Suomi
English
Svenska
Psykiatri Anna Kurttila työskentelee apulaisylilääkärinä Pohteen alueellisissa psykiatrisissa ja mielenterveyspalveluissa. Työ kuljettaa häntä Iin sosiaali- ja terveysasemalta myös Pudasjärvelle, Utajärvelle ja Vaalaan. Osan työstään Kurttila tekee etänä.
Anna Kurttila on ollut suurimman osan urastaan töissä julkisella sektorilla. Työuransa aikana hän on ollut töissä myös yksityisellä työnantajalla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella hän aloitti virassa vuoden 2024 alusta.
”Haaveilin opintojeni aikana terveyskeskuslääkärin urasta. Ensimmäisen kerran tulin töihin psykiatrialle lääketieteen kandidaattina vuonna 2006. Silloin työskentelin suljetulla osastolla. Minusta tuntuu, että lopulta psykiatrian erikoisala vei minut mukanaan. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä. Mielestäni on tärkeää, että psykiatri on kiinnostunut ihmisen koko tarinasta”, Anna Kurttila pohtii uransa alkuaikoja.
Työ julkisorganisaatiossa on monipuolista
Valmistuttuaan erikoislääkäriksi Kurttila halusi saman tien kokeilla, minkälaista olisi työskennellä yksityissektorilla omalla toiminimellä. Yhden vuoden aikana Kurttilalle vahvistui kuitenkin ajatus, että työ yksityisellä sektorilla ei sopinut hänelle. ”Huomasin, että työskentelen paljon mieluummin julkisella puolella. Yksityisellä sektorilla minulle oli vaikeaa, että asiakkaan käynnille piti aina kirjoittaa hintalappu. Toisaalta työ yksityisellä opetti minua arvostamaan myös sitä, ettei työ ole ilmaista julkisella puolellakaan. Julkisen puolen vahvuudeksi koen sen, että nyt työssä on aikaa myös kehittämistyölle ja konsultoinnille eikä vastaanottokäynti jää irralliseksi potilaan muusta hoitokokonaisuudesta. En ole kuitenkaan koskaan jakanut yksityistä ja julkista työnantajaa mustavalkoisesti hyvään ja pahaan, vaan molemmille on paikkansa”, Kurttila kertoo.
Urallaan Anna Kurttila on työskennellyt myös vuokralääkärinä kuntasektorilla. ”Tuona aikana minulle vahvistui oma virkalääkärin identiteetti. Vuokralääkärinä työ koostui lähinnä vastaanoton pitämisestä. Minä puolestani halusin monipuolisempaa työnkuvaa, johon kuuluisi muitakin tehtäviä. Halusin olla osa jotain laajempaa kokonaisuutta, tiiviimmin yksi palanen työyhteisöä ja mukana myös kehittämistyössä. Vuokralääkärinä minulle tuli ikävä jopa kokouksia! Lopulta päädyin hakemaan nykyistä virkaani Pohteelta”, Kurttila muistelee.
Kun Anna Kurttila oli hakemassa virkaa Pohteelta, kävi hän ensin keskusteluja nykyisen esihenkilönsä kanssa. Hän kiittääkin esihenkilöään joustavasta suhtautumisesta. ”Yhteisten keskustelujemme ansiosta pystyin etukäteen pohtimaan mahdollista tulevaa työtäni. Hakiessani tiesin jo, mitä työssä olisi luvassa. Tämä teki päätöksen tekemisestä ja työpaikan hakemisesta helppoa”, hän jatkaa.
Kilpailukykyinen työnantaja
Kurttila kokee, että työ julkisella sektorilla on monipuolista. Hänellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa ja siihen, mistä palasista omat työpäivät koostuvat. ”Pohteella olen osa sekä pienempiä että isompia työyhteisöjä. Perusterveydenhuollon lähellä toimiessa me työntekijöinä pääsemme lähemmäksi potilaidemme arkea ja elinympäristöjä, ja pystymme tuomaan apua sinne, missä sitä tarvitaan, hän kertoo.
