onkin mennyt tiiviisti työskennellessä kuntoutuksen yhtenäisten käytänteiden parissa. Ja voin ilokseni sanoa, että olemme jo loppusuoralla. Ensi vuoden alkupuolella meillä on tilanne, jossa kaikki LifeCare-potilastietojärjestelmää käyttävät alueet käyttävät samalla tavalla nimettyjä ajanvarauskirjoja sekä fysioterapeutin suoravastaanotolla että kuntoutukseen (fysio-, toiminta- ja puheterapia) ohjautumisessa. Tämän toimintamallin jalkauttaminen on vaatinut monialaista yhteistyötä muun muassa sovellustuen ja tietohallinnon ammattilaisten kanssa unohtamatta kuntoutuksen aluepalvelujen henkilöstöä.
Yhteisten toimintamallien käyttöönotto, kehittäminen ja toiminnan ylläpitäminen on onnistunut tiiviin aluekohtaisen ja moniammatillisen yhteistyön ansiosta, jonka tekemiselle hoidon jatkuvuuden kehittämishankkeessa on luotu toimivat käytännöt. Kuntoutuksen kehittämiseen ovat osallistuneet kuntoutuksen aluepalvelujen johto, vastuuyksikköpäälliköt, kehittäjätyöntekijät sekä kokonaisvaltaisemmin koko henkilöstö. Aluekohtaisilla kehittäjätiimeillä on käyty keskustelua yhdessä terveyden- ja sairaanhoidon kehittäjätiimien kanssa aina tarpeen vaatiessa. Tämä on mahdollistanut toiminnan tarkastelun moniammatillisesti. Kuntoutuksen kehittämistyössä on tehty myös yhteistyötä eri hankkeiden ja saman hankkeen eri investointipakettien kesken niiltä osin, miten kehittämistoiminnalla on rajapintoja keskenään.
Koen olevani projektisuunnittelijana aitiopaikalla. Kuten kollegani Teija Lopakka hoidon jatkuvuuteen liittyvässä blogitekstissä mainitsi, Pohteella ollaan hoidon jatkuvuuden kehittämistyön suhteen pitkällä kansallisesti. Kuntoutuksen osuuden tarkastelua ei käsittääkseni ole tässä laajuudessa osana hoidon jatkuvuutta tarkasteltu missään muualla. Puhumme kehittämistyössä paljon moniammatillisesta kehittämisestä ja näin toimimme myös kehittäjätiimissä. Hoidon jatkuvuuden kehittämistyössä projektisuunnittelijat ovat eri palvelualueilta eri alojen ammattilaisia, ja heillä on osaamista eri näkökulmista. Kiitokset siis aikaisemmin mainittujen toimijoiden lisäksi projektisuunnittelijatiimille; Jenna Axelsson, Auli Kaleva, Maija Litendahl, Teija Lopakka, Anne Marttila, Jenni Uusitalo ja Mari Viljas. On uskomattoman hienoa olla osana tätä muutosta.