Tietoa henkilökohtaiselle avustajalle

Työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia säätelee mm. työsopimuslaki, alan työehtosopimus  ja työntekijän henkilökohtainen työsopimus.

Tutustu lisää työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin

 Oikeudet ja velvollisuudet työssä (Työsuojelu.fi)

Työsopimuslaki (Finlex.fi)

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (JHL.fi)

Henkilökohtaisen avustajan työ perustuu eettisiin periaatteisiin, joita noudattavat sekä avustaja että avun käyttäjä. Nämä periaatteet auttavat luomaan hyvän ja kunnioittavan suhteen molempien osapuolten välillä.

Ihmisarvo

Molempien tulee kunnioittaa toistensa elämänhistoriaa, valintoja ja henkilökohtaista elämänkatsomusta.

Itsemääräämisoikeus

Avun käyttäjä päättää itse, millaista apua hän tarvitsee ja kuka häntä avustaa. Avustaja ja avun käyttäjä kunnioittavat toistensa oikeutta päättää omasta elämästään.

Salassapito ja yksityisyys

Avustajan ja avun käyttäjän tulee kunnioittaa toistensa yksityisyyttä ja olla loukkaamatta toisen henkilökohtaista elämää. Sekä avustajalla että työnantajalla on vaitiolovelvollisuus työsuhteen aikana ja sen päättymisen jälkeen. Avustajalla on myös oikeus päättää, mitä asioita hän haluaa jakaa elämästään.

Ammatillinen yhteistoiminta

Henkilökohtaisessa avustamisessa on tärkeää, että osapuolet työskentelevät yhdessä luottamuksellisesti ja noudattavat sopimuksia. Hyvä työilmapiiri on molempien vastuulla, ja kommunikaatiossa tulee käyttää selkeää kieltä sekä tarvittaessa apuvälineitä. Molempien tulee olla valmiita joustamaan ja ymmärtämään toistensa erilaisuutta. Työsuhteessa molemmat osapuolet toimivat ammatillisesti.

Tutustu lisää eettisiin periaatteisiin

 Henkilökohtaisen avun eettiset periaatteet (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.fi)

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet (Talentia.fi)

Avun käyttäjä on vastuussa itsestään ja omista elämäntavoistaan. Jos avun käyttäjä jää avustamistilanteessa huomiotta, voi avustaja puuttua asiaan ja pyytää, että asia hoidetaan suoraan avun käyttäjän kanssa. Sosiaalisissa tilanteissa avustaja voi vetäytyä taustalle, jotta avun käyttäjä ei jää varjoon. Avustajan tehtävä on tukea avun käyttäjän näkyvyyttä ja kuulumista.

Henkilökohtainen apu voi muuttua myös ystävyydeksi. On kuitenkin tärkeää pitää työaika ja ystävyys erillään, ja selventää, mitkä asiat kuuluvat työhön ja työaikaan.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia koeajasta työsuhteen alussa. Koeaika antaa molemmille mahdollisuuden arvioida, täyttääkö työsuhde odotukset.

Koeaika voi kestää enintään kuusi kuukautta, tai jos työsopimus on määräaikainen, koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen pituudesta.

Tutustu lisää koeaikaa koskevaan lakiin  

Koeaika (Työsuojelu.fi)

Työsopimuslaki 4 § (29.12.2016/1448) Koeaika (Finlex.fi)

Henkilökohtaisen avustajan työssä noudatetaan työaikalakia. Jos työssä käytetään Heta-työehtosopimusta, työnantajan pitää tutustua siihen.

Työajan säännöt:

• Päivittäinen työaika: enintään 8 tuntia.
• Viikoittainen työaika: enintään 40 tuntia.
• Työaika voi olla myös keskimäärin 40 tuntia viikossa, jos se lasketaan 52 viikon ajalta.

