Kun Pohde aloitti toimintansa, oli alueilla runsaasti erilaisia toimintamalleja. Siksi yhtenäisen linjan löytäminen on vienyt aikaa.
Palveluketju on käynyt jo laajalla lausuntokierroksella, mutta se vaatii vielä vähän viilaamista. Tavoitteena on ottaa palveluketju käyttöön tämän vuoden aikana.
”Olemme isolla porukalla työstäneet prosessin etenemistä lähtien aina siitä, kun huoli herää”, integraatioylilääkäri Marianne Riekki kertoo.
”Huoli lasten levottomuudesta ja alkuvaiheiden tukitoimien tarve on kasvanut mittavasti.”
Toimintamallin mukaan se ammattilainen, jolla herää huoli lapsesta tai kenelle perhe osoittaa huolensa, ottaa asian puheeksi heidän kanssaan.
”Vanhempien lisäksi huoli voi herätä varhaiskasvatuksessa, koulussa tai neuvolassa. Huoli voi herätä myös sosiaalihuollon ammattilaisella”, kertoo Riekki.
Monin paikoin Pohteella edetäänkin jo toimintamallin mukaan. Huoli lasten levottomuudesta ja alkuvaiheiden tukitoimien tarve on kasvanut mittavasti. Siksi oleellista on tehdä alkuvaiheessa monialaista yhteistyötä, johon kuuluu lukuisten arjen toimintojen kartoitus.
”Ei ole tarkoituksenmukaista, että tullaan lääkärille ilman, että on kartoitettu esimerkiksi ruutuaikaa, päivittäistoiminnan sujuvuutta, lapsuushistoriaa ja perheen sosiaalista tilannetta. Lisäksi on tärkeää, että matalan kynnyksen tukitoimien vaikuttavuus on arvioitu. Oirekuvan edelleen jatkuessa lähdetään kartoittamaan, onko oireilussa kyse neuropsykiatriasta ongelmasta vai jostain muusta”, Riekki sanoo.
Keskittymiskykyä voidaan tukea
On tavallista, että lapsilla ja nuorilla on satunnaisia vaikeuksia keskittyä, ylläpitää tarkkaavuutta sekä kontrolloida impulssejaan. Keskittymis- ja toimintakykyä voidaan tukea huolehtimalla lapsen rutiineista ja johdonmukaisuudesta sekä ennakoimalla tilanteita, joissa pulmia yleensä esiintyy.
Työryhmä on tehnyt työnjakoa vastuunjakautumisesta. Heidän on pitänyt miettiä, mitkä ammattiryhmät tarjoavat jatkotoimia mihinkin tarpeeseen, joita alkukartoituksessa on noussut esiin.
”Tämä koskee lukuisia toimialueita. Työryhmässä on jäseniä kuntoutuksesta, terveyden ja sairaanhoidon palveluista, psykiatrialta sekä sosiaalihuollosta. Hoitopolun pitää synkronoitua palvelujärjestelmään, joten olemme samalla oppineet, ettei näin kompleksista ja monialaista hoitoketjua voi rakentaa kovin nopeasti”, Riekki summaa.
Aikuisille tarjolla digihoitopolku
Aikuisille, joilla epäillään ADHD:tä, on Pohteella olemassa digihoitopolku. Se on alun perin otettu käyttöön osana jonojen purkua, mutta sittemmin toiminta on tullut jäädäkseen.
”Pääsääntöisesti tutkimukset menevät jatkossa digihoitopolun kautta. Kun tutkimukset pystytään organisoimaan verkossa, se vapauttaa henkilökuntaa kivijalkapalveluihin, joissa sitä tarvitaan”, sairaanhoitaja Suvi Latva Kontinkankaan mielenterveyskeskuksesta kertoo.
Digihoitopolulla alkuarvio on laaja ja siinä käydään läpi asiakkaan lapsuus, toimintakyky, omaohjautumisen haasteet sekä elämänkaarikysely. Digihoitopolun edetessä tulee verikokeet, sydänfilmi sekä seulanäyte sekä yhteistyö yleislääkärin kanssa potilaan tutkimuksista.
”Asiakkaat ohjautuvat meille yleensä oman sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Ennen varsinaisia tutkimuksia he tekevät ohjattua omahoitoa. Sen tavoitteena on auttaa asiakasta tunnistamaan arjen haasteita”, Latva kertoo.
Samalla pyritään kartoittamaan ja minimoimaan muita mahdollisia oireita selittäviä tekijöitä. Tämä tukee ADHD-tutkimuksia, sillä asiakkaan arjen tilanteesta ja oireista saadaan jo varhaisessa vaiheessa tarkempaa tietoa. Tämä helpottaa tutkimusten kohdentamista ja oikea-aikaisuutta.
Asiakkaat ovat kehuneet mahdollisuutta pohtia vastauksia rauhassa omaan tahtiin. Digihoitopolku auttaa ihmistä ymmärtämään haasteitaan paremmin. Digipolulla on myös chat-mahdollisuus, jolla asiakas saa yhteyden hoitajiin.
Digihoitopolun parissa työskentelevät hoitajat voivat tehdä töitä etänä, joten se lisää työhyvinvointia. Latva on tehnyt ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opinnäytetyön aiheesta. ADHD-digitutkimuspolku voi toimia merkittävänä työvälineenä hoitoprosessien sujuvoittamisessa ja parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta.
Juttu on julkaistu Pohdelainen 1/2026 -lehdessä. Lue koko lehti.