Loma-aikoina lähisuhdeväkivaltatapaukset lisääntyvät. Tähän on syynä muun muassa seuraavat asiat:
- Pakotettu yhdessäolo: Arjen rutiinit, kuten työ, koulu ja harrastukset, toimivat tavallisesti suojatekijöinä. Ne tarjoavat etäisyyttä väkivaltaa käyttävään henkilöön sekä mahdollisuuksia kohdata ihmisiä, jotka voivat tunnistaa väkivallan merkit. Loma-aikoina yhdessäolon määrä lisääntyy, jolloin myös kontrolli voi voimistua ja avun hakeminen vaikeutua.
- Alkoholin käytön lisääntyminen: Alkoholin runsas käyttö on yksi merkittävimmistä lähisuhdeväkivallan riskitekijöistä. Suomessa alkoholia käytetään kesäisin enemmän kuin muina vuodenaikoina, mikä näkyy myös väkivaltatilanteiden lisääntymisenä. Alkoholin kotiinkuljetuksen yleistyminen voi osaltaan lisätä haitallista käyttöä.
- Taloudelliset ja sosiaaliset paineet: Loma-aikoihin liittyy usein ylimääräisiä kuluja sekä odotuksia onnistuneesta ja onnellisesta perhe-elämästä. Taloudellinen kuormitus ja sosiaalinen paine voivat lisätä stressiä, joka puolestaan kasvattaa ristiriitojen ja väkivallan riskiä.
Lähisuhdeväkivalta on paljon muutakin kuin fyysistä väkivaltaa
On helpointa tunnistaa lyöminen lähisuhdeväkivallaksi, mutta se on usein myös paljon muuta. Väkivalta voi olla fyysisen lisäksi myös henkistä, seksuaalista, taloudellista, kemiallista, kulttuurista, uskonnollista tai kunniaan liittyvää. Myös vaino, laiminlyönti ja väkivallalle altistuminen ovat väkivallan muotoja.
Henkinen väkivalta voi näyttäytyä esimerkiksi mitätöintinä, haukkumisena, muista eristämisenä tai uhkailuna. Kun läheinen ihminen murentaa tarkoituksella toisen itseluottamusta ja itsetuntoa, katkaisee suhteet muihin tärkeisiin ihmisiin tai uhkailee satuttavansa joko väkivallan kokijaa, hänen läheisiään tai lapsiaan tai lemmikkiä, ovat vaikutukset usein syviä ja pitkäkestoisia.
Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista pohde.fi/reittis/lahisuhdevakivalta. Sivustolta löydät mm. videoita lähisuhdeväkivallasta, sen eri muodoista ja siihen saatavasta avusta.
Väkivaltaa kokeneen voi olla vaikea tunnistaa kokemaansa väkivaltaa ja sen vakavuutta. Väkivaltaa kokeneen voi olla vaikea tunnistaa kokemaansa väkivaltaa tai sen vakavuutta. Jos läheisen saapuminen kotiin nostaa sykettä, jos joutuu jatkuvasti varomaan sanojaan tai tekemisiään toisen reaktioiden pelossa tai jos omassa kodissa ei tunne oloaan turvalliseksi, kaikki ei välttämättä ole hyvin. Jo pelkkä jatkuva turvattomuuden tunne on riittävä syy hakea apua. Asioiden jakaminen turvallisen ihmisen kanssa voi olla ensimmäinen askel kohti muutosta.
Turvasuunnitelma
Kun elää olosuhteissa, joissa lähisuhdeväkivallan uhka on todellisuutta, on hyvä myös pysähtyä miettimään omaa ja mahdollisten lasten turvallisuutta. Ennakoiminen ja turvasuunnitelman tekeminen mahdollisen väkivaltatilanteen varalle on silloin tärkeää. Turvasuunnitelman tarkoituksena on auttaa toimimaan nopeasti ja turvallisesti tilanteen kärjistyessä.
Turvasuunnitelmaa varten mietitään esimerkiksi:
- Mitkä merkit kertovat väkivaltaisen käytöksen mahdollisesta alkamisesta?
- Miten voit poistua tilanteesta turvallisesti, jos jännite kasvaa?
- Mikä on nopein ja turvallisin reitti pois asunnosta?
- Missä voit olla turvassa tilanteen aikana?
- Miten saat tärkeät asiakirjat, lääkkeet, puhelimen ja muut välttämättömät tavarat nopeasti mukaasi?
- Onko lähipiirissä henkilö, jolle voit kertoa tilanteestasi?
- Voitko sopia läheisen tai naapurin kanssa turvasanasta?
- Ovatko lapset tietoisia siitä, miten toimia vaaratilanteessa?
Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilta voit lukea tarkemmin turvasuunnitelman tekemisestä. Turvasuunnitelman tekemiseen voit saada myös apua eri palveluiden kautta.
Apua lähisuhdeväkivaltaan myös kesällä ympäri vuorokauden
Mikäli luet nyt tätä tekstiä ja tiedät tai epäilet kokevasi lähisuhdeväkivaltaa älä jää yksin. Sinä olet tärkeä, sinulla on oikeus turvallisuuteen ja olet avun arvoinen.
Apua on monenlaista ja sitä on saatavilla aina. Turvakodit palvelevat ympäri vuorokauden tarjoten turvallisen paikan silloin, kun kotiin ei enää voi jäädä. Hyvinvointialueilla sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa vuorokauden ympäri, sosiaalipalvelut auttavat arjen turvaamisessa ja järjestelyissä ja terveyspalveluista saa apua väkivallan fyysisiin ja psyykkisiin seurauksiin. Järjestöjen palveluissa on mahdollisuus myös anonyymiin keskustelutukeen paikan päällä, puhelimitse tai chattien kautta.
Valtakunnallinen nollalinja puhelinpalvelu 116 016 on avoinna ympäri vuorokauden. Nollalinjan kautta saa puhelimitse keskusteluapua, sekä tietoa lähellä olevista palveluista ja saatavasta avusta. Pohjois-Pohjanmaan kaikki apu ja tuki on koottu verkkosivuillemme pohde.fi/lahisuhdevakivalta.
Rakkaus ei satuta.