Mitä on robotiikka?

Teollisuusrobotiikkaa käytetään nimensä mukaisesti teollisuudessa, jossa robotit muuttavat työn tekemistä siirtämällä ihmisen työtehtäviä mekaanisista, toistuvista töistä haastavimpiin ja luovempiin tehtäviin. Robotit voivat tehdä tuotannossa likaiset, pölyiset, tarkkuutta vaativat rutiininomaiset työt. Työn laatu robotilla on tasaista ja hyvää. Tehtäviä voivat olla elektroniikan komponenttien ladonta, laserhitsaus, suihkupuhdistus, maalaus, lavaus, aihioiden syöttö koneistukseen. Esimerkkejä on useita.

Kollaboratiiviset robotit, niin kutsutut cobotit, kobotit, yhteistoimintarobotit puolestaan tekevät tuotannollisia tehtäviä yhteistyössä ihmisen kanssa. Ne ovat ketterämpiä liikutella kuin isot teollisuusrobotit. Ne ovat turvallisia tai ainakin vähemmän vaarallisia kuin teollisuusrobotit, sillä ne ymmärtävät pysähtyä tai väistää ihmisen tullessa niiden toiminta-alueelle. Kobotit ovat myös suhteellisen helppoja ohjelmoida suorittamaan erilaisia tehtäviä. Kobotteja hyödynnetään sekä tuotannollisissa tehtävissä, että palvelurobottina. Kuvassa on fysioterapiarobotti Adamo, jonka perustana on kollaboratiivinen UR-käsivarsirobotti. Robottiin on yhdistetty kamera, joka tunnistaa hoidettavasta ihmisestä hoidettavat kohdat, kipupisteet. Robotti antaa hoitoa kipupisteisiin paineilmasuuttimen kautta.

Palvelurobotit

Palvelurobotteja ovat käytännössä siis kaikki muut robotit, jotka eivät ole teollisuusrobotiikkaa. Robotiikan ratkaisuja ovat desinfektiorobotit, siivousrobotit, robotti-imurit, moppaavat robotit, avustavat robotit, telepreesensrobotit, hoivarobotit, protestetiikka, kuntoutusrobotit, läsnäolorobotit, vuorovaikutusrobotit, seurarobotit, terapiarobotit, wc-robotit, lääketieteen robotit, kuntoutusrobotit, hoitotyöntekijöiden työn robotit, virtuaalirobotit, ohjelmistorobotit, kuljetusrobotit, nostorobotit, kotiapurobotit, syöttörobotit, opetusrobotit, kumppanirobotit, mobiilirobotit ja niin edelleen. Sovellusalueita on useita. Palvelurobotteihin voidaan törmätä myös esimerkiksi avaruusteollisuudessa ja karjatilalla lypsyrobotiikkaan.

Palvelurobotiikassa on kyse teknologian ja palvelujen yhteensovittamisesta, mikä rooli robotille halutaan antaa palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi iso potentiaalinen palvelurobotiikan hyödyntäjä.

Sote-robotiikka

Sote-robotiikkaa ei ole terminä määritelty. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE-hanke) konsortion mukaan hoivassa käytettävä robotiikka voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin:

1. henkilökunnan työn tukeminen
2. kuntoutus ja proteesit
3. henkilökohtainen fyysinen apu
4. henkilökohtainen kognitiivinen tai sosiaalinen apu.

Andersson ja Kangasniemi jaottelevat teoksessa ”Enemmän inhimillistä hoivaa. Teoksessa Robotit töihin Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla?” sosiaali- ja terveydenhuollon robotiikan omahoidollisiin robotteihin, hoitotyöntekijöiden robotiikkaan, lääketieteen robotiikkaan sekä organisaation robotiikkaan.

Aina ei olla varmoja, mitä termiä ratkaisusta käytetään, onko ratkaisu robotiikan vai automaation ratkaisu. Periaatteessa astianpesukonekin on robotiikkaa. Sote-maailmassa ei liene kuitenkaan merkityksellistä, mistä teknisistä elementeistä puhutaan ja että onko ratkaisu robotiikkaa vai ei. Niin sanottuja teknologisia ”ei-robotiikan” ratkaisujakaan ei olla vielä hyödynnetty laajamittaisesti hoitotyön ja asiakaspalvelun tukena. Robotiikan hyödyntämisen tavoitteena on muuttaa hoitotyöntekijöiden työn sisältöä, työtehtäviä ja työhön käytettävää aikaa. Robotit tuovat myös kuntalaiselle oman elämän hallintaa ja helpotusta arkeen.

– Jaana Kokko

Kirjoittaja työskentelee asiakaspäällikkönä Pohteen tietohallinnossa ja on koulutukseltaan insinööri (YAMK) robotiikan tutkinto-ohjelmasta​​​​​​​.