Ohjeita äitiysneuvolan asiakkaille

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde neuvoo ja ohjaa vanhempia ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Tälle sivulle on koottu ohjeita ja vinkkejä kaikille äitiysneuvolan asiakkaille.

Äitiysneuvola omalla alueellasi

Löydät oman asuinpaikkakuntasi äitiysneuvolan yhteystiedot Äitiysneuvola-sivulta. Valitse Yhteystiedot-osiossa oma paikkakuntasi, jotta näet yhteystiedot.

Neuvolakäynnit raskausaikana

Neuvolakäynneillä seurataan odottavan äidin, sikiön ja koko perheen hyvinvointia. Terveille ensisynnyttäjille järjestetään raskausaikana vähintään yhdeksän ja uu­del­leen­syn­nyt­tä­jil­le kahdeksan määräaikaista terveystarkastusta, joista kaksi on lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sia. Tarvittaessa käyntejä voidaan lisätä. Lisäksi synnytyksen jälkeen on kaksi terveystarkastusta.

Raskausviikkojen laskeminen aloitetaan viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Täysiaikainen raskaus kestää 37–42 viikkoa. Näin määritellään niin sanottu laskettu aika, eli synnytyksen arvioitu ajankohta. Laskettu aika tarkentuu myöhemmin ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­sis­sa.

Ensimmäinen käynti terveydenhoitajalle on yleensä raskausviikolla 8-10. Molemmat vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita neuvolaan. Käynnillä keskustellaan voinnista, tunteista, odotuksista ja ter­veys­tot­tu­muk­sis­ta sekä raskaudenajan seurantaan liittyvistä asioista.
Oulun yliopistollisen sairaalan verkkosivuilta löydät hyödyllistä tietoa synnytyksestä ja syn­ny­tys­val­men­nuk­sis­ta:

Huoli raskaudesta?

Missä tilanteissa täytyyy soittaa synnyttäjien vastaanotolle?

Ole yhteydessä välittömästi synnyttäjien vastaanottoon raskausviikon 22+0 jälkeen seuraavissa tilanteissa:

  • säännölliset, alle 10 minuutin välein toistuvat ja kivuliaat supistukset ennen raskausviikkoa 37+0,
  • kohtalainen tai runsas verinen vuoto,
  • selkeä lapsiveden meno,
  • yhtäjaksoinen, voimakas vatsakipu, joka ei helpota levossa,
  • vatsaan kohdistunut isku, kuten tapaturma tai onnettomuus.

Missä tilanteissa täytyy ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskukseen?

Ole yhteydessä sosiaali- ja terveyskeskukseen tai sen ollessa suljettuna yhteispäivystykseen seuraavissa tilanteissa:

  • Sinulla on hengitysvaikeuksia.
  • Toinen jalkasi on turvonnut ja siihen sattuu kovasti esimerkiksi astuessa.

Missä tilanteissa täytyy ottaa yhteyttä neuvolaan?

Ota yhteyttä neuvolaan tai päivystysaikana synnyttäjien vastaanottoon seuraavissa tilanteissa:

  • Sikiön liikkeet ovat vähentyneet raskausviikon 32 jälkeen. Jos äidin toteamien liikkeiden määrä on tunnin aikana vähemmän kuin kymmenen liikettä, jatketaan tarkkailua toinen tunti tai toistetaan yhden tunnin seuranta uudelleen jonkin ajan kuluttua.
  • Sinulla on päänsärkyä ja näköhäiriöitä, jotka eivät mene ohi, kun olet ottanut särkylääkettä (parasetamolia 1 gramma) ja levännyt.

Neuvoja arjen tueksi raskaana olevalle

Ravinto

Monipuolinen ja riittävä ravinto on tärkeää äidin terveydelle ja turvaa sikiön kasvua ja kehitystä. Kaikille raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan D-vi­ta­mii­ni­val­mis­tet­ta ympäri vuoden sekä foolihappolisää ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan. Joitakin ruoka-aineita suositellaan vältettävän raskausaikana tai imettäessä.

