Päivä taidekummin matkassa

Julkaistu
Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen taiteen keinoin. Hanke jatkuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella 30.4.2023 saakka.

Lähde! Taiteesta osallisuutta -hanke on Iissä, Pudasjärvellä, Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa toteutettu ESR-hanke. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa hankkeita, joilla autetaan kansalaisia kohentamaan työelämätaitojaan ja työllistymismahdollisuuksiaan.

Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimauttava taidetoiminta ja taidelähtöisten menetelmien kehittäminen yksiköiden käyttöön sekä niiden juurruttaminen osaksi alueen sote- ja hyvinvointipalveluja.

Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat työikäiset, maahanmuuttajat, kehitysvammaiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Pitkäkestoinen taiteellinen työskentely on palautteiden mukaan rakentanut luottamusta ja auttanut ihmisiä vapautumaan. Vapautumisen myötä ihminen on löytänyt itsestään uusia piirteitä ja taitoja, jotka vahvistavat itseluottamusta ja sosiaalisuutta.

Taidekummin päivä

Tässä blogitekstissä kurkistamme taidekummi Heidin päivään viime vuoden lopussa ennen joulua eräässä kehitysvammaisten päivätoiminnan yksikössä.

6.30 Kello herättää uuteen päivään – on perjantai. Silmät auki, aamutoimet ja Mauri-koiran ulkoilutus. Tee termariin, taidetarvikkeet oven pielestä mukaan ja matka Kempeleestä voi alkaa.

9.00 Autoni kurvaa toimintakeskuksen pihalle sattumalta yhtä aikaa asiakkaiden taksin kanssa. Iloiset tervehdykset puolin ja toisin – jälleennäkeminen on odotettu ja toivottu. Harvat, mutta säännölliset kohtaamiset päivätoiminnassa saavat aikaan iloisen odottavan tunnelman.

9.30 Sisätiloissa rollaattorit sivuun ja olemme valmiina taidetoimintaan. Kehollisessa lämmittelyssä on tänään mukana erilaisia eläinhahmoja, hassun hauskat eläimet virittävät kehon ja mielen tunnelmaan. Hymy tuntuu olevan herkässä ja hiki virtaa.

Nyt tanssitaan toivebiisejä. Jokainen saa vuorollaan kertoa miten liikutaan kuhunkin musiikkiin. Päivän biisilistalle pääsevät ainakin Katri-Helenan Katson autiota hiekkarantaa, Popedan Sukset, Kirkan Daadaadaa ja viimeisenä Vesa-Matti Loirin Nocturne.

Jokainen saa tanssia omista lähtökohdista käsin joko seisten, (pyörä)tuolissa tai tukeutuen minuun tai päivätoiminnan työntekijään. Aina on vaihtoehtona olla tanssimatta – joskus mielentanssi on vaikuttavampaa ja merkityksellisempää kuin perinteinen ulospäin näkyvä liike. Tanssin ja liikkeen riemu tarttuu katsomallakin. Popedan Sukset kirvoittaa koko joukon laulamaan ja tanssimaan. Jokaisen liike on tärkeä ja arvokas.

Vesa-Matti Loirin Nocturne sekä tanssipari Huivi Hulvaton antaa meille tilan liikkua pehmeästi ja kevyesti kuin henkäys. Tuntuu turvalliselta päättää liike rauhaisaan hetkeen ja oman kehon keskustaan.

10.10 Vesa-Matti Loiri on paljon kaikkien mielessä ja juttelu kääntyy kuin itsestään muisteloihin. Hetki on täydellinen korvaruno-metodin käyttöön. Keskustelemme vapaasti Vesa-Matti Loirin urasta ja elämästä nousevista ajatuksista. Kirjaan ylös keskustelusta sanoja ja fraaseja, joista intuitiivisesti valikoin sopivimmat runoon.

SILLOIN NÄIN

Aivan tavallinen ihminen.
Siinä se on mahtava

Uuno elokuva
Oopperalaulaja Kusela
Minihame ja huulipuna
Pikkupojat

Minusta oli hieno mies,

​​​​ikkunan läpi niitä makkaroita haistoi.

Ihan aina kun Loirista puhun

tulee liikutus.

Pannaanko kynttilä palamaan.

 

Luemme runon pariinkin kertaan ja sytytämme kynttilän Loirin muistoksi.

10.30 Lounaskello soi ja kaikkien vatsaa jo kurnii. Lounashetki on rauhallinen ja sen aikana ehdin vaihtaa kuulumisia päivätoiminnan asiakkaiden kanssa. Lounaaksi tänään on kiusausta ja punajuuria. On ilo seurata sivusta, kun päivän keittiövuorolainen paneutuu tärkeään työhönsä vastuuntuntoisesti.

11.45 Ruuan laskeuduttua jaamme päivätoiminnan asiakkaat kahteen ryhmään. Toiset keskittyvät muistin kehittämiseen päivätoiminnan työntekijän kanssa ja toinen puolisko siirtyy musiikin ja maalaamisen maailmaan taidekummin kanssa. Tänään maalaamisen teemana ovat erilaiset musiikit, niiden rytmi ja resonaatio sekä tunne kehossa.

Ihailemme toistemme maalauksia, niiden värivalintoja sekä muotoja ja mietimme, mitä kuvioita niissä näemme. Päätämme, että seuraavalla kerralla kokoamme maalauksista taideteoksen päivätoiminnan seinälle.

13.00 Siirrymme yhdessä vielä olohuoneeseen ja annamme mielelle ja keholla aikaa palautua, rentoutua ja olla läsnä tässä hetkessä. Keskustelemme päivän touhuista: Miten meillä meni? Miltä taidetyöskentely tänään tuntui? Valitsemme päivän teemaan sopivan kappaleen yhdessä. Liikumme musiikin mukaan lempeästi ja pehmeästi kehoa palauttaen. Päätämme taidetyöskentelyn koko ryhmän lemppariin, kevyeen hierontaan ja silittelyyn, jossa osallistujat saavat vain nautiskella kosketuksen pehmeydestä ja lämmöstä sekä aistia oman kehon rajat turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Tämä saa aina osallistujat hymyilemään ja minun sydämeni läikehtimään. Koskettaminen on meidän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta niin tärkeää.

13.30 Vihdoin hetki, jota moni on odottanut: päiväkahvit kera aamulla tehdyn omenapiirakan. Tiedän, minua hemmotellaan. Tonttuja vilahtelee salaisissa toimintakeskuksen piiloissa ja saa aikaan kiherrystä. Kerron meillä kotona asuvasta Valpas Välkky tontusta. Ajatus omasta kotitontusta herättää mietintöjä: lienevätkö ne tontut sittenkin ihan aitoja.

14.00 Hymyillään ja halataan. Kaikki tietävät, että vielä nähdään ennen joulua. Lähteminen jättää kaikkien mieliin ilon ja jälleen näkemisen toivon.

14.05 Autoni kaartaa päivätoiminnan parkkipaikalta kohti Kempelettä. Vastaan tulee tilataksi. Hymy on huulilla ja suuri lämpö sydämessä. Onnen tähän päivään toivat ihmiset. Levollisin mielin kohti viikonloppua.