Lepoajat:

• Työajaksi lasketaan se aika, jolloin avustaja tekee työtä tai on työnantajan käytettävissä. Lepoajat eivät kuulu työaikaan, jos työntekijä saa poistua työpaikalta.
• Työntekijällä pitää olla vähintään 11 tuntia lepoa työvuorojen välillä.
• Joka viikko työntekijän pitää saada vähintään 35 tuntia vapaata. Tämä vapaa kannattaa sijoittaa viikonlopulle.

Työajan joustot:

• Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että päivittäinen työaika on pidempi, mutta säännöllinen työaika saa silti olla enintään 40 tuntia viikossa keskimäärin. Viikoittainen työaika voi tällöin olla enintään 45 tuntia.

Ruokatauot ja kahvitauot:

• Jos työvuoro kestää yli 6 tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin ruokataukoon. Jos tauon aikana saa poistua työpaikalta, sitä ei lasketa työajaksi.
• Kahvitaukoja laki ei tunne, mutta on kohtuullista pitää lyhyt tauko joka neljännen työtunnin kohdalla.

Matkat ja työaika:

• Työmatkat kodin ja tavallisen työpaikan välillä eivät kuulu työaikaan.
• Jos matkustaminen liittyy työhön, se voidaan laskea työajaksi.

Tutustu lisää työaikaa määrittävään lakiin ja työehtosopimukseen  

Työaikalaki (Finlex.fi)

Työaika (Työsuojelu.fi)

  Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.fi)

Työnantajan täytyy suunnitella työvuorot niin, että työntekijä saa tietää tulevat työvuoronsa vähintään seitsemän päivää ennen jakson alkamista. Työaikalain mukaan työvuoroluettelo tulee tehdä vähintään viikon ajaksi, mutta se voidaan tehdä myös pidemmälle ajalle, jos mahdollista. Heta TES -sopimuksessa vaaditaan, että työvuoroluettelo tehdään vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Työvuorosuunnitelmassa kerrotaan, milloin vuoro alkaa ja päättyy, ja siinä otetaan huomioon lakisääteiset lepoajat. Työvuoroja ei voi muuttaa ilman, että siitä sovitaan työntekijän kanssa. Työvuoroja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan yhdessä, ja otetaan huomioon myönnetyt työtunnit sekä työaikalain tai Heta-liiton sopimuksen mukaiset työaikasuositukset.

Tutustu lisää työvuorosuunnitelmaa koskeviin ohjeisiin

Työaikalaki 30 § Työvuoroluettelo (Finlex.fi)

Työajan suunnittelu ja seuranta (Työsuojelu.fi)

 Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.fi)

Työnantaja määrittelee, mitä tehtäviä työntekijä tekee palvelupäätöksen ja asiakassuunnitelman mukaisesti. Palvelu koskee niitä asioita, jotka henkilö itse tekisi, mutta ei pysty tekemään vamman tai sairauden vuoksi.

Työajoista ja tehtävistä on tärkeää sopia jo työsopimuksessa. Jos työntekijä on nuori, on tärkeää ottaa huomioon nuoria koskevat lait työajoista ja tehtävistä.

Henkilökohtaisella avulla ei ole tarkoitus korvata kotihoidon tai kotisairaanhoidon palveluita tai muita terveydenhuollolle kuuluvia tehtäviä, joiden ei katsota olevan itsehoitoa. Jos työntekijä tekee itsehoitoa vastaavia toimia, kuten lääkkeiden jakamista tai katetrointia työnantajan pyynnöstä, työnantaja on vastuussa niistä. Työtehtävät määrittelevät, minkälaiseen palkkaryhmään työntekijä kuuluu. Palkkaryhmä määritellään yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.

Työntekijä ei voi kieltäytyä työsopimuksessa sovituista tehtävistä omien mielipiteidensä vuoksi. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää tekemään laittomia tai epäeettisiä tehtäviä. Työntekijän koskemattomuutta on kunnioitettava.