Lääkkeet, rokotukset ja luontaistuotteet

Lääkkeiden käyttöä tulee raskausaikana välttää, mutta on useita tilanteita, joissa sairautta joudutaan hoitamaan lääkkeillä. Lisäksi infektioiden ja allergiaoireiden hoitoon, migreenikohtaukseen sekä kuumeen alentamiseen on olemassa lääkkeitä, joita voi turvallisesti käyttää myös raskausaikana. Lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden turvallisuus on hyvä varmistaa lääkäriltä ennen käyttöä. Lääkkeiden, sairastetun taudin tai rokotuksen vaikutuksista raskauteen tai hedelmällisyyteen voi kysyä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin Teratologisesta tietopalvelusta.

Raskaana olevan rokottamista ei suositella rutiininomaisesti (THL), mutta tiettyjä rokotteita voi ottaa raskausaikana silloin kun rokotukseen on aihe. Esimerkiksi influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Myös hepatiittirokotus riskiryhmään kuuluvalle tai matkustettaessa korkean riskin alueelle ja tetanusrokotus likaisen haavan yhteydessä ovat turvallisia.

Luontaistuotteiden kuten ravintolisien ja kas­vi­roh­dos­val­mis­tei­den sisältö voi vaihdella. Ne voivat myös sisältää biologisesti aktiivisia aineita, joiden turvallisuutta raskausaikana ei ole tutkittu. Luontaistuotteiden käyttöä tulee välttää raskauden ja imetyksen aikana.

Päihteet

Päihteettömyys turvaa sikiön kasvua ja kehitystä. Alkoholi, huumeet ja tupakan sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat suoraan sikiön elimistöön istukan kautta ja vaarantavat näin sikiön kehityksen. Molemmilta vanhemmilta kysytään päihteiden käytöstä ja tehdään alkoholin käyttöä kartoittava testi. Raskautta seurataan äi­tiys­po­likli­ni­kal­la, jos odottajalla on päihteiden käyttöä raskausaikana tai runsasta käyttöä ennen raskautta. Mikäli tarvitset tukea päihteettömyyteen, ota asia rohkeasti esille neuvolassa.

Liikunta

Liikkuminen raskausaikana on tärkeää. Se ehkäisee liiallista painonnousua ja lihaskunnon heikkenemistä. Raskausajan liikunnan tulisi olla miellyttävää ja kuntoa ylläpitävää.

Imetys

Imetys on tärkeä osa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Rintamaito on ihanteellista ravintoa pienelle vauvalle. Se sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa ja hyvin sulavassa muodossa. Imetys suojaa hengitys- ja vä­li­kor­va­tu­leh­duk­sil­ta sekä suo­lis­to­sai­rauk­sil­ta. Imetyksellä on todettu olevan pitkäaikaisia, jopa aikuisikään ulottuvia terveysvaikutuksia.

Suomessa suositellaan puolen vuoden täysimetystä ja imetystä lisäruuan ohella vuoden ikään saakka. Ainoastaan D-vitamiinilisää suositellaan kahden viikon iästä lähtien äidinmaidon lisäksi.

Jo raskausaikana on hyvä tutustua imetykseen, äidinmaidon etuihin ja imetyksen alkutaipaleeseen.

Vanhemmuus ja varhainen vuorovaikutus

Syntyvä lapsi muuttaa parisuhdetta ja tekee puolisoista vanhempia. Vanhemmuuteen kasvu alkaa jo raskausaikana, etenee yksilöllisesti ja vaatii sitoutumista.

Vastasyntynyt on ensi hetkistään lähtien vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa. Vauva viestittää tarpeistaan, muun muassa nälästään, läheisyyden tarpeestaan ja väsymyksestään vanhemmilleen. Vanhempien vastatessa viesteihin vauva kokee olonsa turvalliseksi ja kehittyy omaksi itsekseen.

Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus ei vaadi erityisiä taikatemppuja. Pysyvät ihmissuhteet ja tavallinen lapsiperheen arki, jossa toistuvissa ja tutuissa rutiineissa huolehditaan lapsen perustarpeista (uni, ruoka, puhtaus, ulkoilu) ja jossa osoitetaan rakkautta ja hyväksyntää ja asetetaan turvallisia rajoja, on hyvä perusta varhaisvuosien hyvälle kasvulle.