Suomi
English
Svenska
Suvi Latva työskentelee Kontinkankaan mielenterveyskeskuksessa ja hän on ollut mukana mielenterveyspalveluissa vuodesta 2022 lähtien.
Tällä hetkellä Latva työskentelee digisairaanhoitajana ADHD-digitutkimuspolulla, joka on osa alueellista kehittämistyötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Lisäksi hän opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa digitaalisten terveyspalvelujen asiantuntijaksi ylemmässä ammattikorkeakoulussa. Opinnot tukevat vahvasti digitalisaation ja teknologian hyödyntämistä työssä.
Moderni teknologia kohtaa inhimillisen hoitotyön
Latvalle on aina ollut tärkeää auttaa ihmisiä ja edistää mielenterveyttä kokonaisvaltaisesti. Sairaanhoitajan työ mielenterveyspalveluissa tarjoaa mahdollisuuden kohdata asiakas aidosti, kuunnella ja tukea häntä vaikeina hetkinä sekä olla mukana hänen matkallaan kohti parempaa hyvinvointia.
Erityisesti Latvaa kiinnostaa, miten voidaan yhdistää inhimillinen hoitotyö sekä modernin teknologian parhaat puolet.
”Tämän vuoksi olen kouluttautumassa digitaalisten terveyspalvelujen asiantuntijaksi ja työskentelen nyt digisairaanhoitajana ADHD-digitutkimuspolulla”, Latva kertoo.
Digitutkimuspolku mahdollistaa sen, että asiakkaille voidaan tarjota yksilöllistä ja saavutettavaa tukea juuri silloin kun he sitä tarvitsevat. Tekoälyn ja digitalisaation avulla voidaan myös tehostaa hoitoprosesseja, helpottaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen saatavuutta.
”Digitalisaatio ei korvaa inhimillistä kohtaamista, mutta se voi täydentää sitä merkittävästi. Uskon, että tulevaisuuden hoitotyö perustuu yhä vahvemmin moniammatilliseen, digitaalisesti tuettuun yhteistyöhön ja haluan olla mukana rakentamassa sellaista tulevaisuutta”, Latva summaa.
Digi ei korvaa ihmiskontaktia
Latvan työpäivä digisairaanhoitajana ADHD-digitutkimuspolulla on monipuolinen ja vaihteleva. Päivän aikana hän asioin potilaiden kanssa: auttaa heitä etenemään eri vaiheissa, arvioi heidän tilannettaan sekä tutkimustarvetta ja tarkistaa, täyttyvätkö diagnostiset kriteerit.
Osana hänen työtehtäviään Latva tekee myös DIVA-tutkimukset, jotka ovat keskeinen osa aikuisen ADHD:n diagnostista arviota. Tutkimushaastatteluiden jälkeen hän kirjaa selkeät tutkimusyhteenvedot valmiiksi.
Latva tarvitsee työssään kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, hallita erilaisia digitaalisia järjestelmiä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. On tärkeää myös, että hän pystyy arvioimaan potilaan tilannetta, vaikka kontakti tapahtuukin etänä. Latva näkee digisairaanhoitajan roolin siltojen rakentaja: hän tuo teknologian osaksi hoitotyötä niin, että se tukee potilaan yksilöllistä hoitoprosessia. Digitaaliset tutkimuspolut eivät korvaa ihmiskontaktia, mutta täydentävät sitä.
Entistä asiakaslähtöisempiä palveluja
Parasta Latvan työssä on se, että hän saa yhdistää ihmisläheisen hoitotyön ja digitaaliset ratkaisut. Hänelle on palkitsevaa olla mukana uudistamassa mielenterveyspalveluja siten, että ne ovat entistä saavutettavampia, vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä.
Latvan mukaan työssä on kiehtovaa mahdollisuus kehittää ja olla mukana uudenlaisessa, vaikuttavassa tavassa tarjota mielenterveyspalveluja. ADHD-digitutkimuspolku tuo erityisesti nopeutta ja saavutettavuutta diagnosointiprosessiin, mutta samalla siinä säilyy hoitotyön ydin: aito, arvostava kohtaaminen.
Lisäksi hän saa tehdä kehittämistyötä osana moniammatillista ja asiantuntevaa tiimiä. ADHD-digitutkimuspolkua on ollut kehittämässä alansa ammattilaisia kuten psykiatrisia sairaanhoitajia, nepsyvalmentajia, toimintaterapeutteja, tiimivastaavia sekä esihenkilöitä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa kuten ICT-asiantuntijatuen ja yleisvastaanottojen kanssa on ollut hänelle inspiroivaa.
”On ollut hienoa huomata, että kaikki ovat olleet aidosti mukana rakentamassa tulevaisuuden hoitopolkuja, joissa digitalisaatio toimii aidosti potilaan hyväksi.”
