Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, tapa ratkaista yhdessä moniulotteisia ongelmia

Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä korostaa toimimista palveluissa elämäntilannelähtöisesti. Niemelän mukaan ongelmatilanteissa lasten, nuorten ja perheiden palvelut reagoivat liian myöhäisessä vaiheessa. Tämä tarkoittaa liian usein ohjautumista laitospalveluihin, jotka ovat raskaita ja kalliita.

Lasten elämäntilanteessa ja arjessa tulevia muutoksia pitäisi tunnistaa herkemmin

Lasten elämäntilanteessa tapahtuviin muutoksiin pitäisi pystyä reagoimaan ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi. Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä nostaa esiin lapsuuden epäsuotuisten kokemusten merkityksen, yleisyyden ja yhteyden monenlaisiin aikuisiän psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin sairauksiin ja haasteisiin. Niemelän mukaan juuri ilmiön yleisyys on syy, miksi olisi tärkeää löytää keinoja tulla toimeen haasteiden kanssa.

Niemelä korostaa toimimista palveluissa elämäntilannelähtöisesti. Niemelän mukaan ongelmatilanteissa lasten, nuorten ja perheiden palvelut reagoivat liian myöhäisessä vaiheessa. Tämä tarkoittaa liian usein ohjautumista laitospalveluihin, jotka ovat raskaita ja kalliita.

Yhteisövaikuttavuus on viitekehys ja tapa ratkaista tietoisesti yhdessä monimutkaisia ja moniulotteisia ongelmia

Kevään 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on järjestetty koulutuksia yhteisövaikuttavuusmallista ja sen käyttöönotosta. Koulutukset on suunnattu hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden esihenkilöille, joiden työhön yhteisövaikuttavuusmallin käyttöönotto vaikuttaa. Koulutukset jatkuvat kevään ja ensi syksyn aikana ja ne on suunnattu sekä esihenkilöille että työntekijöille.

Yhteisövaikuttavuus on viitekehys ja tapa ratkaista tietoisesti yhdessä monimutkaisia ja moniulotteisia ongelmia, joihin liittyy usein monia eri toimijoita. Yhteisövaikuttavuus syntyy näiden eri toimijoiden yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneesta työstä.

Yhteisövaikuttavuusmallin käytön tarkoituksena on luoda yhteistyön ekosysteemi alueellisella tasolla niin, että eri toimijoiden palvelut toimivat mahdollisimman hyvin yhteen. Yhteisen työn lähtökohtana pidetään lapsen tai nuoren ja koko perheen elämäntilannetta. Tämän ekosysteemin tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy, yhteistoiminta eri toimijoiden välillä ja toiminnan jatkuvuus.

Yhteisövaikuttavuusmalli lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta eroaa aiemmasta palvelumallista siinä, että lasta tai nuorta ei lähetetä erikseen saamaan apua ongelmaan esimerkiksi mielenterveyspalveluista. Sen sijaan tarvittavat palvelut tuodaan lapsen tai nuoren luokse arkisiin kasvuympäristöihin kotiin, päiväkotiin tai kouluun.

Hyvinvointialueen velvollisuus on palvelujen yhteensovittaminen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä yhteisövaikuttavuusmallin toteuttaminen tarkoittaa, että hyvinvointialueen palvelut täytyy asemoida ja järjestää niin, että kaikki palvelut ovat kutsuttavissa mukaan neuvotteluihin. Toinen oleellinen asia yhteisövaikuttavuusmallin toteutuksessa on, että uudet tarvittavat ja käyttöönotettavat palvelut lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen liitetään osaksi jo käytössä olevaa palvelukokonaisuutta. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä eri toimijoiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tehty linjaus yhteisövaikuttavuusmallin hyödyntämisestä hyvinvointialueen, eri kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyössä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Perhe- ja sosiaalipalveluiden ja OYS-Psykiatrian toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka toteaakin koulutustapahtuman avauspuheessaan, että ”En näe perusteluja yksintyöskentelylle ja lähettämisen kulttuurille, myöskään lainsäädännöllisestä näkökulmasta.” Mämmi-Laukka korostaa, että hyvinvointialueen strategiassa ihminen ja monialainen yhteistyö ovat keskiössä.

Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu yhteisövaikuttavuuden teoreettinen viitekehys ja järjestämissuunnitelmassa se on pyritty tuomaan osaksi käytännön toimintaa. Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa alueen sosiaali- ja terveyskeskuksiin luodaan kuntalaisille tarpeenmukaiset tiimit ja yhden yhteydenoton kanavat palvelujen saavuttamiseksi, ja ammattilaisille monikanavaisen työnteon tueksi. Mämmi-Laukan mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja kaikkien yhteistyötahojen työntekijöillä ja esihenkilöillä pitää olla käsitys monialaisen yhteistyön merkityksestä ja uusista toimintatavoista, jotta uudet käytännöt saadaan juurrutettua käytännön toimintaan.

Tuiran alueen päiväkodin johtaja Marjo Särkimäki kertoo, että aiemmin ongelmana päiväkodissa oli pitkät yhteystietolistat, joiden mukaan otettiin yhteyttä eri henkilöihin ongelmatilanteissa. Yhteisövaikuttavuusmallin käyttöönottamisen jälkeen päiväkodin henkilöstöllä on uudenlainen kokemus yhteistyön tavan tuttuudesta ja toimintamallin selkeydestä sekä varmuus siitä, että he saavat apua ongelmatilanteissa. Nyt he kokevat, että pystyvät reagoimaan herkemmin heti, kun huoli jonkun lapsen tilanteesta herää.

Kaakkurin koulun apulaisjohtaja Juha-Matti Kanniainen kertoo, että Kaakkurin koulussa on toteutettu yhteisövaikuttavuusmallia vuodesta 2019 alkaen. Kanniainen kertoo, että mallin ja sen ympärillä olevien verkostojen matalan kynnyksen tuella luodaan kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen toimivaa arkea. Kanniainen kuvaa, että keskeistä on hahmottaa lapsen tai nuoren ja koko perheen elämän kokonaistilanne ja siten pyrkiä ymmärtämään perheen haasteita kokonaisvaltaisesti. Nyt käytössä on ”yhden luurin” -periaate, jonka avulla kaikki palvelut ja koko yhteistyöverkosto tavoitetaan tehokkaasti tämän yhden numeron kautta ja tarvittavat tukipalvelut saadaan järjestettyä koko perheelle.