Pohteen ja Laphan perusterveydenhuollon ja tekniikan ammattilaisia sekä valmiuden ja varautumisen asiantuntijoita kokoontui Ouluun 14.–15. lokakuuta harjoittelemaan SPR:n kanssa, miten palveluja voidaan turvata tilanteessa, jossa avun tarve kasvaa ja palveluja tarvitaan tavallista laajemmalla alueella. Tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä sekä harjoitella liikkuvan terveysyksikön pystyttämistä ja varustamista käyttökuntoon.
Suunnittelusta käytännön tekemiseen
Ensimmäisenä harjoituspäivänä osallistujat tutustuivat aamupäivällä annettuun harjoitustilanteeseen ja suunnittelivat liikkuvan terveysyksikön käyttöönottoa. Iltapäivällä suunnitelmat vietiin käytäntöön, kun osallistujat pystyttivät terveysyksikön, eli teltan, ja varustivat sen käyttövalmiiksi.
Liikkuvan terveysyksikön avulla voidaan järjestää perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja ja muita kriittisiä sosiaali- ja terveyspalveluja myös kiinteiden toimipisteiden ulkopuolella. Yksikkö voi tukea esimerkiksi kotihoidon, kotisairaalan ja sosiaalihuollon tehtäviä sekä auttaa turvaamaan palvelujen jatkuvuutta laajoissa häiriötilanteissa.
Toisena päivänä harjoituksesta saatuja kokemuksia käytiin läpi ja kuultiin Pohteen sekä SPR:n puheenvuoroja. Edellisenä päivänä pystytetty yksikkö esiteltiin myös hyvinvointialueiden edustajille.
Kokonaisturvallisuus rakentuu yhteistyöstä
Oulun yliopistollisen sairaalan johtaja Miia Turpeinen sekä SPR:n varautumisen ja valmiuden koordinaattori Niina Hirvonen korostivat yhteistyön merkitystä varautumisessa. Yhteistyö on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä eri toimijoiden voimin.
Varautumista on tärkeää harjoitella jo normaalioloissa. Kun eri toimijat tuntevat toistensa osaamisen ja toimintatavat, palvelujen jatkuvuudesta pystytään huolehtimaan paremmin myös poikkeuksellisissa tilanteissa.
Tärkeää harjoitella yhdessä
Monelle osallistujalle harjoitus oli ensimmäinen laatuaan. Päivä koettiin hyödylliseksi, ja se tarjosi uusia oivalluksia liikkuvan terveysyksikön mahdollisuuksista sekä yhteistyön ja ennakkosuunnittelun merkityksestä.
”Tunnen olevani etuoikeutettu, että sain olla mukana”, kuvasi yksi osallistujista. Harjoitus antoi osallistujille kokemusta ja varmuutta siihen, että poikkeuksellisiin tilanteisiin kannattaa valmistautua yhdessä jo etukäteen.
Harjoitus oli osa ulkoministeriön rahoittamaa IBA-hanketta, joka tukee Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyötä.