Pelastuslaitoksen osaamisen kehittäminen on laaja kokonaisuus. Suuri osa koulutuksista toteutuu työvuorojen yhteydessä ja sopimuspalokuntien viikkoharjoituksissa. Tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö pystyy toimimaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.
Kehittämispäällikkö Matti Virtasen mukaan vuonna 2026 keskitytään päätoimisen henkilöstön koulutusten yhtenäistämiseen ja aikataulujen selkeään suunnitteluun. Samalla uudistetaan harjoitusten seurantaa ja raportointia.
Koulutussisältöjä päivitetään aina, kun käyttöön tulee uutta kalustoa tai toimintaympäristön riskit muuttuvat. Koulutusta suunniteltaessa huomioidaan maakunnan erilaiset piirteet: tunturi- ja erämaa-alueet, kaupunkikeskukset, pitkä rannikko sekä satama- ja tehdasalueet tuovat toimintaan omat vaatimuksensa.
”Riskit ovat eri puolilla maakuntaa erilaisia, ja riskien mukana vaihtelee myös henkilöstön osaamistarpeet”, Virtanen sanoo.
Laaja kouluttajaverkosto
Pelastuslaitoksella toimii noin sata kouluttajaa eri tasoilla. Määrä on suuri suhteessa päätoimiseen henkilöstöön, jota on noin 350. Tehtäviin hakeudutaan vapaaehtoisesti, ja kouluttajat vastaavat harjoitusten suunnittelusta, materiaalien tuottamisesta ja käytännön koulutuksesta.
Sopimuspalokuntien viikkoharjoituksia vetävät yleensä työvuorot, mutta erityisosaamista tarvitseviin aiheisiin kutsutaan omia asiantuntijoita.
”Myös sivutoimisista on tärkeää löytää riittävästi osaajia kouluttajiksi. Heiltä löytyy vuosien kokemusta ja paljon osaamista. Väestökehitys ja hälytysosastojen pienenevät henkilöstömäärät ovat yksi lähivuosien haasteista”, Virtanen sanoo.
Harjoituksissa hyödynnetään pelastuslaitoksen kalustoa, paikallisia harjoitusalueita ja simulaattoreita, jotta harjoitustilanteet vastaavat mahdollisimman hyvin todellisia tehtäviä.
”Laaja kouluttajaverkosto ja alueelliset riskit ohjaavat pelastuslaitoksen osaamisen kehittämistä.”
Vuodelle 2026 suunnitellaan uutta simulaattorikokonaisuutta, joka lisää mahdollisuuksia harjoitella vaativia tilanteita hallitusti ja turvallisesti. Simulaattoreiden avulla voidaan harjoitella realistisesti muun muassa kuumia savusukelluksia, perinteisiä sammutusmenetelmiä sekä vaihtoehtoisia sammutustekniikoita.
Myös kaluston uudistuminen vaikuttaa koulutustarpeeseen, sillä jokainen uusi hankinta edellyttää perehdytystä ja käytännön harjoittelua.
Yhteistyö vahvistaa valmiutta
Tällä hetkellä koulutusmateriaali on hajallaan eri järjestelmissä. Hyvinvointialueen alustoja käytetään erityisesti esihenkilö- ja tukitoimintojen koulutuksissa. Pelastustoiminnan päätoimisten koulutusmateriaalit, sopimuspalokuntalaisten viikkoharjoitusten materiaalit ja sopimuspalokuntalaisten peruskurssit on koottu Pelastusopiston käyttämään Koulumaali-oppimisympäristöön. Sopimuspalokuntien peruskurssit järjestetään yhteistyössä Pohjois-Suomen pelastusliiton kanssa.
Henkilöstöä rohkaistaan hakeutumaan myös ulkopuolisiin koulutuksiin ja seminaareihin.
”Tavoitteena on, että kurssien opit palaavat työyhteisön hyödyksi ja vahvistavat kokonaisosaamista”, Virtanen toteaa.
Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueella koulutusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt. Esimerkiksi viimevuotinen vesisukelluskurssi toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen omana koulutuksena, kun Pelastusopistolla ei ollut mahdollisuutta järjestää sitä. Kurssi kokosi osallistujia kaikista naapuripelastuslaitoksista.
Virtasen mukaan osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä.
”Tämä vaatii jatkuvaa suunnan tarkistamista ja harjoitusten sisältöjen kehittämistä. Meidän on pidettävä katse tulevassa ja seurattava, mitä voimme tehdä ja missä voimme kehittyä. Emme voi tuudittautua siihen, että olisimme valmiita”, sanoo Virtanen.
Juttu on julkaistu Pohdelainen 1/2026 -lehdessä. Lue koko lehti täältä.