Tehtävät, jotka kuuluvat ammattilaiselle, kuten auton renkaiden vaihto, sähkötyöt tai lumenluonti katolta, eivät kuulu työntekijän tehtäviin. Turvallisuus on tärkeää kaikille osapuolille. Työnantajan on otettava huomioon työntekijän fyysiset kyvyt ja taidot, jotta hän voi tehdä työtehtävänsä turvallisesti.

Jos työntekijän ja työnantajan välillä on erimielisyyksiä tehtävistä, he voivat keskustella asiasta ja tarkistaa, mitä on sovittu työsopimuksessa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisen avun keskukseen, HetaHelppiin tai työsuojeluviranomaiseen.

Tutustu lisää Aluehallintoviraston työsuojeluun ja HetaHelppiin

Aluehallintovirasto työsuojelu ( Aluehallintovirasto.fi)

HetaHelp (Heta-liitto.fi)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue maksaa henkilökohtaisen avustajan palkan työnantajan puolesta. Palkka maksetaan tehtyjen työtuntien mukaan, ja työaika pitää ilmoittaa kuukausittain tarkasti ja oikein. Näin varmistetaan, että palkka maksetaan oikein ja ajallaan.

Työtuntien ilmoittaminen

Tietojen ilmoittamiseen käytetään Oima-järjestelmää. Työntekijä tai työnantaja kirjaa työtunnit Oimaan. Työnantaja hyväksyy tunnit, jotta palkka voidaan maksaa.

Kuukauden 15. päivän palkanmaksuun avustajan työaikakirjaukset pitää ilmoittaa ja hyväksyä kuukauden 1. päivään tai sitä seuraavaan arkipäivään mennessä.
Kuukauden viimeisen päivän palkanmaksuun avustajan työaikakirjaukset pitää ilmoittaa ja hyväksyä kuukauden 15. päivään tai sitä seuraavaan arkipäivään mennessä.

Määräpäivät ovat tärkeitä, ettei avustajan palkanmaksu viivästy. Määräpäivien jälkeen ilmoitetut ja hyväksytyt työaikakirjaukset maksetaan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Näin otat Oiman käyttöön:

1. Ilmoita, että haluat käyttää Oimaa: Lähetä sähköpostia osoitteeseen avustajapalkat.pohde@monetra.fi tai soita numeroon 040 138 1809. Kerro, että haluat ottaa Oiman käyttöön. Oiman käyttö vaatii vahvan tunnistautumisen sekä työnantajalta että työntekijältä.
2. Rekisteröidy käyttäjäksi: Saat rekisteröitymislinkin sähköpostiisi Monetralta. Odota linkkiä ja seuraa sen ohjeita rekisteröityäksesi.
3. Kirjaudu Oimaan:
   Kirjaudu Oimaan  Minun Oima -sivun kautta rekisteröitymisen jälkeen.

Työtuntien kirjaaminen Oimaan:

• Arkipyhät: Jos olet töissä arkipyhänä, kirjaa tunnit normaalisti. Oima lisää arkipyhäkorvauksen automaattisesti. Jos et ole töissä, jätä päivä tyhjäksi.
• Lomat: Merkitse vuosilomapäivät ruksaamalla ”lomapäivä”. Lomat vähentävät lomapäiväsaldoa.
• Sairasloma: Merkitse sairaslomasi tunti-ilmoituskalenteriin.

Tutustu lisää Oimaan rekisteröitymiseen

Työntekijän rekisteröityminen ja tuntien kirjaaminen (Oima.fi) 

Jos työntekijän oma tai samassa taloudessa asuva alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, työntekijällä on oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta.

Tilapäinen hoitovapaa:

• Työsopimuslain mukaan työntekijä voi saada enintään neljä työpäivää palkatonta vapaata lapsen hoitoa varten.
• Työehtosopimuksen mukaan työntekijä voi saada kolme työpäivää palkallista vapaata. Palkka sisältää vain henkilökohtaisen tuntipalkan ilman työaikalisiä. Jos hoitovapaa alkaa kesken työpäivän, tehdyiltä työtunneilta maksetaan palkka lisineen. Työvuoron loppuosa katsotaan tilapäisen hoitovapaan ensimmäiseksi päiväksi.
• Työntekijän on vaadittaessa annettava työnantajalle selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Molemmat vanhemmat eivät voi pitää tilapäistä hoitovapaa yhtäaikaisesti. Jos vanhemmat vuorottelevat lapsen hoitamisessa on yhteenlaskettu enimmäispituus kuitenkin neljä työpäivää.

Poissaolopäivät:

• Kirjaa työaikakirjanpitoon poissaolopäivät merkinnällä ”tilapäinen hoitovapaa”.

Sairaslomatodistus:

• Toimita työnantajalle sairaslomatodistus, jos lapsi on sairaana.
• Työnantaja voi hyväksyä 1+3 päivää ilman sairaslomatodistusta, mutta voi myös pyytää todistuksen heti ensimmäisestä sairauspäivästä.

Tutustu lisää lapsen sairastumisen ajalle tarkoitettuun tilapäiseen hoitovapaaseen

 Tilapäinen hoitovapaa (Työsuojelu.fi) 

 Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.fi)

Perhevapaat tarkoittavat raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaita.

Oikeus perhevapaisiin:

Työntekijällä on oikeus pitää perhevapaita, jotka on määritelty laissa:

• Työntekijällä on oikeus saada vapaata raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahakausilta. Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.
• Työntekijä voi pitää palkatonta hoitovapaata oman lapsensa tai taloudessaan asuvan lapsen hoitamista varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. 

Palkanmaksu ja Kelan tuki:

Työnantaja ei maksa palkkaa perhevapaiden ajalta, mutta työntekijä voi hakea Kelasta päivärahaa. Tarkemmat tiedot saa Kelasta.

Vuosiloma:

Perhevapaat kerryttävät vuosilomaa samalla tavalla kuin työpäivät.

Ilmoitus perhevapaasta:

Työntekijän on ilmoitettava perhevapaasta työnantajalle:

• Kaksi kuukautta ennen vapaan alkua.
• Jos vapaa kestää enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Tutustu lisää perhevapaisiin

Perhevapaat (Työsuojelu.fi)

Työsopimuslaki 4 luku Perhevapaat 1 § (14.1.2022/32) Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaa (Finlex.fi)

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan, jos hän työskentelee yli 35 tuntia tai yli 14 päivää kuukaudessa.

Vuosiloman kertyminen:

• Vuosiloman kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuoden ajalta, joka on 1.4.–31.3.
• Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää jokaiselta täydeltä työkuukaudelta.
• Voit tarkistaa kertyneet lomapäiväsi Oima-järjestelmästä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus:

• Vuosiloman ajalta maksetaan tavallinen tai keskimääräinen palkka.
• Työntekijä saa myös lomakorvauksen, joka määräytyy ansioiden perusteella.
• Loma-ajan palkka maksetaan lain mukaisesti vuosiloman yhteydessä.

Lomakausi:

• Lomakausi on 1.5.–30.9.
• Osa lomista voi pitää talvilomana, joka pidetään viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Esimerkiksi vuoden 2025 lomat pidetään ennen 30.4.2026.
• Työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä, milloin vuosiloma pidetään.

Työkyvyttömyys loman alkaessa:

• Jos olet sairaana, synnytyksen vuoksi tai tapaturman takia työkyvytön loman alkaessa, loma voidaan siirtää myöhemmäksi työntekijän pyynnöstä.

Tutustu lisää vuosilomien määräytymiseen sekä palkkoihin ja korvauksiin

Vuosiloma ja Loma-ajan palkka ja korvaus (Työsuojelu.fi) 

 Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.fi)

Palkkojen yhdenmukaistaminen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella noudatetaan avustajien osalta Heta-liiton ja JHL:n työehtosopimusta, mikäli työnantaja ja työntekijä ovat näin sopineet työsopimuksessaan. Mikäli aiemmin ei ole noudatettu Heta-liiton työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja työaikakorvauksia, tulee työsopimuksen ehdot päivittää, jotta muutos astuu voimaan. Tämä tarkoittaa, että työnantajan ja työntekijän täytyy tehdä kirjallinen pyyntö palkkojen yhdenmukaistamiseen tai päivittää työsopimus. Tämä koskee työsopimuksia, jotka on tehty ennen vuotta 2023. Palkkamuutoksia ei huomioida takautuvasti.

