Asukkaat tarvitsevat tukea digitaalisten palvelujen käytössä

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yleistyessä tarvitaan asukkaille tukea palvelujen käyttöön. Digitaalisten palvelujen käyttöön voi liittyä ennakkoluuloja, laitteita ei välttämättä ole tai osaaminen ei riitä. Palvelun tuottajan tulee tarjota tukea, mutta myös esimerkiksi järjestöt ja omaiset ovat tärkeässä roolissa tuen antajina.

Digitaaliset pankkipalvelut ovat jo tuttuja

Digitalisaatio voi parhaillaan parantaa palvelujen saatavuutta. Tämän edellytys on, että palveluja osataan käyttää tarkoituksenmukaisesti.

Esimerkiksi pankit ovat vieneet palvelujen digitalisoimisen jo hyvin pitkälle. Asiakas pystyy hoitamaan monet asiat omalla tietokoneellaan tai älypuhelimellaan. Käyntiä fyysisessä palvelupisteessä ei välttämättä tarvita. Pankkien digitaalisiin palveluihin myös luotetaan. Esimerkiksi kirjautuminen verkkopankkiin on monelle arkipäivää.

Miksi tukea tarvitaan?

POP-Digi-hoitotakuu 2 –hankkeessa (RRP2) kartoitettiin syksyllä 2023 järjestöiltä niiden jäsenten tarpeita digitukeen. Kartoituksessa tuli esille seuraavia digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä estäviä tekijöitä:

• laitteiden puuttuminen
• pankkitunnusten puuttuminen
• asenteet
• palvelujen huono löydettävyys.

Oma kokemukseni on, että joillakin ihmisillä on ennakkoluuloja tai jopa pelkoja digitaalisten palvelujen käytöstä. Esimerkiksi vahvan tunnistautumisen yhteydessä saatetaan pelätä, että joudutaan huijauksen kohteeksi.

Palataan siihen, että digitaalisia pankkipalveluja käytetään jo luontevasti. Miksi siis digitaalisia sote-palveluja ei haluta tai jopa pelätään käyttää? Toki ne ovat vielä uusi asia monelle, joten ehkä aika tekee tehtävänsä tässäkin. Liittyykö epävarmuuteen myös pelkoa siitä, että digitaaliset palvelut syrjäyttäisivät kivijalkapalvelut kokonaan?

Jotkut ihmiset eivät ole tottuneita käyttämään digitaalisia laitteita, jolloin digitaidot voivat olla huonot. Miten hiiri toimii? Mitä tapahtuu, jos klikkaan tuosta? Mistä näppäimistöstä löytyy numerot? Tällöin luonnollisesti tarvitaan tukea ja opastusta laitteiden ja palvelujen käytössä.

Kuka voi tarjota digitukea?

Omaiset ja ystävät ovat hyvin usein se ensimmäinen taho, jolta pyydetään apua digitaalisten palvelujen käyttöön. Työpaikoilla kollegat voivat antaa digitukea toisilleen esimerkiksi erilaisten ohjelmien käytössä.

Monien järjestöjen toimintaan kuuluu jäsenten tukeminen myös digiasioissa. Vertaiselta saatu opastus voikin olla merkittävää oppimisen kannalta. Opastaja ja opastettava “puhuvat samaa kieltä” ja samassa rytmissä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten roolit digitukijoina vaihtelevat työnkuvasta riippuen. On tärkeää, että ammattilaisilla on osaamista käytössä olevista digitaalisista palveluista. Lisäksi heidän tulisi osata tunnistaa potentiaaliset digitaalisten palvelujen käyttäjät ja ohjata heidät palvelujen pariin. Joidenkin ammattilaisten työnkuvaan kuuluu asiakkaiden ohjaaminen myös digiasioissa.

Lisäksi digitukea kuntalaisille tarjoavat muun muassa palvelujen järjestäjät, kunnat ja erilaiset hankkeet. Omaa digiosaamistaan voi kehittää myös erilaisten koulutusten avulla.

Meillä kaikilla on roolimme digituen antajina. Annetaan siis yhdessä toimien rohkeasti apua ja opastusta. Näin jokainen voi halutessaan hyödyntää digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollisuudet.

Tietoja hankkeesta

Asukkaiden ja ammattilaisten digiosaamista kehitetään osana Pohteen RRP2-hanketta. RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Lisätietoja hankkeesta: Kestävän kasvun ohjelma 2 – Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (pohde.fi)

Pohde järjestää kaikille avoimen digitaitoviikon 20.-24.5.2024: Pohteen digitaitoviikko 2024 (pohde.fi)