Arjen työ on myös kokonaisvaltaista. Yhteisten tietojärjestelmien ansiosta hoitavalla henkilökunnalla on käytettävissään potilaan tietoja myös muilta osa-alueilta. Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa on sujuvampaa yksityiseen työnantajaan verrattuna. ”Pohteen vahvuus on se, että omasta organisaatiosta löytyy hyvin monipuolisesti eri alojen asiantuntijuutta. Toisaalta heikkous on sitten se, että olemme niin iso organisaatio ja toimimme laajalla maantieteellisellä alueella: samat toimintamallit eivät toimi yhtä hyvin sekä pienissä että suuremmissä toimipisteissä. Myös tietotulva, tiedon pirstaleisuus ja erilaiset säästöpaineet ovat meillä työntekijöiden arkea”, Kurttila toteaa.
Anna Kurttila haluaa myös oikaista monien virhekäsitystä siitä, että yksityisellä palkkaus olisi parempaa. ”Mielestäni palkkaus omassa ammattiryhmässäni on hyvinkin kilpailukykyinen”, hän jatkaa. Yhtenä tärkeänä kilpailuvalttina hän näkee myös julkisen sektorin vuosilomaoikeuden. ”Työnantaja on aina tukenut omaa työssäjaksamistani niin, että olen voinut pitää vuosilomani hyvin pitkälti omien toiveiden mukaisesti. Halutessaan myös lomarahoja saa vaihtaa vapaaksi, joten vuosilomapäiviä kertyy todella mukavasti”, Kurttila kertoo.
Parasta on vuorovaikutus
Kurttilan työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Niihin kuuluu vastaanottotyötä, konsultaatioita, diagnostisia arvioita, lääkitys-, psykoterapia- tai työkykyarvioita sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimista. ”Noin puolet työajasta työskentelen etänä ja pidän myös etävastaanottoja. Etävastaanotolla voi hoitaa monia eri asioita, jos vaihtoehtona on, ettei olisi vastaanottoa ollenkaan”, hän kertoo.
Koska Kurttila työskentelee etätyön lisäksi monessa eri fyysisessä työpisteessä, hän ei voi olla koko ajan läsnä joka paikassa. Iin lisäksi hänellä on lähipäiviä Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa, ja silloin myös ajomatkat ovat pitkiä.
Vastaanottojen lisäksi Kurttilan työpäiviin kuuluu tiimipalavereja, johtoryhmätyöskentelyä ja erikoistuvien lääkäreiden ohjaamista. ”Parasta työssäni ovat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa – olivatpa he sitten potilaita tai työkavereita. Ihmiset ovat se syy, miksi haluan tehdä juuri tätä työtä. Meillä on joukko upeita ammattilaisia, jotka tekevät innostuneesti ja vastuullisesti omaa työtään”, hän kertoo.
Työn haastavimpiin puoliin kuuluvat puolestaan tasapainoilu ajanhallinnan kanssa ja etätyön yksinäisyys. ”Oman kalenterin organisoinnissa täytyy olla tarkkana. Välillä kaipaan myös arkipäivän kahvipöytäkohtaamisia työkavereiden kanssa ja kollegiaalista keskustelua muiden psykiatrien kanssa etenkin silloin, kun jään pohtimaan jotain asiaa”, hän toteaa.
Työuraansa aloitteleville tai työpaikan vaihtoa miettiville Kurttila haluaa muistuttaa, että isossa organisaatiossa on kuitenkin aina tarjolla tukea – kasvokkain, Teams-viestin tai puhelinsoiton päässä. Hän haluaa muistuttaa, että vaikka työ on mielekästä ja mielenkiintoista, on se usein raskasta ja painimista oman riittämättömyyden kanssa. ”Omasta mielestäni työtyytyväisyyteen pystyy vaikuttamaan sillä, että pitää katseen omassa arkityössä ja lähityöyhteisössä. Laaja kuva voi helposti lisätä meidän työntekijöiden huolta ja ahdistusta. Tiedämme ja tunnistamme resurssien riittämättömyyden hoidontarpeeseen nähden, isot säästöpaineet ja vaikeuden pysyä mukana usein toistuvissa muutoksissa, kuten nyt tulossa olevassa isossa organisaatiomuutoksessa, jota ei oikein osaa vielä hahmottaa. Tässä työssä kannattaa tasapainon vuoksi pitää mielessä myös ne hyvät puolet, joita työ julkisella sektorilla tarjoaa”, hän tiivistää lopuksi.