Suomi
English
SvenskaPohteen toteuttama pilotti on suunnattu ylivieskalaisille ja iiläisille 18–65-vuotiaille henkilöille, joilla on asiakkuus sosiaalipalveluissa. Valtaosa heistä on asiakkaana myös työllisyyspalveluissa. Työhönvalmennuksen ansiosta monet heistä ovat saaneet rohkeutta ja valmiuksia työnhakuun ja myös päässeet työelämään tai opiskelemaan. Uusia asiakkaita ei enää tässä vaiheessa oteta mukaan, sillä pilotti päättyy vuoden 2024 lopussa.
Hankkeen taustalla on valtakunnallinen kehittämistyö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi ja kouluttaa hyvinvointialueita laatuperusteisen tuetun työhönvalmennuksen käyttöön, lyhennettynä puhutaan latuvalmennuksesta. Menetelmän virallinen nimi on sosiaalihuollon laatuperusteinen IPS-työhönvalmennus (individual placement and support). Pilotointi on laajentunut vuosina 2023–2024 kuudelle hyvinvointialueelle osana EU-rahoitteista Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
IPS-toimintamalli on kehitetty Yhdysvalloissa, ja sen on tutkitusti todettu parantavan työllistymistä. Suomessa tämä menetelmä ei ole vielä kovin tunnettu, mutta monessa muussa maassa se on jo laajassa käytössä. Voit lukea aiheesta lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta (THL.fi).
Työhönvalmentajat Anniina Saarinen, Laura Rissanen ja Eija Paakkola kertovat, mikä tekee työhönvalmennuksesta hyvän keinon tukea työllistymistä. Kuuntele haastattelu:
Jos evästeasetuksesi estävät podcastin näkymisen, voit muuttaa evästeasetuksia tai kuunnella haastattelun SoundCloudissa.
IPS-valmennusta raamittavat tarkat kriteerit ja jokaisen valmennettavan kanssa täytetään lukuisia dokumentteja, joiden kautta valmennettavalle muun muassa luodaan oma ammatillinen profiili. Tämän pohjatyön päälle on hyvä rakentaa. Myös valmennettavilta on tullut hyvää palautetta siitä, että valmennuksen jokainen vaihe kirjataan ylös ja työtä tehdään yhtenäisen ja hyväksi havaitun menetelmän avulla.
Pohteen työhönvalmentajien tiimin vetäjä Anniina Saarela pitää tärkeänä sitä, että työnhakija nähdään toimijana, ei vain toimenpiteiden kohteena:
“Työllisyyspalvelut ovat uudistumassa ja se koskettaa myös hyvinvointialueita. Hyvinvointialueet ja työllisyyspalvelut tekevät joka tapauksessa yhteistyötä, mutta on hyvä pohtia, millaista yhteistyön kannattaisi olla ja millä tavalla työttömät työnhakijat nähdään tässä prosessissa aktiivisina toimijoina.
Työhönvalmentajan asiakkaita ovat sekä työnhakijat että työnantajat
IPS-valmennuksessa ajatellaan, että tärkeintä on asiakkaan oma motivaatio, halu päästä töihin. Työhönvalmennus alkaa aina valmennettavan osaamisen ja toiveiden kartoittamisella, jonka pohjalta työhönvalmentaja lähtee etsimään valmennettavalleen sopivaa työpaikkaa. Valmennuksen erityispiirre on vahva tuki sekä valmennettavalle että työnantajalle, jotta valmennettavan polku työelämään olisi mahdollisimman mutkaton. Palvelu on maksuton molemmille osapuolille.
Työhönvalmentaja auttaa valmennettavaansa konkreettisesti työnhaussa, jotta ovi sopivaan työpaikkaan avautuisi. Monelle jo pelkkä puhelu työnantajalle voi olla vaikea paikka, etenkin, jos takana on paljon pettymyksiä.
Iin ja Ylivieskan alueiden työnantajat ovat ottaneet hyvin vastaan työhönvalmentajien tarjoaman tuen rekrytointiin. Monet asiakkaista ovat löytäneet jatkopolun elämäänsä valmennuksen avulla joko avoimille työmarkkinoille, opintoihin tai työkokeiluun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toteuttanut Pohteen pilotille laatuarvioinnin syyskuussa 2024 ja tulos 96/125 oli pilotin lyhyeen toiminta-aikaan nähden positiivinen yllätys. Laatuarviointiraportin mukaan pilotin vahvuuksia ovat asiakaslähtöinen työskentelyote, asiakkaiden toiveiden ja voimavarojen tunnistaminen sekä pyrkimys siihen, että asiakkaat työllistyisivät palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.
Työhönvalmennus on tarpeellinen palvelu tukea tarvitseville työnhakijoille
Laura Rissanen on toiminut työhönvalmentajana Ylivieskassa. Hän on huomannut työssään, että ihmiset eivät välttämättä osaa yhdistää vahvuuksiaan työelämään ja nähdä omia mahdollisuuksiaan
“Tämä työ on ollut todella palkitsevaa ja koen, että olen saanut aidosti olla rinnallakulkijana ihmisille. Tällaista palvelua ei ole aikaisemmin ollut, mutta tämä olisi jatkossakin todella tarpeellinen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tiivistä tukea työnhakuun. Kuka tahansa voi tarvita tukea jossakin vaiheessa esimerkiksi työnantajien kontaktointiin.”
Työllä ei ole vain rahallinen merkitys. Tärkeää on myös se, että saa kuulua johonkin.
Työhönvalmennuksen tarjoama vahva tuki voi heijastua valmennettavan elämään hyvin kokonaisvaltaisesti, kun hän huomaa, että hänen kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa uskotaan. Jotkut asiakkaista ovat tehneet elämäntapamuutoksen hyvään suuntaan koskien liikkumista, ravintoa ja päihteidenkäyttöä. Ryhti kohenee ja elämässä on taas toiveikkuutta.
Iissä työhönvalmentajana toimiva Eija Paakkola allekirjoittaa tämän havainnon:
“Kun useamman kerran tavataan, niin olemus muuttuu. Hymy tulee kasvoille ja leikkisyys. Herää luottamus siihen, että kyllähän minusta on ihan oikeasti johonkin. Ja sitä minulle on sanottu, että on niin hyvä, kun ei tarvitse yksinään pähkäillä näitä asioita. On joku, jolle soittaa. ”