Yhdenmukaistamisen myötä noudatetaan Heta-liiton työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja työaikakorvauksia myös niissä työsuhteissa, joissa ei olla Heta-liiton jäseniä. Kuitenkin joustava työaika, pitkät työvuorot ja pitkien työvuorojen korvaukset tai ryhmähenkivakuutus eivät kuulu tähän muutokseen, jotka Heta-liitto on rajannut koskemaan vain Heta-liiton jäseniä. 

Taulukkopalkat

Ajantasaisen palkkataulukon voit tarkistaa henkilökohtaisten avustajien palkat-taulukosta.

Lomakkeet ja asiakirjat

Palkkaryhmien määräytyminen

Henkilökohtaisen avustajan palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, millaisia työtehtäviä avustajalla on. Palkkaryhmät on määritelty työehtosopimuksessa, jota sovelletaan Heta-liittoon kuuluvien sekä palkan yhdenmukaistaneiden osalta.

Työntekijä kuuluu palkkaryhmään A, jos hänen työtehtäviinsä ei kuulu pysyvästi tehtäviä, jotka kuuluvat palkkaryhmiin B1, B2 tai C. Nämä palkkaryhmät ja tehtävät on tarkasti määritelty työehtosopimuksessa.

Jos työntekijän työtehtäviin kuuluu tehtäviä jostain näistä palkkaryhmistä, hän saa palkkaa sen mukaan, mikä palkkaryhmä on korkein, vaikka hänellä olisi tehtäviä useista eri palkkaryhmistä.

Palkkaryhmät (Heta-liitto.fi)

Kokemuslisät

Esitä työantajalle työtodistukset kokemuslisään oikeuttavista töistä viimeistään kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta. Jos esität työtodistukset takautuvasti, maksetaan työsuhteeseen perustuvaa kokemuslisää enintään vuoden ajalta, siitä kun työtodistukset on esitetty.  Kokemuslisään oikeuttavat kuukaudet löydät palkkataulukosta.

Kokemuslisään oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan henkilökohtaisena avustajana tai niihin verrattavissa tehtävissä tehdyt työskentelykuukaudet. Suoritettu tutkinto ei oikeuta erilliseen kokemuslisään. Henkilökohtaiseen apuun verrattavaa työtä on esim. lähihoitajan, kotipalvelun työntekijän, kouluavustajan, hoiva-avustajan ja laitoshuoltajan työ.

Kokemusta kertyy työskentelykuukausista, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää. 1.1.2024 alkaen kokemuslisää kertyy, mikäli työskentelet 30 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa työsuhteessa.

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (PDF Heta-liitto.fi)

Palkanmaksun käytännöt

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue maksaa palkan työnantajan puolesta. Palkan maksaminen edellyttää, että työaikakirjanpito palautetaan oikeaan aikaan.

Palkka maksetaan sen mukaan, kuinka paljon tunteja on tehty. Palkanmaksussa käytetään Oima Oy:n järjestelmää, joka on verkkopohjainen ohjelma, jossa sekä työnantaja että avustaja voivat kirjata työtunnit.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde velvoittaa, että kaikki henkilökohtaisen avun työaikakirjaukset ilmoitetaan sähköisessä Oima-palvelussa. Työnantaja tarkistaa ja hyväksyy tunnit. Jos työnantaja ei käytä Oimaa, avustaja syöttää tunnit Oimaan.

Tehdyt tunnit tulee olla ilmoitettuna ja hyväksyttynä Oima- järjestelmässä kuukauden 1. ja 16. päivään tai sitä seuraavaan arkipäivään mennessä.

