Väkivaltaa kokeneen alaikäisen tuki ja hoito

Ilmoita heti so­si­aa­li­vi­ran­omai­sel­le ja poliisille, jos

• epäilet, että lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa, tai
• sinä itse olet kokenut väkivaltaa.

Soita sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai hätänumeroon 112. Tee rikosilmoitus. Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Tee rikosilmoitus. (Poliisi.fi)

Lue rikosprosessista Ri­ko­suh­ri­päi­vy­tyk­sen verkkosivuilta. (Riku.fi)

Las­ten­suo­je­luil­moi­tus

Voit tehdä myös las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen, jos olet huolissasi alaikäisestä tai hänen perheestään.

Lue ohje las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen tekemiseen.

Tukihenkilö

Voit saada Ri­ko­suh­ri­päi­vys­tyk­ses­tä tukihenkilön, joka tulee mukaasi po­lii­si­kuu­lus­te­lui­hin ja oikeudenkäyntiin. Hän neuvoo sinua rikosprosessiin liittyvissä kysymyksissä ja tarvittaessa auttaa sinua saamaan apua muualta. Tukihenkilöpalvelu on ilmaista.

Lue Ri­ko­suh­ri­päi­vy­tyk­sen tukihenkilöistä. (Riku.fi)

Varmista, että lapsi tai nuori ei ole vaarassa joutua uudelleen väkivallan uhriksi. Sinua tukevat so­si­aa­li­vi­ran­omai­nen ja poliisi.

So­si­aa­li­vi­ran­omai­nen saa tiedon alaikäiseen kohdistuneesta väkivallasta joko ilmoittajalta itseltään tai poliisilta. Voit itse soittaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai tarvittaessa hätänumeroon 112.

So­si­aa­li­vi­ran­omai­nen ottaa perheeseen yhteyttä ja sopii perheen kanssa keskustelun ajankohdasta ja toimenpiteistä. So­si­aa­li­vi­ran­omai­nen arvioi yhdessä lapsen, nuoren tai perheen kanssa, kuinka kiireellinen tilanne on ja millaisia palveluja he tarvitsevat. Tarvittaessa so­si­aa­li­vi­ran­omai­nen tekee yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Mietityttääkö sinua lapsen huoltaminen tai tapaaminen?

Jos tarvitset ohjeita tai neuvoja lapsen huoltamiseen tai tapaamiseen liittyen, ota yhteyttä Pohteen perheoikeudellisiin palveluihin.

Lue ohje ajan varaamiseen verkkosivulta Lapsen huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus.

Jos lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa, hänet on tärkeätä saada lääkärin tutkittavaksi mahdollisimman pian. Tutkimuksiin kannattaa mennä, vaikka tapahtuneesta olisi kulunut jo paljon aikaa.

Lääkäri tutkii mahdolliset vammat ja jäljet. Hän myös arvioi lapsen tai nuoren terveydentilan kokonaisvaltaisesti.

Jos lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa aivan äskettäin, hän voi hakeutua päivystykseen huolta pitävän aikuisen kanssa tai itsenäisesti.

Myös poliisi, so­si­aa­li­vi­ran­omai­nen tai terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata lapsen tai nuoren ter­veys­tar­kas­tuk­seen.

Onko väkivallan uhri alle 16-vuotias?

Soita päivystysavun puhelinnumeroon 116 117 tai aloita keskustelu päivystysavun chatissa, jos

• epäillystä väkivallasta on kulunut alle kaksi viikkoa tai
• lapsella on kipuja, verenvuotoa tai vamma.

Tarvittaessa sinut ohjataan lasten ja nuorten päivystykseen.

Ota yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottoon, kou­lu­ter­vey­den­huol­toon tai neuvolaan, jos

• epäillystä väkivallasta on kulunut yli kaksi viikkoa ja
• lapsella ei ole kipuja, verenvuotoa tai vammaa.

Onko väkivallan uhri täyttänyt 16 vuotta?

Soita päivystysavun puhelinnumeroon 116 117 tai aloita keskustelu päivystysavun chatissa, jos

• epäillystä väkivallasta on kulunut alle neljä viikkoa tai
• lapsella on kipuja, verenvuotoa tai vamma.

