Suomi
English
Svenska
Päiväsairaalassa on kymmenen potilaspaikkaa. Nimensä mukaisesti päiväsairaalassa käydään päivisin. Illat sekä viikonloput potilaat viettävät kotona. Potilaiden alaikäraja on 13 vuotta.
Syömishäiriöyksikössä hoidetaan niin laihuushäiriötä sairastavia kuin ahmimis- ja ahmintahäiriötä sairastavia. Häiriöstä riippuu, miten sitä hoidetaan. Toisessa pyritään ravitsemustilan korjaamiseen ja toisessa opetellaan pois ahmimisesta ahdistuksen hallintakeinona.
– Kun aloitimme, meillä oli toiminnalle raamit, muttei juuri muuta. Sittemmin olemme kirjanneet ylös prosesseja ja muokanneet toimintoja, erikoislääkäri Marja Kaila-Vanhatalo kertoo.
– Työtä tehdään työpareina ja työtä pääsee kehittämään runsaasti. Tämä on tuonut työssäjaksamista. Yksikössä on ollut myös alusta asti sama työnohjaaja, jonka merkitys on suuri, osastonhoitaja Ulla-Maija Siitonen jatkaa.
Laaja joukko ammattilaisia
Potilaat ovat hoidossa eri mittaisia aikoja. Aluksi sitoudutaan kahden viikon arviointijaksolle, jonka jälkeen arvioidaan hoidon jatkoa.
– Tämä on ollut hyvä myös potilaiden kannalta, sillä kaksi viikkoa on sellainen aika, johon potilaankin on helpompi sitoutua. Meillä on myös intervallijaksoja heille, jotka ovat sairastaneet jo pidempään, Siitonen kertoo.
Klinikalla pyritään räätälöimään hoito sellaiseksi, että esimerkiksi kauempaa tuleville on pyritty tarjoamaan lyhyempää päivää.
Yksikössä tehdään töitä moniammatillisesti. Siksi jo hoidontarpeenarvioinnissa pystytään hyödyntämään fysio- ja toimintaterapeutteja. Yksikön arkeen kuuluu omahoitajan tapaaminen kahdesti viikossa ja lääkärin tapaaminen tarpeen mukaan. Lisäksi yksikössä pyöritetään erilaisia ryhmiä. Kaikki eivät osallistu kaikkiin ryhmiin, mutta jokaiselle ryhmälle on luotu oma tavoitteensa ja jokaiselle tapaamiskerralle on oma teemansa.
Ryhmiä on laidasta laitaan, esimerkiksi keittiöryhmässä harjoitellaan joustavuutta tekemällä yhdessä ruokaa.
Yhteistyössä perheiden kanssa
Vanhemmille voi tulla yllätyksenä, miten pitkällä tilanne on siinä vaiheessa, kun hakeudutaan hoitoon. Sairauden luonteeseen kuulu, että se hiipii pikkuhiljaa eikä siihen havahduta ennen kuin tilanne on jo vakava. Potilaat ohjautuvat yksikköön poliklinikoiden sekä avohoidon kautta.
Alaikäisten potilaiden kohdalla kyse on perhepohjaisesta hoidosta. Siinä otetaan vanhemmat ja koko perhe mukaan hoitoon. Hoitomuoto kantaa paremmin, kun yksikössä tehdyt muutokset jatkuvat myös kotona.
– Kannustamme vanhempia ottamaan meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä. Yhteistyö on tärkeää, jotta voitaisiin palata takaisin siihen, millaista oli ennen sairastumista, Kaila-Vanhatalo sanoo.
Sairaus aiheuttaa monenlaisia tilanteita potilaiden kodeissa. Syömishäiriöklinikka on tärkeä välikäsi lapsen ja perheen välillä.
– Usein potilailla voi olla paljon ruokailuun liittyvää hankaluutta. Siitä voi olla apua, että ohjeet tulevat kodin ulkopuolelta, jotta niistä ei tarvitse neuvotella, Siitonen kertoo.
On tärkeää oppia tekemään virheitä
Työ on tekijöilleen antoisaa, vaikka vakava sairaus tuo eteen vaativia tilanteita. Potilasryhmä on kuitenkin sellainen, että onnistumiset ovat merkittäviä saavutuksia myös työntekijöille.
– Potilaat ovat elämänsä alussa ja heillä on vielä paljon edessään, Kaila-Vanhatalo miettii.
He, joilla hoito on edennyt ja elämä on mennyt eteenpäin, lähettävät usein tsemppiviestejä takaisin yksikköön.
Kaila-Vanhatalon viesti nuorille on, että virheitä saa tehdä, niitä pitää tehdä ja niitä pitää oppia tekemään.