Digi ei ole tuttua kaikille
Yksi haastavimmista asioista Latvan työssä on se, että digitaalinen palvelupolku on vielä melko uusi toimintamalli, eikä siihen ole olemassa valmiita rakenteita tai käytäntöjä. Tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä, soveltamista ja ongelmanratkaisua. Lisäksi digipalvelujen kehittämisessä täytyy ottaa huomioon, että kaikki asiakkaat eivät ole digitaalisesti samalla viivalla. Latvasta on haastavaa, mutta myös tärkeää varmistaa, että palvelut ovat saavutettavia ja asiakaslähtöisiä kaikille – myös niille, joille digitaaliset välineet eivät ole luonteva tapa asioida.
Ammattilaisten näkökulmien huomioiminen on tärkeää
Digitaalisia palveluja voidaan parantaa ennen kaikkea varmistamalla, että niiden kehittämisessä huomioidaan sekä potilaiden että ammattilaisten tarpeet. Käyttöönotto ei yksin riitä vaan tarvitaan myös riittävä perehdytys, tuki ja resurssit, jotta palveluista saadaan täysi hyöty irti arjen hoitotyössä.
Tämän vuoksi Latvan opintoihin liittyvä tutkimus keskittyy psykiatristen sairaanhoitajien odotuksiin ja valmiuksiin työskennellä ADHD-digitutkimuspolulla. Hän haluaa tutkia, miten sairaanhoitajat kokevat digitutkimuspolun käyttöön liittyvät mahdollisuudet ja haasteet, millaista tukea he tarvitsevat ja millä edellytyksillä digitaalinen työote voidaan juurruttaa osaksi mielekästä ja vaikuttavaa hoitotyötä.
Olennaista on myös ymmärtää, millaiset digitaaliset työkalut aidosti tukevat hoitotyön ydintehtävää eli potilaan kohtaamista, tilan arviointia ja hoidon suunnittelua. Ammattilaisten näkökulma on keskeinen, jotta palveluja voidaan kehittää käytännönläheisesti ja kestävällä tavalla.
Digipalvelujen kehittämisessä tarvitaan siis vuoropuhelua teknologian, hoitotyön ja käyttäjäkokemuksen välillä.
Digi vapauttaa ammattilaisten tärkeitä resursseja
Digitaalisten palvelujen rooli ADHD-potilaiden hoidossa tulee tulevaisuudessa olemaan yhä keskeisempi. ADHD on monimuotoinen ja usein pitkäaikainen neurokirjon häiriö, jonka arviointi ja hoito vaativat yksilöllistä ja vaiheittaista lähestymistapaa, juuri sellaista, jota digitaaliset ratkaisut voivat tehokkaasti tukea.
Tulevaisuudessa digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa entistä sujuvamman ja nopeamman hoitopolun, jolloin ammattilaisten resursseja vapautuu syvempään arviointiin ja muuhun hoidon suunnitteluun.
Etävastaanotot ja digitaaliset omahoito-ohjelmat mahdollistavat tuen tarjoamisen myös niille potilaille, jotka asuvat syrjäseudulla tai joille perinteinen hoitoon sitoutuminen on haastavaa. Lisäksi tekoäly ja sen kauttadatan analysointi voivat tulevaisuudessa tukea päätöksentekoa ja hoidon räätälöintiä entistä tarkemmin.
Digitaalisuus ei kuitenkaan korvaa vuorovaikutusta ja inhimillistä hoitoa, vaan sen tehtävä on täydentää ja mahdollistaa joustavampia, asiakaslähtöisempiä ratkaisuja. Tavoitteena on, että digitalisaatio ja hoitotyö kulkevat käsikkäin.
Työn laatu, tehokkuus ja joustavuus ovat kasvaneet
Digitaalisten palvelujen käyttö on vaikuttanut Latvan työhyvinvointiin positiivisesti. Positiivisena puolena korostuu työn sujuvuus ja ajansäästö esimerkiksi potilastietojen saatavuus, etävastaanotot ja sähköiset järjestelmät ovat tehostaneet arkea. Myös mahdollisuus työskennellä osittain etänä on lisännyt joustavuutta ja vähentänyt työmatkojen kuormitusta.
Lisäksi hän kokee, että digitaaliset palvelut ovat parantaneet työn tehokkuutta ja laatua, mutta edellyttävät jatkuvaa oppimista.
Palkitsevinta Latvan työssä ADHD-potilaiden ja digitaalisten palvelujen parissa on ollut se, että hän voi tarjota yksilöllistä tukea helposti saavutettavassa muodossa. Monet potilaat ovat kokeneet helpotusta arkeensa, kun tutkimuksissa eteneminen onnistuu kotoa käsin.
Lisäksi Latva kokee merkitykselliseksi sen, että hän voi olla mukana kehittämässä uudenlaista hoitomallia, joka vastaa tämän päivän tarpeisiin. ADHD-digitutkimuspolku mahdollistaa seurannan, tuen ja palautteen tarjoamisen säännöllisesti. Tämä puolestaan lisää hoidon vaikuttavuutta. Hänelle työssä on tärkeää myös se, että potilaat tulevat kuulluiksi ja pienetkin onnistumiset arjessa voivat olla suuria askeleita eteenpäin.