Ota yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottoon tai opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­toon, jos

• epäillystä väkivallasta on kulunut yli neljä viikkoa ja
• nuorella ei ole kipuja, verenvuotoa tai vammaa.

Onko nuori kokenut seksuaalista väkivaltaa?

Soita seri-tukikeskukseen, jos

• • nuori on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja
  • väkivallasta on kulunut alle kuukausi.

Tarkista seri-tukikeskusten yhteystiedot.

Onko lapsi tai nuori kokenut seksuaaliväkivaltaa?

Jos lapsi tai nuori on tulossa ter­veys­tar­kas­tuk­seen pian seksuaalisen väkivallan jälkeen, olisi tutkimuksen kannalta hyvä, ettei hän syö, juo, käy vessassa tai peseydy ennen tutkimusta.

Mukaan täytyy ottaa kaikki vaatteet, jotka olivat päällä väkivallan aikana, ellei niitä ole jo annettu poliisille. Laita vaatteet pussiin.

Lapselta tai nuorelta pyydetään taustatietoja

Terveystarkastuksen alussa lääkäri pyytää lapselta tai nuorelta taustatietoja, jolloin hän voi kertoa tapahtuneesta.

Jos väkivaltaa kokenut on pieni lapsi, lääkäri kysyy lapsen terveydentilasta hänestä huolta pitävältä aikuiselta ennen terveystarkastuksen aloittamista. Sen aikana lapsi on toisessa huoneessa esimerkiksi hoitajan kanssa.

Lääkäri tutkii lapsen tai nuoren

Lapsi tai nuori tulee tutkimushuoneeseen yleensä yksin. Tutkimusta ei tarvitse jännittää tai pelätä. Lääkäri kuuntelee lasta tai nuorta tutkiessaan häntä. Tutkimuksessa on yleensä mukana myös hoitaja. He kertovat lapselle koko tapaamisen ajan, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Lääkäri tekee lapselle tai nuorelle kattavan terveystarkastuksen, johon kuuluu

• lapsen tai nuoren mittaaminen ja punnitseminen,
• sydämen ja keuhkon kuunteleminen,
• vatsan tunnusteleminen,
• suuhun ja korviin katsominen,
• ihon tarkastaminen kauttaaltaan.

Tarvittaessa lääkäri tarkastaa myös sukuelinten alueen.

Tietojen ja näytteiden kerääminen

Mahdolliset jäljet iholla kuvataan ja kirjataan ylös. Tutkimuksessa voidaan kerätä näytteitä esimerkiksi iholta tai limakalvolta. Näytteiden ottaminen ei satu.

Kuvat ja tiedot säilytetään salattuina tietoturvallisessa paikassa.

Lääkäri kertoo terveystarkastuksen jälkeen, täytyykö lapselle tai nuorelle tehdä lisätutkimuksia. Tarvittaessa lääkäri tekee hänelle lähetteen la­bo­ra­to­rio­ko­kei­siin tai röntgen- tai ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­seen.

Tutkimuksen jälkeen

• hoidetaan mahdolliset vammat ja
• huolehditaan, että lapsi tai nuori saa tarvitsemansa lääkkeet.

On mahdollista, että lapsen tai nuoren täytyy jäädä sairaalaan lisätutkimusten vuoksi tai tulla vielä uudelleen tutkittavaksi.

Lääkäri voi tehdä ter­veys­tar­kas­tuk­ses­ta lausunnon rikosepäilyn selvittämistä varten, jos poliisi pyytää sellaista.

Riippuu paljon ihmisestä, miten hän reagoi odottamattomaan tilanteeseen. Väkivalta tai epäily siitä voi laukaista kriisin, jolloin lapsi tai huoltaja tarvitsee ulkopuolista apua. Kriisiavun ammattilainen voi

• auttaa tunteiden käsittelyssä ja tilanteen vakauttamisessa sekä
• tukea ja ohjata käytännön asioiden hoitamisessa.

Ammattilainen myös arvioi yhdessä teidän kanssanne, tarvitsetteko lisää apua ja miten etenette asian suhteen.

Miten saat kriisiapua

Soita rohkeasti sosiaali- ja kriisipäivystykseen, jos lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä arvioi, tarvitsetko tukea kiireellisesti.

Jos lapsella tai nuorella on jo olemassa yhteys psyykkiseen hoitoon, ota yhteyttä kyseiseen tahoon.