Palkanmaksupäivät

Palkka maksetaan tuntiperusteisesti tehtyjen tuntien mukaan. Palkanmaksu tapahtuu joko kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa ja se maksetaan työntekijän pankkitilille, joka on kirjattu työsopimukseen. Palkanmaksupäivät ovat kuukauden 15. päivä ja kuukauden viimeinen päivä. Jos nämä päivät osuvat viikonloppuun tai pyhäpäivään, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Kuukauden 15. päivän palkanmaksuun avustajan työaikakirjaukset pitää ilmoittaa ja hyväksyä kuukauden 1. päivään tai sitä seuraavaan arkipäivään mennessä.

Kuukauden viimeisen päivän palkanmaksuun avustajan työaikakirjaukset pitää ilmoittaa ja hyväksyä kuukauden 16. päivään tai sitä seuraavaan arkipäivään mennessä.

Määräpäivät ovat tärkeitä, ettei avustajan palkanmaksu viivästy. Määräpäivien jälkeen ilmoitetut ja hyväksytyt työaikakirjaukset maksetaan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Tutustu lisää palkkoja koskeviin ohjeistuksiin

Henkilökohtaisen avustajien palkat on yhdenmukaistettu Pohjois-Pohjanmaalla (Pohde.fi)

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus  (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.fi)

Työntekijälle otetaan automaattisesti työtapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus Oiman kautta, kun työsopimus on tehty.

Työeläkevakuutus (TyEL) on Ilmarisella. Vaiheittain vuoden 2025 aikana työeläkevakuutukset tulevat siirtymään Työeläkevakuutusyhtiö Varmaan. Työtapaturmavakuutus on OP Pohjolassa. Heta TESiin kuuluvilla on myös ryhmähenkivakuutus.

Tutustu lisää vakuutuksiin liittyviin käytänteisiin

 Työnantajan-velvollisuudet (Työeläke.fi)

Loukkasin itseni työssä tai työmatkalla (Pohjola vahinkoapu.fi)

Varoitus

Jos työntekijä ei noudata työpaikan sääntöjä, työnantaja voi antaa varoituksen.

Varoituksessa kerrotaan:

• Mitä on tapahtunut: Mikä sääntö tai ohje on jäänyt noudattamatta.
• Työntekijän velvoitteet: Mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
• Odotukset jatkossa: Miten tulee toimia tulevaisuudessa.
• Seuraamukset: Mitä voi tapahtua, jos väärä toiminta jatkuu.
• Voimassaoloaika: Kuinka kauan varoitus on voimassa. Tämä riippuu virheen vakavuudesta.
• Työnantaja voi pyytää työntekijää allekirjoittamaan varoituksen. Allekirjoitus ei tarkoita, että työntekijä hyväksyy varoituksen sisällön, vaan ainoastaan sen, että varoitus on annettu tiedoksi.

Varoitus antaa mahdollisuuden korjata toiminnan ja välttää uusia ongelmia työssä

Työntekijän kuuleminen

Ennen kuin työsuhde päättyy koeajalla, irtisanotaan tai päätetään virheiden takia, työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi.

Kuulemistilaisuudessa:

• Tarkistetaan syyt: Selvitetään, ovatko työsuhteen päättämisen syyt oikeat.
• Varmistetaan tiedot: Työsuhteen päättäminen perustuu oikeisiin ja tarkkoihin tietoihin.

Työntekijällä on oikeus ottaa mukaan tukihenkilö kuulemistilaisuuteen. Tukihenkilö voi olla esimerkiksi:

• Ammattiliiton edustaja
• Muu luotettava henkilö, kuten kollega tai ystävä

Kuulemistilaisuus antaa työntekijälle mahdollisuuden kertoa oman näkemyksensä ja varmistaa, että asiat käsitellään reilusti.

Koeaikapurku

Koeajalla arvioidaan, sopiiko työntekijä työhön. Koeaika on mahdollisuus varmistaa, että työ sopii molemmille osapuolille

Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Työsopimusta ei saa päättää epäreilusti tai syistä, jotka eivät liity työhön tai koeaikaan.

