Kouluilla tehtävistä hammastarkastuksista on saatu hyvää palautetta, sillä koululaisten on helppoa piipahtaa tarkastuksessa omalla koululla. Vanhempien ei tarvitse kuljettaa lapsiaan tarkastuksiin, ja lapsi pääsee jatkamaan koulupäiväänsä heti tarkastuksen jälkeen.
Suuhygienisti Tea Kärkkäinen on tehnyt jo vuosien ajan yli-iiläisten ja ylikiiminkiläisten lasten hammastarkastuksia kouluilla. Vankan kokemuksen pohjalta on ollut hyvä lähteä tekemään itsenäistä työtä hammashoidon liikkuvissa palveluissa. Tean palo suuhygienistin työhön syttyi armeijan harmaissa.
”Lukioiässä en vielä tiennyt, mitä ryhdyn isona tekemään. Menin vuodeksi armeijaan ja kävin siellä ollessani suuhygienistillä hampaiden puhdistuksessa. Hänen työnsä vaikutti niin mukavalta, että kyselin, mitä kautta hän on tähän ammattiin päässyt. Hain jo armeija-aikana opiskelupaikkaa ja aloitin opinnot heti armeijasta päästyäni.”
Valmistumisensa jälkeen Tea työskenteli yksityisillä hammaslääkäriasemilla ja vuonna 2009 hän aloitti työt Oulun kaupungin palveluksessa. Hyvinvointialueuudistuksen myötä työnantajaksi vaihtui Pohde.
Kuuntele Tean haastattelu:
Jos evästeasetuksesi estävät podcastin näkymisen, voit muuttaa evästeasetuksia tai kuunnella haastattelun SoundCloudissa.
Tea Kärkkäisen työ on hyvin itsenäistä. Hän hoitaa tarkastusaikojen sopimisen koulujen kanssa ja tarkastuskäynneillä mukana ei ole ketään kollegaa. Yksinäistä työ ei kuitenkaan ole, sillä muihin suun terveyden ammattilaisiin saa yhteyden aina tarvittaessa. Kouluilla hoidetaan vain tarkastukset ja muut toimenpiteet tehdään hammashoitolassa. Hammaslääkäri tekee ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaiden tarkastukset ja Tea kolmosluokkalaisten.
Terveen suun perusta luodaan jo lapsuudessa
Suuhygienistin työ on monipuolista ja vaihtelevaa, tarkkuutta vaativaa käsityötä. Kädentaitojen lisäksi on tärkeää, että suuhygienisti tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Asiakkaiden ikä vaihtelee vauvasta vaariin. Hampaiden terveyden perusta luodaan jo lapsena. Tealle on tärkeää, että hammashoitoon tulevat lapset tuntevat olonsa turvalliseksi:
”Kaikki lähtee lapsuudesta. Mitä parempia kokemuksia lapsille kertyy hammashoitokäynneistä, sitä helpompaa heidän on tulla vastaanotolle. Monen aikuisen hammaslääkäripelko juontaa lapsuuden ikäviin ja jopa kivuliaisiin kokemuksiin. Sen seurauksena hammashoitoon menoa pitkitetään, vaikka hoidolle olisi tarvetta. Silloin tilanteet pääsevät kehittymään pahoiksi ja voi tulla voimakasta särkyä, jota joudutaan hoitamaan lääkkeillä.
Koululaisten hammastarkastuksiin kuuluu myös neuvonta ja ohjaus
Hammashoidossa tehtävä neuvonta ja ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Suun terveydellä on iso vaikutus ihmisen kokonaisterveyteen. Tea Kärkkäinen kertoo, että vaikka koululaiset hoitavat hampaitaan keskimäärin hyvin, parannettavaa riittää:
” Aika monet sanovat pesevänsä hampaansa vain kerran päivässä. Makeisia ja happamia virvoitusjuomia markkinoidaan tehokkaasti ja niitä myös ostetaan useammin kuin kerran viikossa. Vastaanottokäynneillä muistutamme siitä, että vaikka juomassa ei olisi sokeria, happamuus on myös vahingollista hampaille.”
Jos huomataan, että lapsen hampaiden kunnossa ja kotihoidossa on puutteita, ennaltaehkäisevää ohjausta ja seurantaa voidaan tihentää, että tilanne ei pääse pahenemaan. Hampaiden hyvä kotihoito on tärkein asia suun terveyden kannalta. Koululaiset ottavat hyvin vastaan kotihoito-ohjeet, etenkin silloin, jos hampaisiin on jo tullut reikiä. On aina ilon aihe, kun lapsen suun tilanne kohenee.
”Kontrollikäynnillä saatetaan huomata, että nyt hampaat ovat puhtaat. Lapsi kertoo, että herkuttelu on vähentynyt ja ksylitolituotteet on otettu käyttöön. On tietenkin todella palkitsevaa, kun huomaa, että lapsi on ottanut ohjeista onkeensa.”
Suun terveydenhuollon liikkuvien palvelujen kehittämistyö jatkuu Pohteella. Työn tueksi on saatu rahoitusta Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelmasta RRP2 -hankkeen kautta.