Voit saada kriisiapua myös lapsen omalta so­si­aa­li­työn­te­ki­jäl­tä, päivystysavusta tai seuraavilta tahoilta:

Oulun ensi- ja turvakoti. (Oetk.fi)

Raahen ensi- ja turvakoti. (Retk.fi)

Oulun kriisikeskus. (Mieliyhdistykset.fi)

Mieli ry:n kriisipuhelin. (Mieli.fi)

Ri­ko­suh­ri­päi­vys­tyk­sen puhelinpalvelu. (Riku.fi)

Ri­ko­suh­ri­päi­vys­tyk­sen chat. (Riku.fi)

Pohde tarjoaa tukea sekä väkivaltaa kokeneelle lapselle tai nuorelle että hänen huoltajilleen. Tuki helpottaa vointia ja ehkäisee ennalta psyykkisiä oireita väkivaltakokemuksen jälkeen.

Ensivaiheen tuen tavoitteena on vakauttaa lapsen tai nuoren tilannetta ja palauttaa hänen turvallisuuden tunteensa.

Pohde tarjoaa

• ohjausta ja neuvontaa sekä
• tukea arjen perusasioiden sujumiseen ja vahvistamiseen.

Arjen perusasioiden sujuminen kriisi- tai poikkeustilanteessa luo turvallisuuden tunnetta kaikenikäisille.

Ota meihin yhteyttä

Jos haluat tukea tilanteeseen, ota yhteyttä

• lapsen omaan so­si­aa­li­työn­te­ki­jään,
• lapsiperheiden puhelinpalveluun,
• lapsiperheiden chattiin tai
• opiskeluhuoltoon.

Erikoissairaanhoito ja hoitosuunnitelma

Pohteen ammattilaiset arvioivat kanssanne, tarvitsetteko eri­kois­sai­raan­hoi­toa, kuten lasten- tai nuortenpsykiatriaa. Eri­kois­sai­raan­hoi­toon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä.

Vasta kriisivaiheen jälkeen laadimme pitkäjänteisen hoitosuunnitelman, esimerkiksi psykoterapian.

Tuen ja hoidon keinot

Tuen ja hoidon keinot riippuvat lapsen, nuoren tai perheen tilanteesta. Voimme työskennellä pelkästään lapsen tai nuoren kanssa tai perheen kanssa. On mahdollista järjestää tukea ja hoitoa myös yhteisötasolla, esimerkiksi jos väkivalta on tapahtunut koulussa.

Mistä muualta voitte saada tukea?

Voit saada tukea myös seuraavilta tahoilta:

Oulun ensi- ja turvakoti. (Oetk.fi)

Raahen ensi- ja turvakoti. (Retk.fi)

Ri­ko­suh­ri­päi­vys­tyk­sen puhelinpalvelu. (Riku.fi)

Ri­ko­suh­ri­päi­vys­tyk­sen chat. (Riku.fi)

Tuen ja hoidon palveluissa arvioimme teidän kanssanne, miten lapsi tai nuori voi ja tarvitseeko hän vielä muita palveluja.

Pohteen ammattilaiset seuraavat lapsen tai nuoren vointia pitkään väkivaltatilanteen jälkeen. Jokainen reagoi omalla tavallaan poikkeuksellisiin tilanteihin, ja tuen tarve voi muuttua. Oireet ja tuen tarve voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua.

Pohteen ammattilaiset sopivat teidän kanssanne, kuka vastaa seurannasta. Se voi olla esimerkiksi aiemmin tukea tarjonnut taho, opiskeluhuolto tai lapsen oma sosiaalityöntekijä.

Väkivaltakokemuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi seuraaviin toimijoihin:

Sekasin-chat.

Byströmin ohjaamo. (Nuortenoulu.fi)

Tyttöjen talon tuki sek­su­aa­li­vä­ki­val­las­ta selviytymiseen. (Likka.fi)

Poikien talo.

Oulun seurakuntien Walk in -terapia.

Mielenterveystalo.fi.

Nuorten exit. (Nuortenexit.fi)

Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuortennetti. (Nuortennetti.fi)

Suojellaan lapsia ry. (Suojellaanlapsia.fi)

Rais­kaus­krii­si­kes­kus Tukinainen. (Tukinainen.fi)