Lapsiperheet saavat sosiaali- ja terveyspalveluja aiempaa sujuvammin monialaisen yhteistyön ansiosta

Julkaistu
Palveluohjaus on asiakkaan ensimmäinen kontakti lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen alueella lapsiperheiden palveluohjausta on kehitetty niin, että psykiatrinen sairaanhoitaja on mukana tekemässä ensiarviota asiakasta kuullen ja ohjaamassa häntä tarpeen mukaisiin palveluihin.

Lapsiperheiden palveluohjaus toimii yhden yhteydenoton periaatteella, eli palveluohjaukseen soittamalla asiakas pääsee sopivan ammattilaisen luokse. Lapsiperheiden palveluohjausta on aktiivisesti kehitetty osana Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen alueen lasten ja nuorten perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Viime marraskuusta asti lapsiperheiden palveluohjauksen kautta on saanut yhteyden myös lasten ja nuorten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin.

Tällä hetkellä Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen alueen lasten ja nuorten perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen kehittämistyötä tehdään osana RRP2-hanketta. Kehittämistyön päätavoitteena on vahvistaa aidosti sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota ja kehittää perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa perheiden kanssa tehtävää monialaista yhteistyötä.

Ammattilaiset ovat kokeneet, että yhteiset tapaamiset ovat tuoneet tarvittavaa monialaista osaamista ja tuottaneet ymmärrystä myös toisen toimijan tekemästä työstä ja sen sisällöistä.

Ammattilaisten ehkäisevän päihdetyön osaamista vahvistetaan

Lasten ja nuorten perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­ja kehitetään parhaillaan niin, että vahvistetaan ammattilaisten ehkäisevän päihdetyön osaamista. Kokemusasiantuntija ja päihdetyöntekijä käyvät tapaamisissa oppilaitoksissa, missä koulutettu kokemusasiantuntija kertoo tarinansa. Päihdetyöntekijä käy Pohteen eri yksiköissä kertomassa ammattilaisille, miten asiakkaan päihteiden käytön voi ottaa puheeksi.

Palveluohjauksen kehittämisessä on korostettu perheen kokemuksen kuulemista, yhteisen tilannekuvan luomista ja arjen tu­ki­mah­dol­li­suuk­sien kartoittamista sekä päihteidenkäytön puheeksiottoa, jos asiakkaan päihteidenkäyttö herättää huolta.

– Asiakkaat saadaan nyt ohjattua palveluihin tehokkaammin, suun­ni­tel­mal­li­sem­min ja yksilöllisemmin. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on parantunut ja ammattilaisten aikaa on vapautunut asiakastyöhön. Jonoja on saatu purettua ja asiakkaat saavat yhden yhteydenoton periaatteella ajan monialaiseen tapaamiseen ammattilaisten kanssa, kertoo pro­jek­ti­suun­nit­te­li­ja Sari Jussinniemi.

RRP2-hankkeessa tehtävä Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen alueen lasten ja nuorten perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen kehittämistyö päättyy 30.6.2024. Kehittämistyötä jatketaan kuitenkin toiminnan ja työn sisältöjen kehittämisellä alueen mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen yksiköissä. Päihdetyön osalta kehittämistyö jatkuu RRP2-hankkeessa vuoden 2024 loppuun asti.

Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen alueen lasten ja nuorten perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen kehittämistyötä RRP2-hankkeessa tekevät pro­jek­ti­suun­nit­te­li­ja Sari Jussinniemi, projektityöntekijä ja päihdeasiantuntija Antti Raappana, projektityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Hanna-Kaisa Kalliokoski sekä projektityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja Elina Polvikoski.

Lisätietoja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta

Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen alueen lasten ja nuorten perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen kehittämistyötä tehdään Pohteella osana RRP2-hankekokonaisuutta. Hankkeen avulla kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Hankkeen pääpaino on peruspalveluiden kehittämisessä.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP – recovery and resilience plan) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). Pilarin 4 ja osin pilarin 3 rahoituksesta Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelmaa toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla.

Euroopan unionin rahoittama -logo NextGenerationEU