Jos työsopimus päätetään koeajalla, se täytyy tehdä kirjallisesti.

.

Työsuhteen päättyminen määräaikaisena

Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti, kun sovittu määräaika on kulunut loppuun.

Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, mutta se voidaan purkaa, jos on todella tärkeä syy.

Määräaikaisessa työsuhteessa voi olla koeaika, joka voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy yleensä niin, että joko työntekijä tai työnantaja irtisanoo sen.

Työntekijän ei tarvitse antaa erityistä syytä irtisanoutumiselle, mutta hänen pitää noudattaa irtisanomisaikaa.

Työnantajalla taas täytyy olla oikea ja painava syy irtisanoa työsopimus. Myös työnantajan on noudatettava irtisanomisaikaa.

Työsuhteen irtisanominen

Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen vain, jos siihen on laillinen peruste, kuten työsopimuslain mukaan. Ennen irtisanomista työnantajan on annettava varoitus ja mahdollisuus parantaa käytöstä. Työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi ja ottaa tukihenkilö mukaan.

Irtisanominen voi perustua esimerkiksi:

• Työntekijän vakaviin virheisiin tai työkyvyn heikkenemiseen.
• Sairaus tai vamma ei ole automaattinen syy, ellei se ole pitkään jatkunut.

Heta-liittoon kuuluvien irtisanomisajat ovat seuraavat:

• 0-5 vuotta: 1 kuukausi
• Yli 5 vuotta: 2 kuukautta

Muiden kohdalla noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja:

• 0-1 vuotta: 14 päivää
• 1-4 vuotta: 1 kuukausi
• 4-8 vuotta: 2 kuukautta
• 8-12 vuotta: 4 kuukautta
• Yli 12 vuotta: 6 kuukautta

Jos työntekijä irtisanoutuu, irtisanomisaika on lyhyempi:

• 0-5 vuotta: 14 päivää
• Yli 5 vuotta: 1 kuukausi

Työsuhteen purkaminen ja purkautuneena pitäminen

Työsopimus voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa vain, jos on todella vakava syy, kuten suuri rikkomus. Purku on tehtävä 14 päivän sisällä, ja syy on kirjattava.

Jos työnantaja haluaa purkaa sopimuksen vakavan rikkomuksen takia, työntekijää on kuultava ensin.

Jos työntekijä on poissa työstä yli seitsemän päivää ilman selitystä, työnantaja voi purkaa sopimuksen, jos hän on yrittänyt tavoittaa työntekijää ja kysynyt poissaolon syytä.

Työnantajan kuolemantapaus

Jos työnantaja kuolee, sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimus. Tällöin työntekijälle maksetaan irtisanomisajan palkka kahden viikon ajalta.

Toimenpiteet työsuhteen päättyessä

Työtodistus:

Työntekijällä on oikeus saada työtodistus. Siinä on mainittava:

• Työsuhteen kesto
• Työaika
• Työtehtävät

Jos työntekijä haluaa, todistuksessa voidaan mainita myös:

• Työsuhteen päättymisen syy
• Arvio työtaidoista ja käytöksestä

Lopputili:

Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan viimeinen palkka normaalisti. Päättymispäivämäärä merkitään myös tuntilistalle.

Tutustu lisää työsuhteen päättymistä koskeviin ohjeisiin

Työsuhteen päättyminen (Työsuojelu.fi)

 Varoitus (Työsuojelu.fi)

Työtodistus (Työsuojelu.fi)

Työsopimuslaki 7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet (Finlex.fi)

 Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.fi)

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle työterveyshuolto, joka auttaa ehkäisemään työstä aiheutuvat terveysriskit. Tämä koskee myös määräaikaisia työntekijöitä. Selvitä työnantajaltasi, kuka tarjoaa työterveyspalvelusi.

Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää seuraavia asioita:

• Työpaikan tarkastus ja ehdotukset terveysriskien vähentämiseksi
• Työterveyshuollon suunnitelma
• Neuvonta ja ohjaus työterveyteen liittyvissä asioissa
• Terveydentilan seurantaan liittyvät tarkastukset
• Ergonomian arviointi
• Ohjaus ammatilliseen kuntoutukseen, jos se on tarpeen
• Toimenpiteet, jotka auttavat työntekijää pysymään työkykyisenä
• Vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta
• Arvio työntekijän työkyvystä sairausvakuutuslain mukaan
• Työntekijän terveystarkastukset

Tutustu lisää työterveyshuoltoon

 Työterveyshuolto (Työsuojelu.fi)

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijän työhön ja työoloihin. Vaikka olisitkin aiemmin työskennellyt avustajana, et tiedä uuden työnantajasi tapoja ja käytäntöjä. Perehdytyksessä käydään läpi kaikki asiat, jotka liittyvät työtehtäviisi.

Perehdytyksessä tulee käsitellä esimerkiksi:

• Työhön kuuluvat tehtävät ja miten ne suoritetaan
• Työhön tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö
• Mahdolliset suojavälineet ja niiden käyttö
• Työympäristö ja siihen liittyvät päivittäiset ohjeet
• Työpaikan ensiapuvälineet ja pelastautumisohjeet
• Vaitiolovelvollisuus
• Erityistilanteet ja miten niissä toimitaan

Jos koet, ettet ole saanut riittävästi perehdytystä, pyydä työnantajalta lisäperehdytystä. Näin varmistetaan sekä sinun että työnantajasi turvallisuus.

Työturvallisuus tarkoittaa turvallisten työskentelytapojen noudattamista ja siihen liittyy myös erityisiä asioita, kuten työergonomia ja suojavälineiden käyttö.

Yleisiä turvallisuuskäytäntöjä ovat esimerkiksi liikenneturvallisuus, erityisesti kun avustaminen tapahtuu kodin ulkopuolella ja suojateiden ylityksissä.

Avustajan työssä ergonomia eli työn sujuvuus ja turvallisuus on tärkeää, erityisesti nostotilanteissa. On parasta, jos nostot ja siirrot voidaan tehdä ilman käsivoimia, eli käytetään teknisiä apuvälineitä. Hyvin suunnitellut työtilat, välineet ja työmenetelmät voivat vähentää nostamisesta aiheutuvia rasituksia.

Liikkumisen ja siirtymisen aikana avustajan tulee toimia työnantajan ohjeiden mukaan. On tärkeää varmistaa, että käytettävät apuvälineet ovat kunnossa ja niitä käytetään oikein. Jos huomaat, että jokin apuväline on rikki tai ei toimi kunnolla, ilmoita siitä heti työnantajalle, jotta vältetään vaaratilanteet.

Henkilökohtaisessa avustamisessa voi olla tilanteita, joissa erityinen huomio on tarpeen, kuten esimerkiksi wc-käynneillä avustaminen. Tässä tilanteessa suojakäsineiden käyttö auttaa pitämään huolta hygieniasta ja suojaa sekä apua tarvitsevaa että avustajaa.

Tutustu lisää työturvallisuutta koskeviin oheisiin

 Nostot käsin (Työsuojelu.fi)

Työsuhteen ongelmat johtuvat usein väärinkäsityksistä tai epäselvistä asioista.

Monet ongelmat voidaan välttää, kun niistä keskustellaan ja sovitaan etukäteen. Hyvä ja selkeä viestintä sekä roolien ymmärtäminen auttavat sekä työntekijää että työnantajaa.

Jos ongelmia ilmenee, on hyvä keskustella avoimesti työasioista ja yrittää ratkaista ne asiallisesti.

Jos tilanne ei ratkea, työnantaja voi antaa työntekijälle kirjallisen varoituksen epäasiallisesta käytöksestä. Tällöin työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi.

Tukea ongelmatilanteiden selvittämiseen

• Ammattiliitto
• Henkilökohtaisen avun keskus
• Työterveys